Rönnberg

T�n��n on 25. p�iv� Tammikuuta 2021 ja kello on 12:47 - N 60 23.068 E 23 57.373

Lieteasema - "blogi"
Lieteasemasta, kunnan toiminnasta ja muusta omia kommentteja

Juhlapäivät sähköiseen kalenteriin, tai puhelimeen?
Entäs Jääkiekon MM-
kisojen ottelut? Suomen juhlapäivät vuodelle 2013 ja kiekko-otteluita esi-
merkiksi MS Outlookiin, ja muihinkin tästä

Onko snapsilaulujen sanat hukassa?
Mene osoitteeseen m.muistutus.net/snaps, tai lue alla oleva QR koodi
älypuhelimesi viivakoodilukijalla:

Avain vailla kelluketta, tai korkkiruuvi?
Entäs köysimatto jalan alle, veneelle tai kesä-
mökille? Lue lisää tästä

Pyrkiikö ampparit osille?
Suojaa pullot ja tölkit kuokkavierailta. Lue ampiaissuojista tästä

Pätkiikö muisti?
Vaimon syntymäpäivän unohdus - kohtalokasta pelastus täällä

Laiskottaako?
Käy Virtuaalikuntosalilla hoitamassa hommat, niin ei omatunto vaivaa...

Miten entisessä Nummi-Pusulassa (nykyään Lohjan kaupungin Nummen alue, tai jotain)...ei ainakaan kuten muualla!

Aikaisemmin kommentoin tässä lähinnä Saukkolan Jätevedenpuhdistamo - lieteasema - asiaa. Koska muutakin kommentoitavaa on tullut sitten tämän kirjoittamisen aloittamisen (noin vuonna 2004) olen vaihtanut otsikkoa. Eli nykyään kyseessä on yleinen kunnan toiminnan tai toimimattomuuden kommentointi.

Tässä selvennän omia näkemyksiäni asiassa ja asian ohessa. Jos joku kokee että asia ei ole kuten esitän, pyydän esittämään asiallisen mielipiteen asiassa lähettämällä postia suoraan osoitteeseen kim(at)ronnberg.cc

Ja sitten asiaan.

28.2.2014 Pääsee verovarat taas töihin, eli hallinto-oikeudet

Kauan pitää odottaa, että jotain tapahtuu. Yhdet, kuuluttajien mukaan Shotsin, mielestäni kuitenkin Sotshin, talviolympialaiset käytiin sitten viimeksi. Ja kuuluttajat pääsivät jäähylle tasaisin väliajoin, kun puhuivat mitä sylki suuhun tuo.

Tähän väliin pikku mainos: jos jotakuta kiinnostaa, niin twitterissä tunnus @TungPolisen tai jotain takaa voi löytää kaikenlaista joka liittyy kielelliseen oikeellisuuteen, tai sen puuttumiseen. Siis minun mielestäni. Muiden mielipiteet otetaan vastaan, mutta niihin ei välttämättä reagoida. Oma valinta.

Mutta siis. Tuli tuossa harjoitettua taas valituskyhmyjä, eli tehtyä pari, tai itse asiassa kolme, valitusta eri tahoille eri asioista. Kaksi menköön ihan omaan piikkiin ollen siviiliasioita.

Yksi oli Helsingin Vallilassa sijaitsevalla pysäköintialueella tapahtuneen mukamas väärin pysäköineen auton saama pysäköintivirhemaksu, vaikka esimerkiksi YLE mainitsee useasti "parkkisakon", jollaista ei ole ollut mahdollista saada enää vuosiin, nykyään sen nimi on pysäköintivirhemaksu.

Toinen oli KELAlle tehty valitus koskien opiskelijalle mukamas liikaa maksetun tuen perintää. Ja siinä onkin aika mielenkiintoinen tapaus, koska lukion 1. vuonna haettiin, ja myönnettiin, koulumatkatuki. Mikään ei muuttunut lukion 2. luokalle tultaessa, mutta lukion 2. luokan keväällä KELA ryhtyikin perimään takaisin mukamas liikaa maksettuja koulumatkatukia.

Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että KELA ei maksa mitään koululaisille, vaan Matkahuollolle. Eli kun koululainen menee lupalapulla täyttämään dösätsettiään maksaa koululainen omavastuun, ja KELA maksaa loput Matkahuollolle.

Ja nyt, kun KELA on päättänyt että tukea on maksettu liikaa, perii KELA omasta mielestään liikaa maksetun tuen koululaiselta joka ei koskaan ole tukirahaa nähnytkään.

Siis maksetaan ensin Matkahuollolle jotain, ja sitten kun mielivaltaisesti päätetään jotain muuta, peritään koululaiselta, ei Matkahuollolta...

Ja sitten tämä kaikkien meidän Koisjärven kouluasiamme, josta Lohjan kaupunginisät ja -äidit päättivät 15.1.2014 että se oli sitten siinä.

Maittila valitti, ja Karkkilan Tienoon mukaan myös Aulis Mattila. Ja sitten minä. Oman valitukseni voi lukea tästä, Lohjan valtuuston päätöksen voi lukea tästä, ja sen yhdistymissopimuksen, johon valituksessa viitataan, voi lukea tästä.

Siinä onkin sitten hetkeksi aikaa purtavaa itse kullekin.

4.5.2013 On sitten tarkastuslautakunta tarkastellut...

Entisen Nummi-Pusulan kunnan tilinpäätöstä käsitellään Lohjan kaupunginhallituksessa maanantaina 6.5.2013. Silloin on esillä kaikenlaisen muun ohella myös entisen Nummi-Pusulan kunnan entisen tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2012.

Ja siinä tarkastuskertomuksessa onkin sitten aihetta iltasaduksi, ei ihan tuhannen ja yhden yön, mutta kuitenkin.

Se iltasatu voi tosin aiheuttaa äidinkielen (tai suomen-, muunkielisessä koulussa) opettajalle painajaisia, sen verran kieliopillisesti oikein (...) se on kirjoitettu.

Se, että entisen kunnan entinen tarkastuslautakunta lausuu jotain entisen kunnan toiminnasta on varmaankin melkein hyväksyttävää, mutta silloin pitäisi kaikkien niiden tahojen, joita kyseinen lausuma (arviointikertomus) koskettaa, myös saada lausua omat kommenttinsa tämän entisen kunnan entisen tarkastuslautakunnan sanomisiin, kuten on tapana ollut aiemminkin. Esimerkiksi entisen kunnanhallituksen, jota tarkastuslautakunta katsoo asiakseen parjata. Tekisi mieli sanoa että entisen kunnanjohtajan suulla, mutten kuitenkaan sano.

Muuten menee hiukan yksipuoliseksi, toiminta.

Ihan samalla tavalla kuin erään entisen kunnan entisen kunnanjohtajan eri henkilöille lähettämät kirjeet ja muut sähköpostiviestit, joissa kertoo laveasti ja erittäin värikkäin sanankääntein miten tämän entisen kunnan entinen kunnanhallitus häntä niin kovasti oli kiusannut, kun oli rohjennut mm. päättää jotain muuta kuin mitä tämä entinen kunnanjohtaja oli esittänyt päätösehdotukseksi asiassa.

Ja sitten tämä entinen kunnanjohtaja käyttää näitä itse, omin pikku kätösin, sepittämiään juttuja "todisteina" tämän entisen kunnan entisen kunnanhallituksen väitetystä häneen kohdistetusta kiusaamisesta tai muuten kaltoin kohtelusta, kun teki aluehallintovirastolle valvontailmoituksen tästä väitetystä kiusaamisesta.

Voisi joku muukin ryhtyä tehtailemaan viestejä eräästä entisestä kunnanjohtajasta ja tämän tekemisistä, lähetellä näitä enemmän tai vähemmän tunnetuille vastaanottajille jotka joko haluavat tai eivät ottaa vastaan sellaisia viestejä, ja sitten käyttää näitä lähetettyjä viestejä, joilla ei siis ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, "näyttönä" tämän entisen kunnanjohtajan tekemisistä.

Toinen varsin näppärä, ja käytännössä nähty, tapa saada tarkoituksenhakuisesti aikaan "todisteita" jostakin on kirjoittaa kirje tai antaa haastattelu lehteen jossa väittää jonkun toisen sanoneen jotain mitä onkin ihan itse tarkoitukseen sopivasti kehittänyt, ja sitten myöhemmin viitata tähän aiempaan lausumaansa pyrkien siten osoittamaan että joku toinen olisi sen sanonut: "Minähän jo silloin sanoin, että tuo sanoi niin...", ja kas, näin on saatu näyttö siitä että joku toinen olisi jotain sanonut, ihan vaan viittaamalla omaan aiempaan (valheelliseen) väittämäänsä. Lukija saa ihan itse arvata kuka oli se joka jotain jonkun muun suuhun laittoi, ja kuka se jonka sanomaksi jotain laitettiin, on. Asia selviää kun lukee noin kahden vuoden takaisia lehtiä ja muita julkisia asiakirjoja.

Mutta tämä tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Sen voi, muuten, lukea tästä (linkki Lohjan kaupungin sivuille, jos linkki ei toimi voi sen lukea myös tästä).

Sen sisällöstä voi itse kukin tietysti tehdä omat johtopäätöksensä, joista omiani tuon tässä julki, kommentoiden valittuja paloja sen sisällöstä.

"Vuoden 2013 puolella Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jossa vahvistettiin aikaisempien oikeusasteiden päätös siitä, että kunnanhallituksen kokoonpano oli tasa-arvolain vastainen. Tämä päätöksen virheellisyys on ollut kunnan päätöksentekijöiden tiedossa, mutta hallituksen kokoonpanoa ei kuitenkaan korjattu."

Ensinnäkin tarkastuslautakunnan tulisi vuoden 2012 kertomuksessa arvioida vuoden 2012 asioita. Asiat jotka ovat tapahtuneet toisen vuoden puolella kuuluvat sen vuoden tarkastuskertomukseen.

Sitten: "Tämä päätöksen virheellisyys..." - tarkastuslautakunta on siis sitä mieltä että alemman oikeusasteen, ja sitten myös kho:n vahvistama, päätös oli virheellinen ja että tämä virheellisyys on ollut kunnan päätöksentekijöiden tiedossa, mutta että päätöksentekijät eivät ole siihen kuitenkaan reagoineet...miksi olisi, näin ollen, pitänyt? Tarkastuslautakunta kun on, kirjoittamansa mukaan, siis sitä mieltä ettei mitään virhettä ole tapahtunut, kun sanoo että kho:n, ja ennen sitä hallinto-oikeuden päätös, on virheellinen.

Tarkastuslautakunta tarkoitti varmaankin jotain muuta kuin mitä on kirjoittanut, mutta noin siinä lukee.

"Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan luottamushenkilöt osallistuivat asioiden valmisteluun ja viranhaltijat päätöksentekoon tavalla, joka ei ollut hyvän hallinnon mukaista."

Tästä on aavisteltavissa etteivät pelkästään tarkastuslautakunnan jäsenet ole olleet kirjoittamassa arviointikertomusta.

Jos esimerkiksi kunnanhallitus päättää että jonkin asian valmistelu ei ole ollut asianmukaista, voi se päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja samalla antaa evästyksiä joita seuraamalla valmistelija voi valmistella asian siten, että se tyydyttää kunnanhallitusta. Jos valmistelija sitten päättää olla noudattamatta kunnanhallituksen evästyksiä on se tämän oma valinta, mutta kunnanhallituksella on kuitenkin oikeus näin toimia.

"Talousarviossa rahoitus suunniteltiin tapahtuvaksi pitkäaikaisella lainalla, mutta rahoitus toteutettiin lyhytaikaisella lainalla."

Kunnanhallitukselle annettiin yleensä ilmoitusasioissa tiedoksi, että talouspäällikkö oli ottanut vekseleit...anteeksi kuntatodistuksia (esittelijä voi istuutua, ei tarvitse uhata poistua kokouksesta) jonkin muun rahanhankkimismuodon sijaan. Siis ilmoitusasioissa, jälkikäteen.

"Tarkastuslautakunnan toteaa, että kunnan hallinnon toimimattomuutta ja ristiriitaisuutta ilmaisee Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa todetaan kunnanhallituksen valintapäätöksen olleen lain vastainen. Tämä olisi pystytty korjaamaan välittömästi sen ilmaannuttua, jos halua korjaamiseen olisi ollut."

Tässä tarkastuslautakunnan teksti sentään hiukan järkevämmin kuin mitä aiemmin (muttei kuitenkaan ihan, "Tarkastuslautakunnan toteaa..." � tarkastuslautakunnan mikä?) selvittää mitä tarkoittaa tuolla kho:n ratkaisuun viittaamisellaan. Mutta voisi tarkastuslautakunta kuitenkin päättää kumpaa mieltä on, eli onko virhettä tapahtunut vai ei. Tässä arviointikertomuksessa kun tarkastuslautakunta on kumpaakin mieltä...

En kuitenkaan ymmärrä miten kho:n jokin ratkaisu voi ilmaista "kunnan hallinnon toimimattomuutta ja ristiriitaisuutta". Kho ratkaisee asioita tämän tästä, eikä niiden voi mitenkään katsoa ilmaisevan jonkin toisen viranomaisen toimimattomuutta ja ristiriitaisuutta, vaan korkeintaan viranomaisen päätöksenteon laillisuutta.

"Aluehallintoviranomaisen pyynnöstä tehtävä poliisitutkinnasta on myös osoitus hallinnon ristiriidoista."

Tässäkin on tuo kieli hiukan omituista. Ja taas: miten jonkin viranomaisen toiselle viranomaiselle tekemä ilmoitus voi olla "...osoitus [jonkin kolmannen viranomaisen] hallinnon ristiriidoista..."?

Eli kun poliisi tekee virka-apupyynnön puolustusvoimille kun jotakuta kadoksissa olevaa pitäisi ryhtyä hiukan laajemmassa mittakaavassa haeskelemaan maastosta, on se analogisesti osoitus siitä, että verottajalla esiintyy hallinnon ristiriitoja.

Voi sentään.

5.3.2013 Kansalaisten tasapuolinen kohtelu ei oikein toteudu...

Hyvin menee, mutta menköön. Vai meneekö?

Jos oikein tarkkaan miettii, jää suuri(n) osa suomalaisista vaille kaikenlaista. Muun muassa omalle maalle kaavoitettua moottori- tai rautatietä. Kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu edellyttäisi että kaikkien maille kaavoitetaan vähintään vapaa-ajan reitti, koska moottori- tai rautateitä ei taloudellisista syistä voi rakentaa joka paikkaan.

Tai sitten ei.

Mutta tuotiin sitten historiallinen kansalaisaloite oikein eduskunnan puhemies Heinäluomalle käteen. Turkistarhatonta Suomea vaatii noin (yli?) 70 000 kansalaista.

Eduskunnan puhemies Heinäluoma totesi valtakunnan uutisissa, että aloite saanee normaalia paremman (tai jotain) kohtelun, koska se on historiallisesti ensimmäinen. Ja lisäsi vielä, että koska jopa 70 000 kansalaista sen allekirjoitti.

Taas tuli sitten tämä tasa-arvoinen kohtelu esille. Takavuonna luovutettiin silloisen (nykyään entisen) Nummi-Pusulan kunnan eräälle valtuuston puheenjohtaja Melalle adressi jonka oli allekirjoittanut noin 1600 äänioikeutettua silloisen Nummi-Pusulan kuntalaista, ja jossa adressissa vaadittiin kansanäänestyksen järjestämistä siitä josko Nummi-Pusulan pitäisi liittyä Lohjan kaupunkiin.

Kyseinen aloite haudattiin, "ei aiheuta toimenpiteitä".

Nå, nyt sitten valtakunnan parhaat ottavat tämän turkistarhausta vastustavan aloitteen käsiteltäväksi, koska jopa 70 000 sen allekirjoitti.

Samalla logiikalla ja suhteilla olisi silloisen Nummi-Pusulan kunnan valtuuston pitänyt ottaa se kansanäänestysaloite vakavaan harkintaan jos sen olisi allekirjoittanut noin 56 äänioikeutettua kuntalaista.

70 000 kansalaista valtakunnan tasolla tarkoittaa noin 1,6 % koko Suomen viime presidentivaaleissa äänioikeutetuista kansalaisista, jolloin sama noin 1,6 % silloisista Nummi-Pusulan kunnan silloisista äänioikeutetuista olisi tarkoittanut tuota mainittua noin 56 kpl allerkirjoituksia.

Muistaakseni meidän silloisen adressin allekirjoittajien lukumäärä vastasi noin 30 % silloin äänioikeutetuista kuntalaisista.

Jos nyt olisi toimitettu eduskunnalle adressi jonka allekirjoittaneita olisi ollut saman verran kuin meillä silloin, noin 30 % kaikista äänioikeutetuista, olisi se tarkoittanut noin 1 320 000 allekirjoittanutta, ja se olisi tarkoittanut käytännössä että adressista / aloitteesta olisi pitänyt muodostua laki lähes saman tien, ellei peräti perustuslaki (toisen eduskunnan käsittelyn jälkeen). Kun muistaakseni edes persuilla ei tainnut olla 30 % kannatusta. Vai oliko?

2.12.2012 Hyvin menee, mutta menköön, vaikka valittiin laittomasti...

Ensinnä: kiitos teille jotka minua kuntavaaleissa äänestitte. Ei kuitenkaan riittänyt äänimäärä läpipääsyyn, joten palataan ennen nyt loppuvaa valtuustokautta vallinneeseen tilanteeseen, eli katsotaan sivusta ja koitetaan pitää hiukan ääntä. Onnea kuitenkin kaikille läpimenneille, tasapuolisesti.

Vähiin siis käy ennen kuin loppuu. Vielä olisi yksi valtuuston kokous, ja sitten vielä verovaroilla syötävä jouluateria. En näihin, enkä muihinkaan, valtuuston rientoihin ole aiemmin osallistunut, mutta tällä viimeisellä mahdollisella kerralla teen poikkeuksen.

Mutta se, että Nummi-Pusula lakkaa olemasta ja on jatkossa osa Lohjaa, eli palaa wanhaan, ei tunnu menoa haittaavan.

Viimeisessä virallisessa kunnanhallituksen kokouksessa oli eräänä asiana käsiteltävänä Karviaisen tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Tilinpäätös olisi pitänyt käsitellä jo ennen kunnan omaa tilinpäätöstä, koska se on osa sitä, ja sen olisi pitänyt tapahtua jo noin kesäkuuhun 2012 mennessä.

Mutta ei. Koska Karviaisen tilintarkastajat sanoivat tilintarkastuskertomuksessaan että eräät Karviaisen johtavat virkamiehet eivät olleet toimineet lain mukaan joissakin asioissa, ja siksi tilintarkastajat eivät puoltaneet vastuuvapauden myöntämistä näille muutamalle johtavalle virkamiehelle, muille kyllä.

Koska tämä ei miellyttänyt Karviaisen yhtymähallitusta (=kunnanhallitus, jos Karviainen olisi kunta) päätti yhtymähallitus ostaa toiselta tilintarkastustoimistolta lausunnon varsinaisten tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksesta.

Tässä lausunnossa tämä toinen tilintarkastustoimisto totesi, ettei mitään isompaa ollut tapahtunut, ja että heidän mielestään estettä vastuuvapauden myöntämiselle ei ollut.

Eli yhtymähallitus, kun ei ollut tyytyväinen varsinaisten tilintarkastajien kertomukseen osti sellaisen kertomuksen johon se oli tyytyväinen, ja käyttää sitä sitten aseena.

Karviaisen tarkastuslautakunta (jossa jäseninä muutama valtuutettu Nummi-Pusulasta, joista yksi on peräti kunnanhallituksen jäsen) antoi lausunnon jossa se esitti Karviaisen jäsenkuntien valtuustoille että nämä eivät myöntäisi vastuuvapautta niille muutamille Karviaisen tilivelvollisille.

Sitten käytiin pari kierrosta kunnanhallituksessa ja valtuustossa, ja taas kunnanhallituksessa. Viimeisin käänne tuli tässä mainitussa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa Karviaisen yhtymähallitus antoi Nummi-Pusulan kunnalle ukaasin että jos me emme saa "oikeaa" päätöstä (eli jos emme hyväksy tilinpäätöstä ja myönnä vastuuvapautta) aikaiseksi riittävän ajoissa, kutsutaan koolle yhtymäkokous joka päättää asiasta, eli tästä mainitusta tilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntämisestä.

Ja sehän päättää juuri näin, koska Vihti (13 paikkaa) ja Karkkila (4 paikkaa) ovat jo hyväksyneet asian, joten Nummi-Pusulan 3 paikkaa ei heilauta asiaa.

Erityisen mielenkiintoiseksi tämänkertaisen kirjoitukseni tekee se, että tässä samaisessa viime kunnanhallituksen kokouksessa kunnanhallituksen esittelijä, kj Eero Soinio, toi ylimääräisenä asiana ohi esityslistan tämän ukaasilla kokoon kutsuttavan Karviaisen yhtymäkokousasian, ja siinä sen, että N-P kunnanhallituksen piti valita yhtymäkokousedustajat varmuuden vuoksi, jos N-P valtuusto ei ennen yhtymäkokouksta kuitenkin päätä hyväksyä Karviaisen tilinpäätöksen ja myöntää kaikille vastuuvapaus.

Mitään asiakirjoja tässä asiassa ei esitetty, vaan sisältönä oli ainoastaan esittelijän suullinen esitys. Kunnanhallituksen jäsen Hannele Maittila pyysi saada asiakirjat kirjallisina jotta olisi niihin voinut tutustua, mutta ei saanut.

Kun hetken tuntui siltä, että ei oikein saada aikaan henkilöitä jotka voisivat kyseiseen yhtymäkokoukseen mennä, lausui kj että jos ei muuta, niin hän menee sitten asemavaltuutuksella sinne edustamaan Nummi-Pusulan kuntaa. Tähän ei kunnanhallituksen pj Kyttälä sentään suostunut, vaan kerättiin kolme nimeä (joista minä olin yksi) joille annettiin tehtäväksi edustaa kuntaa yhtymäkokouksessa.

Huvittavaksi asian tekee mm. se, että kunnanjohtajalla ei ole mitään asiaa yhtymäkokoukseen kunnan edustajana, ainakaan asemavaltuutuksella. Lisäksi edustajat (ja näille varahenkilöt) olisi tullut valita Karviaisen perussopimuksen mukaisesti ( lue se tästä (sivu 2, kohta 6, Yhtymäkokous))

Yhtymäkokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa valitaan tasa-arvolain säännökset huomioon ottaen niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallituksen tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä....

...Yhtymähallituksen tulee tehdä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi tulevassa asiassa päätösesitys. Kuitenkin tarkastuslautakunta tekee tarkastusta koskevissa asioissa päätösesityksen.

Joten kun Nummi-Pusulan kunnanhallitus huutoäänestyksellä valitsi nämä kolme edustajaa ei se tainnut mennä ihan kirjan mukaan. Ei huomioitu erikseen tasa-arvolain vaatimuksia, ei ollut katsantoa viime kunnallisvaalien tuloksiin, eikä valittu mitään varahenkilöitä. Ja kunnanjohtajalla ei ole mitään asemavaltuutukseen perustuvaa oikeuttta edustaa kuntaa tällaisessa kokouksessa.

Ja kun Karviaisen yhtymähallitus lisäksi esittää itselleen vastuuvapautta (siis ohi Karviaisen tarkastuslautakunnan) ollaan siinäkin aika lailla tavanomaisen, ja laillisen, menettelyn ulkopuolella.

Kun siis vain tarkastuslautakunta voi tehdä esityksiä mm. vastuuvapauden myöntämisestä, ei yhtymähallitus, eivätkä jäsenkuntien kunnan-/kaupunginhallitukset.

Kun saman perussopimuksen mukaan Karviaisen tarkastuslautakunta tekee esitykset jäsenkuntien valtuustoille asioissa jotka koskevat talouden ja toiminnan tarkastusta, ei yhtymähallitus. Eivätkä myöskään jäsenkuntien kunnanhallitukset, kuten nyt on tapahtunut. Eli moninkertaista laittomuutta ja muutakin.

Ja kaikki vain siksi että Karviaisen yhtymähallitus ei ollut tyytyväinen varsinaisen tilintarkastajansa lausuntoon, joka siis ei puoltanut vastuuvapautta johtaville virkahenkilöille.

Tämän asian toi esille viime Nummi-Pusulan kunnanhallituksessa Hannele Maittila, joka jätti myös tässä yhtymäkokousasiassa eriävän mielipiteen jonka sisältö on suurin piirtein tuo edellä mainitsemani. Itse en siihen eriävään mielipiteeseen ymmärtänyt kokouksessa yhtyä, vaikka olisi pitänyt, mikä hiukan hävettää nyt kun tietää enemmän (mistä voi osittain osoittaa sormella esittelijää, joka ei tuonut asiaan liittyviä tietoja kunnanhallitukselle tietoon, vaan ajoi omaa laitonta esitystään, jonka kunnanhallitus tietämättömyydessään hyväksyi). Sen verran laittomasti meneteltiin, että jos näillä mennään tulee yhtymäkokouksen päätökset olemaan sellaisia että ne kumotaan melko lailla varmasti hallinto-oikeudessa jos joku niistä valittaa. Perusteena se, että osallistujat on, ainakin Nummi-Pusulan osalta, valittu laittomasti.

27.10.2012 Soinio kiusaa II...

Tuohon edelliseen kirjoitukseeni (mielipidekirjoitukseeni) liittyen, ja aiheesta jatkaen...

Ja hiukan laventaen: Viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, paitsi ne jotka johonkin lakiin, asetukseen tai muuhun perustuen ovat salassa pidettäviä. Julkisten asiakirjojen sisältämät tiedot ovat julkisia, muiden eivät. Pidettäköön tämä mielessä, kuten myös se, että mitä ilmeisimmin "...olemme kaikki tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset...".

Kuka kirjailija kirjoitti tuon (mahdollisesti hiukan soveltaen lainatun) lauseen, ja mikä on kirjan alkuperäinen nimi (alkuperäiskielellä)? Jos tiedät, lähetä vastaus osoitteeseen kim (at) ronnberg.cc. Viisi (5) ensimmäistä oikein vastannutta saavat jotain palkkioksi, sähköpostiviestin aikaleima ratkaisee järjestyksen. Voimassa vuoden 2012 loppuun asti.

AVI:n tuottama tarkastuskertomus kunnanhallituksen Soinioon kohdistamasta väitetystä "kiusaamisesta" saa yhä vain mielenkiintoisempia piirteitä.

Alun perin AVI merkitsi kertomuksen salaiseksi, viitaten lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja sen § 24, "asiakirja sisältää terveydentilaan liittyviä tietoja".

Kyseisen asiakirjan olisi voinut olettaa olevan julkinen muilta kuin terveydentilaan liittyviltä osiltaan, mutta sitten löytyi korkeimman hallinto-oikeuden (kho) päätös KHO:2012:68, jossa kho linjasi että julkisuuslain 5§:n 4 momentin mukaan työyhteisöasian käsittelyyn ei sovelleta julkisuuslakia, jolloin asiat eivät ole julkisia. Päätös löytyy myös KHO:n sivuilta tästä.

Jos näin on, on sangen mielenkiintoista että Soinio on julkaissut otteita tästä salassa pidettävästä asiakirjasta sekä eräille (mutta siis ei kuitenkaan kaikille) kunnanhallituksen jäsenille lähettämässään sähköpostiviestissä sekä lehdistötiedotteessa, ja että eräällä kunnanjohtajaa lähellä olevalla internetin keskustelupalstalla on myös julkaistu otteita tästä asiakirjasta.

Alkaisiko olla virkavirheen (vai �rikoksen?) tutkimisen paikka, kun salassa pidettävästä asiakirjasta julkaistaan otteita? Taas kerran kuntalaki § 25 ja 18 ääntä. Onkohan joku tehnyt jotain asiassa...?

On myös mielenkiintoista, että eräs demari-varavaltuutettu-ehdokas väitti (jo) 21.10.2012 kirjoittamassaan blogikirjoituksessa että 4 luottamushenkilöä, oikein nimeltä mainiten (minä mukaan luettuna), olisi todettu syylliseksi: "...kaikki syylliseksi todetut 4 henkilöä..." (mainittiin neljä nimeä, minut yhtenä niistä). Ja että tarkastuskertomuksessa olisi mainittu että "...kaikki 4 syytettyä todettiin tarkastuskertomuksessa syyllistyneen työpaikkakiusaamiseen...".

Kun tietääkseni en ole ollut syytettynä yhtään mistään koskaan missään oikeusasteessa (jossa yleensä ollaan syytettynä, jos ollaan). Eli haiskahtaa herjaukselta, panettelulta ja muutenkin valheelliselta väittämältä. Onkohan joku tehnyt jotain asiassa...?

Tuntuu mainitulla blogikirjoittajalla olevan tarkempaakin tietoa tästä salaiseksi määrätystä asiakirjasta ja sen sisällöstä, kun noin tarkkaan osaa sitä referoida. Siis ennen kuin kunnanhallitus on edes kuullut asiasta virallisesti.

Eli joku on vuotanut salassa pidettävän asiakirjan, tai ainakin sen sisältämää tietoa, asiattomille. Tietojeni mukaan asiakirja on toimitettu Soiniolle, työsuojeluhenkilöille (2 kpl kunnassa) sekä kunnanhallitukselle. Koska kunnanhallitus ei ole asiaa vielä käsitellyt, ei se ole kertomusta nähnyt. Joten vahvin vuotajaehdokas on isä Aurinkoinen itse, kun en oikein jaksa uskoa että kunnanhallitus tietämättään olisi vuotanut sitä, näistä työsuojelun henkilöistä puhumattakaan.

(Itse vastaanotin kyseisen salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan kunnanhallituksen salaisen esityslistan liitteenä viime torstaina, 25.10.2012 (vrt tuo mainittu blogikirjoituksen päivämäärä 21.10.2012, se jossa eräät todettiin syyllisiksi). Koska en voi kertoa siitä mitä se sisältää, voinen kuitenkin kertoa mitä se EI sisällä: Nimiä. Joten tuon mainitun demariblogistin väittämä tuntuu yhä enemmän oudolta.)

Eli on taas avoin ja hyvä hallinto toteutunut oikein isosti.

Onnea vaan uuden Lohjan virkamiehille, luottamushenkilöille ja ennen kaikkea meille wanhan Nummi-Pusulan ja uuden Lohjan jäsenille, kun saamme isä A:n kaltaisen yhteistyökykyisen, tahdikkaan, rehellisen, aina totuudessa pysyvän, omaa etua tavoittelemattoman (muita adjektiiveja tms. voi lisätä oman maun mukaan) kehittämistoimen (vai mikä se nyt oli) johtavan virkamiehen johtamaan uuden Lohjan kehitystä. Katsotaan nyt sitten mihin se kehitys johtaa.

Huomenna 28.10.2012 on sitten vaalipäivä, joten kaikki sankoin joukoin uurnille, muuten ei ole oikeutta valittaa juuri mistään mitä kunta / kaupunki tekee seuraavana 4 vuonna.

Saa äänestää numeroa 380.

25.10.2012 Soinio kiusaa, ja Länsi-Uusimaa hiukan sensuroi...

Hiukan aiemman toistoa, mutta jottei totuus unohtuisi. Alla mielipidekirjoitus jonka lähetin L-U:hun, kokonaisuudessaan. 24.10.2012 se julkaisiin hiukan leikattuna versiona, pois leikatut kohdat kursiivilla.

Soinion tekemästä valvontailmoituksesta liitteineen voi lukea että hänen "kiusaamiseksi" kokemansa johtuu siitä, että hallitus päätti toisin kuin mitä hän esitti, tai että hallitus palautti asioita uudelleen valmisteltavaksi koska sen mielestä valmistelu oli puutteellista. Tai kun hallitus päätti osallistua HINKU-hankkeeseen mutta ei nimennyt yhteyshenkilöä (Soinio esitti itseään). Oli kiusaamista sekin, Soinion sanoin.

AVI on tehnyt valvontailmoituksen perusteella tarkastuskertomuksen joka on toimitettu Nummi-Pusulan kunnanhallitukselle. AVI merkitsi tämän tarkastuskertomuksen salaiseksi viitaten lakiin viranomaistoiminnan julkisuudesta § 24 mom 25, "asiakirja sisältää terveydentilaan liittyviä tietoja".

Soinio lähetti tiedon kertomuksesta sekä otteita siitä osalle hallituksen jäseniä, mutta ei kaikille. Otteita tästä salaisesta kertomuksesta on julkaistu internetissä. Kuka mahtoi vuotaa...?

Tämä on malliesimerkki huonosta hallinnosta, suosimisesta ja virkamiehen asiattomasta politikoinnista. Kunnanjohtajallakin voi olla mielipide, mutta hän on töissä 24/7, joten kaiken mitä hän lausuu voi tulkita viran puolesta lausutuksi. Eli kannattaisi miettiä ensin.

Soinio väitti että uhkailin häntä kun pyysin erään esittämänsä lausunnon kirjallisena. Jos näin on, on Soinio useasti uhkaillut hallituksen jäseniä vaatiessaan esityksiä kirjallisina. Kunnanjohtajalla ei lisäksi ole oikeutta vaatia mitään hallitukselta, korkeintaan pyytää.

Pyyntööni ei vastattu. Soinion toiminta oli toisinto artikkelista vuodelta 1995: "...jäsenet saavat tyhmiin ehdotuksiin palautteen tuhahdusmaisena henkäyksenä tai suupielen aavistuksenomaisena venymisenä. Kunnanjohtaja (Soinio) saattaa jättää tyhmiksi luokittelemansa kysymykset leijumaan ilmaan.". Ei alkeellisintakaan kohteliaisuutta henkilöltä joka alinomaan valittaa että muut kiusaavat.

Soinio on julkisesti kieltänyt yhteyden Meidän Lohjaan. Kuitenkin, kun asiaa hallituksen kokouksessa kysyin, hän tunnusti yhteyden, mutta sanoi ettei ollut aloitteellinen. Suuresti ihmettelen, kun en keksi yhtään syytä miksi Meidän Lohja kysyisi Soiniolta mitään.

Eli Soinio väitti Meidän Lohjan edustajia valehtelijoiksi, mutta olikin itse valehtelija. Taas kerran.

Soinio väitti (turhaan) että eräät luottamushenkilöt olisivat esteellisiä käsittelemään äskettäistä kaava-asiaa. Ei ollut ensimmäinen kerta, jo 1993 voitiin lukea: "Lapinjärven kunnanjohtaja yritti jäävätä johtavia luottamusmiehiä". Esteellisyyden toteaa henkilö itse, ja jos ei, toimielin päättää esteellisyydestä. Ei kunnanjohtaja.

Kun kuntaliiitos toteutuu maksaa (tämän) erään todetusti valehtelevan virkamiehen pitäminen uuden Lohjan leivissä meille veronmaksajille ainakin 0,5 milj €.

Haluammeko sitä?

Kauanko näitä asiattomuuksia ja törkeyksiä halutaan kestää henkilöltä joka on jo kertaalleen tuomittu herjauksesta, ja lisäksi saanut lukuisia nootteja oikeusasiamieheltä?

Vaihtoehto vaatii kuntalain §25 mukaan 18 ääntä Nummi-Pusulan valtuustossa.

Kim Rönnberg

Saukkola

14.10.2012 ...ja numero on: 380. Lisäksi: Onko tämä hyvää hallintoa, Soinio tunnusti, Soinio uhkaili kunnanhallituksen jäseniä, ja muutakin...

Uhalla, että tulkitaan valittamiseksi. Mutta koska tämä avoin, hyvä ja laillinen hallinto on ollut lähellä sydäntä jo vuodesta 2004...

Vaikka isä A oli mitä ilmeisimmin yrittänyt vaikuttaa Meidän Lohja ry:n edustajiin siten, että Meidän Lohja ei ottaisi tiettyjä henkilöitä yhteislistalleen, se ei onnistunut. Yhteislistalla ollaan, siis numerolla 380, jos se ei otsikosta jo selvinnyt...

Näin, vaikka Soinio itse on jo useasti asian (yhteydenoton ja vaikuttamisen) kieltänyt, mutta muut tahot vahvistaneet.

Että vain "...sen harmittoman ..." kannattaa ottaa listoilleen.

Viime kunnanhallituksen kokouksessa (1.10.2012), sen loppuvaiheessa, tiedustelin Soiniolta miten asia on, eli oliko hän ollut yhteydessä Meidän Lohjan edustajiin. Kysymykseeni "Onko kj ollut yhteydessä esimerkiksi Meidän Lohja ry:n edustajaan tai edustajiin aiheesta tulevien kuntavaalien ehdokasasettelu?" tuli, pitkän hiljaisuuden jälkeen, vastauksena että "...yhteys on ollut, mutta itse en ole ollut aloitteellinen asiassa...".

Vastauksen tullessa kunnanhallitus taisi olla kokonaisuudessaan paikalla, poislukien Kristian Sarvi (mutta voin muistaa väärinkin), joten asian voinee vahvistaa muutama muukin.

Eli "...yhteys on ollut...". Tämän yhteyden olemassaolon isä A on siis silmät kirkkaina kieltänyt useampaan otteeseen aiemmin, sekä lehtihaastatteluissa että vähemmän julkisissa keskusteluissa. Eli siis valehdellut. Joko alkaisi olla sen tilapäisen toimikunnan aika, säästyisi aika monta sataa tuhatta euroa seuraavien viiden vuoden aikana?

Ja sitten väitteensä että "...en ole ollut aloitteellinen..."...ihmettelen vain, koska en oikein pysty kuvittelemaan tilannetta jossa Meidän Lohjan edustajat soittelisivat Nummi-Pusulan kunnanjohtajalle tiedustellakseen miten Meidän Lohjan tulisi ehdokaslistansa rakentaa.

Viittasi isä A sitten oikeuteensa yksityishenkilönä keskustella asioista eri tahojen kanssa. Koska kyseessä on kunnanjohtaja, joka on töissä 24/7 (ei ole työaikaa), ovat kaikki kunnanjohtajan lausunnot periaatteessa viran puolesta lausuttuja. Ja kunnanjohtajan toimenkuvaan ei kuulu politikointi, vaikkakin eräiden sellaisten sellaiseen se tuntuu kuuluvan, melko läheisesti.

Kuten olemme lehdistä saaneet tässä kaava-asiassa lukea. On kunnanjohtaja taas vaatinut erilaisia asioita jotka eivät hänelle kuulu. On kunnanhallitus varmaankin taas kiusannut, kun ei päättänyt valita kunnanjohtajaa kaavatoimikuntaan silloin.

Mainitsi sitten eräs kunnanhallituksen jäsen, että häneltäkin olisi Meidän Lohjan edustaja tiedustellut jotta "...ketkä ovat niitä vaikeita..." kun sitoutumattomista puhutaan. Mikä sekin tuntuu melko kaukaa haetulta. Miksi Meidän Lohja kysyisi kepulta mitään koskien ehdokasasettelua?

Ja sitten, erään toisen pykälän (1.10.2012 kokouksen ensimmäisen, eli § 149) kohdalla Soinio rohkeni väittää että kunnanhallituksen jäsen (minä) uhkailin kunnanjohtajaa.

Kyseessä oli tilanne, jossa kunnanjohtaja oli tarjoutunut suullisesti kertomaan ketkä luottamushenkilöt ja miten (hänen mielestään) olisivat "epäasiallisesti osallistuneet asioiden valmisteluun" , asia joka kuului niihin mistä syystä Soinio oli tehnyt kiusaamisesta valvontapyynnön.

Pyysin kunnanjohtajalta mainitun lausuman kirjallisena. Johon vaatimukseen kunnanjohtaja totesi että minä olisin uhkaillut kunnanjohtajaa (kun siis vaadin lausunnon kirjallisena).

Pitänee sitten lähettää valvontapyyntö johonkin siitä, että kunnanjohtaja kiusaa ja uhkailee kunnanhallituksen jäseniä, koska kunnanjohtaja on useasti vaatinut kunnanhallituksen jäseniltä (erityisesti minulta, Hannele Maittilalta ja Pirjo-Leena Forsströmiltä, mutta ei juurikaan muilta) eri asioissa tekemämme vastaehdotukset kirjallisina. Vaikka kunnanjohtajalla ei ole oikeutta vaatia yhtään mitään keneltäkään kunnanhallituksen kokouksissa.

Taitaa olla niin, että sitä kirjallista lausumaa odotellessa ei kannata henkeään pidätellä. Vaikkakin eräs taho taitaa niin toivoa.

Näin meillä. Jos ei muuta, niin ainakin on tullut opittua viime lähes neljän vuoden aikana minkälainen kunnanjohtajan ei tule olla. Muuten olen sitä mieltä että kannattaa äänestää. Numeroa 380.

23.9.2012 isä Aurinkoinen on kiusattu...vai kiusaaja? Vai epäasiallisesti toimiva, noin muuten?

Noniin, alkaa vaalit olla aika lähellä. Sen huomaa siitä, että eräs kunnanjohtaja, isä Aurinkoinen itse, on soitellut sinne tänne ja yrittänyt mitä ilmeisimmin vaikuttaa eri puolueiden tai puoluepolitiikasta irti olevien ryhmittymien ehdokasasetteluun.

Kun Meidän Lohja ry:n ei kannattaisi isä A:n mielestä ottaa riskejä ehdokkaita listalle valitessaan, vaan valita vain "se harmiton" listalleen...

Ja sitten rohkenee isä A vielä kieltää kaiken, kun kysyttiin. Ei kuulemma ole ottanut yhteyttä esimerkiksi Meidän Lohjan edustajiin. No, ei ole kuin ainakin kahden henkilön sana, ja teletunnistetiedot, isä A:n sanaa vastaan. Katsotaan nyt sitten miten käy.

Ja muutenkin on erään kunnan eräs kunnanjohtaja ollut aktiivinen. Paha kyllä, hiukan väärissä asioissa. Kuten viime valtuuston kokouksessa taisin mainita, on kaiken muun kiireen keskellä ollut aikaa vääntää kaikenlaisia sepustuksia ja valvontapyyntöjä eri instansseille, mutta ei ole ollut aikaa valmistella lähes neljä vuotta vanhoja aloitteita käsiteltäväksi.

Ja sitten vielä rohkenee ääneen sanoa, että "...jotkut aloitteet ovat peräti ihan asiallisia...", kuten paikalla olleet voivat todistaa, ja myös valtuuston kokouksen nauhoitukset (valtuuston kokoukset kun nauhoitetaan, tietääkseni).

On se hienoa, että kunnanjohtaja arvioi kunnanvaltuutettujen ja kuntalaisten tekemät aloitteet olemaan joko "asiallisia" tai, ilmeisesti, "asiattomia", ja päättää sitten mitkä joutavat valmisteluun, ja mitkä voi jättää notkumaan.

Ja sitten isä Aurinkoinen valittelee, että kunnanhallitus taas kiusasi: viime hallituksen kokouksessa, § 148 otsikolla "Osallistuminen HINKU � hankkeeseen" (HINKU � "Kohti hiilineutraalia kuntaa", sinänsä ihan tavoiteltava ajatus, varmaankin) kunnanhallitus päätti, että esittelijän päätösehdotus

Nummi-Pusulan kunta osallistuu Länsi-Uudenmaan HINKU � hankkeeseen;

Nummi-Pusulan kunta sitoutuu tavoittelemaan alueensa kasvihuonepäästöjen vähentämistä 8,9 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä, sekä kunta on sitoutunut määrittelemään pitkän ajan tavoitteena 80% päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä, sekä lähiajan kasvihuonepäästötavoitteensa vähintään 15 % päästövähennys vuoteen 2016 mennessä;

hyväksyä Lohjan HINKU työryhmän toimintasuunnitelman vuosille 2012-2013;

nimetä kunnanjohtaja Eero Soinion Nummi-Pusulan kunnan alueen HINKU-hankkeen edustajaksi ja yhteyshenkilöksi.

ei ole sellaisenaan hyvä, vaan päätti sen sijaan, että muuten menköön, mutta kohta 4 jätetään pois.

Ja kun kunnanhallitus äänin 5 � 2 näin päätti (samalla tavalla kuin Lohjan kaupunginhallitus oli aiemmin päättänyt), totesi esittelijä että "...tämä on taas vain kiusaamista, kun ei Nummi-Pusulan kunta nimennyt yhteyshenkilöä. Ilmoitan sitten Lohjalle, että Nummi-Pusula ei esitä ketään yhteyshenkilöä.".

Pyysin, muuten, tuon esittelijän lausuman kirjallisena. En sitä kokouksessa saanut, ja arvioisin että en sitä koskaan saakaan.

Eli se, että Nummi-Pusulan kunnanhallitus päätti olla nimeämättä yhteyshenkilöä HINKU � hankkeeseen on esittelijän mielestä kiusaamista.

Ihan kuten muutamat muutkin tapaukset, joissa kunnanhallitus on päättänyt toisin kuin mitä isä A on esitellyt ja esittänyt päätösehdotukseksi. Isä A on siis tehnyt valvontapyynnön etelä-Suomen aluehallintovirastolle, jossa valvontapyynnössä hän sanoo että kunnanhallitus ja eräät sen jäsenet ovat kohdelleet häntä epäasiallisesti ja kiusanneet häntä.

Valvontapyyntö on julkinen asiakirja, joten jos siihen haluaa tutustua voi sen minulta saada lainaan, jos ei AVI:lta sitä halua pyytää (diaarinumero ESAVI/233/05.13.05.02, jos kiinnostaa). Sen verran pitkä ja moniliitteinen se on, etten sitä tähän liitä (skannaaminen vie kauan...).

Minun vastineeni tähän valvontapyyntöön voi lukea tästä (siinä viitataan useasti valvontapyynnön eri kohtiin, joita kaikkia en liittänyt vastineeseeni, mutta osittain kyllä). Kuten siitä voi tulkita, olen vakaasti sitä mieltä, että kun kunnanhallitus rohkenee olla eri mieltä esittelijän kanssa, ja vielä kaiken päälle näin päättää, on esittelijän mielestä tapahtunut suuri vääryys, epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen.

Muistakaa äänestää, vain siten saa julkisen naputusoikeuden seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kavereiden kesken voi valittaa myös ne jotka jättävät äänestämättä.

Niin ja olettekos muuten huomanneet, asiasta kolmanteen, että kansalaisten kohtelu ei ole tasa-arvoista...kun vt 1:llä, juuri ennen Nupurin poistumisramppia Helsingistä Turkuun päin ajettaessa, on koko ajan moottoritietä ajaville 60 km/h nopeusrajoitus. Jos kuitenkin on sattunut poikkeamaan sille taukopaikalle jossa on joku kioski, ja sieltä palaa moottoritielle, onkin voimassa 80 km/h rajoitus (oli ainakin perjantaina vielä)...

23.5.2012 Taitaa sitten olla sinettiä vaille valmis, UusiLohja...ja joku on nähnyt ja kuullut hiukan omiaan...

Valtuusto sitten kokousti ja äänesti tänään aiemmin illalla, kuten teki myös Lohjan valtuusto. Aiheena pääasiassa kuntaliitossopimuksen hyväksyminen ja asian edelleen viittominen valtioneuvostolle ja valtiovarainministeriölle.

Päätösehdotuksessa oli 11 kohtaa, joista yhdessä äänestettiin (siinä oli kyseessä liitossopimuksen lukujen 1, 2, 3, 4 ja 6 hyväksyminen). Siinä äänestystulos oli 20 puolesta, 6 vastaan (yksi poissa ilman varahenkilöä), joten aika selvä oli tulos.

Ja kun Lohja taisi vielä vahvistamattoman tiedon mukaan äänestää Lohja - Nummi-Pusula - Karjalohja yhdistymisen puolesta 48 - 3, joten sielläkin oli ilmeisesti aika selvät lukemat.

Sitten...ennen valtuuston tämäniltaista kokousta sain käteeni kuoren, jossa oli erinäisiä asiakirjoja. Asiakirjat koskevat erään virkamiehen eräälle virastolle tekemää erästä ilmoitusta. Ilmoituksen luonteesta johtuen en voine tässä ihan kaikkea vielä kertoa, mutta sen voin kertoa, että kyseinen virkamies väittää eräässä asiakirjassa että minä olisin äänestänyt tätä virkamiestä vastaan Nummi-Pusulan kunnanvaltuustossa kun kunnanvaltuusto äänesti tämän erään virkamiehen luottamuksesta kesäkuussa 2006.

Sinänsä mielenkiintoista, koska en tietääkseni ole ollut Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston, enkä minkään muunkaan kunnan valtuuston jäsen, enkä minkään muunkaan kunnan missään luottamustoimessa, ennen kuin vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen, ja silloinkin vasta kun uusi valtuustokausi alkoi noin tammikuussa 2009.

Näin ollen olen taipuvainen uskomaan että tämä(kin) asiakirja osoittaa että tämän erään virkamiehen ajantasaisuudessa, ja viestinnässä, on (joskus) hiukan säätövaraa.

6.5.2012 Ryhdy jääsalaattiin...

Kun nuo Siuntiolaiset tuntuvat hiukan päättämättömiltä, kun eivät tiedä pitäisikö pysyttäytyä jo tehdyssä päätöksessä, vai ryhtyä uudestaan päättämään.

Eli tuo 1/2 vuotta sitten julkaisemani edellinen kirjoitus pitänee paikkansa, mutta sillä muutoksella, että alun perin aiotun muutoksen, jossa Nummi-Pusula muuttuisi yksikielisesti suomenkielisestä kuivan maan kunnasta kaksikieliseksi merenrantakaupungiksi, sijaan taitaa sitten tulla jotain muuta.

Se "merenranta" ja "kaksikielinen" taitaa jäädä haaveeksi vain, jos ei Sjundeå tule mukaan. Toisaalta, viimeisessä suuren neuvottelukunnan kokoontumisessa esiteltiin hiukan lukuja siitä jos uusiLohja julistautuisi vapaaehtoisesti kaksikieliseksi. Valtionosuuksia jne, eikä näyttänyt ihan huonolta. Joten siitä vaan pÅ svenska, kielitaito on rikkaus.

Näin kuntaliitosta odotellessa ei omalla kunnanjohtajallamme tunnu olevan mitenkään liikaa hommia, päätellen siitä mitä 7.5.2012 kunnanhallituksen esityslistan liitteisiin tulee. On kunnanjohtaja ihan omin käsin koostanut muistion (lue se tästä pdf-muodossa) jossa esittää että kuntaliitoksen jälkeen virattomaksi jäävä Nummella sijaitseva kunnantalo muutettaisiin päiväkodiksi.

Vaikka asialle, siis uuden päiväkodin mietintää varten, on asetettu ihan oma toimikunta, joka on jättänyt oman raporttinsa joka tulee kunnanhallitukselle tuolloin 7.5.2012.

Tuntuu jotenkin oudolta että tällaisen säveltämiseen on aikaa, vaikka muuten kyllä kuulee että valituksiin ja kanteluihin vastaaminen vie kaiken ajan varsinaiselta työnteolta...

Mutta se jääsalaatti.

Kävin tuossa juuri vapun alla Lohjalla (mitenkäs nämä asiointisuunnat menivätkään, ne, joiden perusteella määritellään kuntien rajat...?) paikallisessa erään suuren kauppaketjun marcetissa.

Ja kun tuo armas kauniimpi puolisko on sillä vähähiilihydraattisemmalla kannalla, pitää kaikenlaista muuta sitten olla, joten vierähti hetki jos toinenkin viherosastolla.

Siellä sitten osui sattumalta silmään jääsalaatti jota myytiin kivasti annospakkauksessa, hintaan 1,55 € per pussi.

Pussissa ei ollut mainintaa sisällön painosta, joten paremman tekemisen puutteessa nappasin pussin ja punnitsin sen. Painoi noin 75 g.

Hiukan alkoi himmentää kun ajatteli sen 75 gramman hintaa, siis 1,55 €. Pikainen laskutoimitus siellä kaupassa toi lukemaksi vaivaiset noin 20 € kilo, se pussipakattu jääsalaatti.

Sitten piti suorittaa hiukan vertailevaa tutkimusta, eli katsoa mitä maksaa kokonainen jäävuorisalaattikerä per kilo: 2,29 € kilo.

Eli ostamalla pussiin annospakattua jääsalaattia maksat siitä noin 10 kertaa enemmän kuin jos ostaisit koko kerän jäävuorisalaattia.

Okei, ei ole ihan samaa tavaraa, mutta lähes, ja jotain jää siitä kokokerästä kuitenkin syömättä jne., mutta kuitenkin.

Ostanko pussipakattua jääsalaattia, vai eteläAmerikkalaista sisäfilettä? Kilohinta on sama.

10.11.2011 UusiLohja!

Nummi-Pusula 15-(12), nuo 12 olivat 12 kpl tyhjää, jotka olivat Alanteen "ei liitytä, ei jatketa neuvotteluja" - kannalla. Siuntiossa 14-13, ja sitten Lohjalla 27-24.

Tästä se sitten lähtee.

20.9.2011 Koisjärvi - Carthago, ja vähemmän hyvää hallintoa

Taas meni pari päivää siitä kun viimeksi availin sanaista arkkuani. Eilen oli kuitenkin kunnanhallituksen kokous, ja eräs virkamies esitti sen verran ihmeellisiä esityksiä, että on ihan pakko avautua. Kun en ole tavattavissa facebookissa, niin sitten täällä. Ja kun oli tuo taannoinen kunnanvaltuuston kokouskin, jossa oli kaikenlaista esillä.

Silloin taannoin, jokunen viikko sitten, siellä kunnanvaltuustossa, jäi eräs sana lausumatta siinä kun siteerasin Cato'a, erästä antiikin Rooman senaattoria (oikeastaan, wikipedian mukaan, Marcus Porcius Cato vanhempi) lausumalla

"Ceterum censeo Carthaginem esse delendam"

("muuten olen sitä mieltä, että Carthago on tuhottava", oma käännökseni...) tässä Koisjärven päiväkodin asiassa. Se sana joka jäi uupumaan oli "...eräille...", vaikkakin olen muutamasta lähteestä saanut kuulla, että tämä pikku lapsus ei ole isommin aiheuttanut kulmakarvojen kohotuksia.

Kun, jos kaikki olisi mennyt kuten piti, olisi se lausumani

"...Koisjärvestä on muodostunut Nummi-Pusulan Carthago..."

ollut muotoa

"...Koisjärvestä on muodostunut eräille Nummi-Pusulan Carthago..."

Ja näillä eräillä tarkoitan eräitä kuntamme johtavia virkamiehiä, jotka ovat ottaneet lähes, jos eivät sydämen-, niin ainakin virka-asiakseen tässä tapauksessa Koisjärven päiväkodin ja mieluusti (ilmeisesti) joidenkin muidenkin kunnan palvelujen toimintojen estämisen, ja mieluusti alasajon, eli siis ovat ilmeisesti sitä mieltä että kaikki (ainakin palvelut) mikä liittyy Koisjärveen tulee lakkauttaa ja lopettaa.

Ihmeellistä, kun miettii kunnan tehtävää. Se kun mielestäni on palvelujen tuottaminen kuntalaisille, ei säästöjen aikaansaaminen. Ja tästä päästäänkin sitten tähän kuntaliitosasiaan: Jos emme itse saa tuotettua tarvittavia palveluja kuntalaisille, tulee miettiä miten ne saadaan silti tuotettua. Ja silloin tulee väistämättä eteen liitos siten, että muodostetaan riittävän vahva kokonaisuus joka pystyy nämä palvelut tuottamaan. Eli liitos, kiitos. Ja nimenomaan Lohjan kanssa.

Ja sitten se "hyvän hallinnon" asia...eilisiltaisessa kunnanhallituksen kokouksessa oli esillä kaikenlaista, muiden muassa pykälät § 249 "Talousarvion toteutuminen" sekä § 251 "Hallintokuntien antamat selvitykset arviointikertomuksesta 2010".

Ensimmäisessä asiassa oli kyseessä vertailu kunnan taloudellisesta tilasta verrattuna talousarvioon, ja sen ohessa hallintokuntien kirjallisia arvioita tavoitteiden saavuttamisesta tai saavuttamatta jääisestä. Tuossa myöhemmässä on kyse siis tarkastuslautakunnan tekemästä arviointikertomuksesta. Ja tarkastuslautakunta on siis lautakunta joka koostuu luottamushenkilöistä, ja jonka tehtävänä on tarkastaa ja valvoa kunnan toimintaa.

Tuossa aikaisemmassa pykälässä, eli tuo mainittu § 249/19.9.2011, jossa käsiteltiin talousarvion toteutumista kunnanhallituksen osalta, ja siinä tavoitetta "Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen", jonka toimepiteiksi on talousarvioon kirjattu

"Parannetaan henkilöstön työhyvinvointia toteuttamalla loppuvuodesta 2010 järjestetyn työilmapiirikyselyn perusteella sovittuja kehittämistoimenpiteitä"

oli esittelijä esittänyt kunnanhallituksen omaksi arvioksi toiminnastaan

"Ei ole toteutunut. Kunnanhallitus on päättänyt, että henkilökunnan työhyvinvointihanketta ei saa toteuttaa. Lisäksi kunnanhallitus on päättänyt, että henkilökuntaa ei saa millään tavalla huomioida tai palkita vuoden 2010 hyvän tilinpäätöksen johdosta."

Kuitenkin, jos lukee kunnanhallituksen pöytäkirjoja esimerkiksi kunnan www-sivuilta, saa sieltä näistä päätöksistä hiukan erilaisen kuvan.

Tuon ensimmäisen asian, eli työhyvinvointiasian kohdalla päätettiin taannoin, eli 6.6.2011 § 164 että

Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää seuraavaa:
- henkilöstöraportti 2010 lähetetään valtuustolle tiedoksi;
- yhteistoimintaryhmän esittämiä kehittämismahdollisuuksia huomioidaan vuoden 2011 henkilöstöraportin laadinnassa.

Päätös:Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Eli aika kaukana tuosta mitä esittelijä esitti kunnanhallituksen kommentiksi ("...työhyvinvointihanketta ei saa toteuttaa...").

Ja tuon toisen osalta, eli henkilöstön huomioimis- ja palkitsemisasian kohdalla päätettiin taannoin (§ 218/15.8.2011) otsikolla "Vuoden 2010 ylijäämäisen tuloksen johdosta tehty aloite koskien kunnan henkilöstöä ja palvelujen käyttäjiä", että

Päätös: Kunnanhallitus päätti seuraavaa:
Kunnanhallitus toteaa, että kunnan tämänhetkisen taloudellisen tilanteen ja kattamattoman alijäämän määrän, (0,99 milj. euroa) huomioiden kunnalla ei ole mahdollisuutta ehdotuksen mukaisiin toimenpiteisiin, vaan mahdollisesti tulevat ylijäämät tulee käyttää jo lainsäädännönkin mukaan kattamattomien alijäämien poistamiseen.

Mikä mielestäni tämäkin on aika kaukana siitä asenteellisesta ja hyökkäävästä tekstistä mitä esittelijä esitteli päätökseksi ("...ei saa millään tavalla huomioida tai palkita...").

Tuo § 249/19.9.2011 päätettiin sentään palauttaa uuteen valmisteluun, mutta siitä ei kannattane liikoja odotella, kun esittelijä heti kokouksessa ilmoitti, ettei tee mitään, kun "...hallintokuntien tekstejä ei voi muuutella...". Paitsi että tässä on siis kyseessä kunnanhallitus...

Tuo toinen pykälä, § 251/19.9.2011, sisälsi samantasoista asenteellista tekstiä, mutta sen kunnanhallitus päätti jättää palauttamatta uuteen valmisteluun, vaikka näin esitinkin.

Ja sitten oli eräs johtava virkamies mieltä, että "saivartelin sanoilla" huomauttaessani, että ei nuo päätökset ihan noin ollut tehty.

Koska pöytäkirjat häviävät kunnan sivuilta noin vuoden kuluttua niiden julki tulemisesta, olen tallentanut niitä soveltuvin osin, ja tässä nimenomaan tältä osin, mitä kunnanhallituksen näitä mainittuja asioita koskevissa päätöksissä oikein päätettiin.

Itse asian (§ 164/6.6.2011) voi lukea pdf muodossa tästä, ja sen liitteinä olleet asiakirjat, eli henkilöstöraportti 2010 tästä, ja työhyvinvointikyselyn tulokset tästä. Tuon toisen asian, eli § 218/15.8.2011 voi lukea tästä, ja verrata niitä tuohon esittelijän tekstiin.

Eilisen kunnanhallituksen kokouksen esityslista ei ole netissä luettavissa tätä kirjoitettaessa, ja voi vain arvailla, miksei. Olisiko joku johtava virkamies asialla, ei halua että omintakeisia esittelyjään luetaan julkisesti...

Nämä eivät ole mitenkään ainutlaatuisia tapauksia siitä, miten kunnanhallituksen esittelijä värittelee tekstejä oman maun mukaan, välittämättä siitä miten asiat on oikeasti käsitelty, puhumattakaan varsinaisesta päätöksestä. Samaan tapaan käsitellään yleensä tapauksia joissa esimerkiksi jokin hallinto-oikeus on päättänyt valittajalle kielteisesti, jolloin asia saatetaan tuoda omana pykälänään kunnanhallituksen listalle, kuten kävi Aulis Mattilan kokouspalkkiosääntöä koskevan valituksen kohdalla.

Kunnanhallituksen listallehan se päätyi, omana pykälänään.

Toisin kuin eräät toisin päin menneet tuomiot, kuten esimerkiksi taannoinen "Hankintalaki on syvältä" - lausunnosta tullut päätös, joka pääsi kunnanhallituksen listalle vain muiden ilmoitusasioiden joukkoon. Mutta kuitenkin sen sai silloin taannoin lukea mm. YLE:n, HS:n, Ilta-Sanomien, IltaLehden, Lapin Kansan jne. nettiuutisista...mutta mitäpä pienistä.

Ja sitten vielä valitetaan siitä, että on paljon töitä kun pitää tehdä vastineita ja vastata valituksiin...jos kunnanhallituksen esittelijä kirjoittaisi esitykset kunnolla ja asenteettomasti, ei minunkaan tarvitsisi siitä tässä huomauttaa. Asiasta on huomautettu useasti, mutta sama meno vain jatkuu.

Joten aika kaukana ollaan siitä hyvästä hallinnosta.

5.7.2011 Omavaltaista ja omintakeista on elo NuPulassa

Muutama kuukausi vierähti sitten viime näkemän... Nyt kun on taas tapahtunut kunnan päätöksenteossa, tai virkamiesten tekemisissä tai tekemättä jättämisisssä riittävästi, pitää taas jotain lausua.

Mitali mielessä soutukisoihin...Kuitenkin saatiin liikunnallisesti pronssia, kun Lohjan Järvipäivien valtuustosarjan haastesouduissa saimme kasaan joukkueen joka saavutti kolmannen sijan, eli sai palkintokaapin koristeeksi pronssisen mitalin. Vuoden 2009 kulta siis vaihtui hiukan himmeämpään, mutta saipahan sitten virvokkeet jälkikäteen...Kaupallinen ilmoitus: Maanrakennusliike Nieminen tarjosi soutuveneensä käyttöömme, mistä kiitos. (Tässä siis kyseessä kunnan (valtuuston) puolesta toimiminen, ei henkilökohtainen tuki, jos se jotakuta hiertää).

Soutujoukkueen kokoonopano oli Markku Lehtola – Heikki Parviainen, Risto Härmälä – Johanna Puranen, Kim Rönnberg – Jorma Kaira (soutaja – peränpitäjä). Joukkueen kokoonpano kuvasi mielestäni oivallisesti sitä yhteenkuulumattomuuden tunnetta joka leimaa mm. päätöksentekoa kunnassamme: yli ryhmä- ja puoluerajojen tapahtunutta osallistumattomuutta.

Siitä huolimatta:

Isä XIV "aurinkoinen" vaikuttaa taustaltakin. Ja kunnanjohtaja on virkavapaalla elokuun puoliväliin. Vai oliko se sittenkin sama henkilö...? Mene ja tiedä.

Sivistyslautakunta päätti sitten, jonkun vaikutuksesta, pyytää kunnanhallitukselta ja kunnanvaltuustolta 150 000 euroa Koisjärven päiväkodin toimintaan.

Ja lisäksi, lehden (L-U) mukaan, haluaa sivistyslautakunta "...valtuustolta periaattellisen kannanoton ennen yksikön perustamista...".

Kuitenkin taitaa olla niin, että mitään uutta rahaa ei oikeastaan tarvita ja uutta yksikköä ei tarvitse perustaa, koska mitään yksikköä ei ole koskaan lakkautettukaan. Ja alasajetun Koisjärven päiväkodin rahat on jyvitetty sinne minne kulutkin siirtyivät kun toiminto ajettiin alas. Joten erään virkahenkilön lausuma "...hyvin vaikea on avata päiväkotia, kun ei ole määrärahaa eikä henkilöstöä..." tuntuu peräti omintakeiselta. Kun rahat ja henkilöstö siis ovat olemassa, mutta muualla. Ei tarvita kuin tilanteen palauttaminen ennalleen.

Olen pyytänyt jo aikaa sitten itselleni sen päätöksen jolla Koisjärven päiväkoti päätettiin sulkea. Sain silloin ilmoituksen jonka mukaan mitään tällaista päätöstä ei ole tehty eikä olemassa, joten Koisjärven päiväkoti on itse asiassa ollut olemassa koko ajan.

Se vain päätettiin tyhjentää, "sulkea" ja lapset siirtää muualle, jonkun virkamiehen omavaltaisella päätöksellä. Kuka se virkamies oli jää varmaan ikuiseksi arvoitukseksi, mutta jäljet johtavat tietysti kukkulan huipulle. Jossa joku aurinkokuningas pitää hoviaan, silloin kun muilta kiireiltään ehtii, hiukan yli 7000 euron kuukausipalkallaan. Ei kuulemma ole itsellään mitään valtaa päättää mistään, mutta johtaa kuitenkin kunnan toimintoja johtavana virkamiehenä...

Tallessa on viesti, jossa kunnan eräs henkilö sanoo kiireistään jo 1.10.2010, että silloin tulevalla viikolla olisi erään päiväkodin muutto, "...Muutamme tavarat väliaikaisista paikoista Pusulan uuteen hienoon päiväkotiin...". Ja koska kunnan listoilla oleva henkilö näin lausuu, on joku varmaan ohjeistanut häntä näin toimimaan. Jolloin kysytään jotta kuka...?

Eli joku oli päättänyt Koisjärven päiväkodin toimintojen alasajosta jo ennen 1.10.2010, koska kyseinen työntekijä tiesi omista menemisistään silloin. Kunnanhallitus päätti 4.10.2010 että Koisjärven päiväkotia ei suljeta, mutta silti tätä tavaroiden siirtopäätöstä ei kumottu. Kuka teki päätöksen alasajosta, ja millä valtuuksilla?

Olen tehnyt tässä(kin) asiassa asiakirjapyynnön kunnalle, jossa siis pyydän itselleni sen asiakirjan josta ilmenee kuka päätti että Koisjärven päiväkotikiinteistö pitää tyhjentää lokakuun alussa 2010.

Jossakin on viitattu siihen, että talousarviossa ei ole vuoden 2011 kohdalla osoitettu määrärarahaa Koisjärven päiväkodin toiminnan "jatkamiselle", mitä ihmettelen sitäkin.

Talousarvion olevuudesta päätöksenä siten, että sen perusteella voitaisiin toimia ilman erillisiä päätöksiä, on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kyseessä on siis mietintä siitä onko talousarvio (jolla kunnanjohtaja ja eräät muutkin perustelevat tämän Koisjärven päiväkotiasian) sellainen päätös jolla kunta tai virkamiehet voivat ryhtyä toimenpiteisiin ilman muita päätöksiä.

Rinnastettavissa siis tilanteeseen jossa talousarviossa sanotaan että rakennettaisiin esimerkiksi päiväkoti, jolloin samalla logiikalla ei esimerkiksi kunnanhallituksen, kunnanjohtajan, teknisen lautakunnan tai teknisen johtajan (kuka sitten onkaan asiassa päätösvaltainen viranomainen) tarvitse enää erikseen päättää siitä, että tilataan sanotun päiväkodin suunnittelu, tai rakentaminen, vaan tehdään näin suoraan. Kuitenkin normaali toimintatapa on, että joku (viranhaltija tai viranomainen) tekee (talousarvion mukaisen) päätöksen esimerkiksi suunnittelun tai rakentamisen kilpailuttamisesta, tai ainakin kilpailutuksen tuloksena olevasta suunnittelijan tai rakentajan valinnasta, jonka joku siunaa, tarvittaessa.

Kunnan talousarviossa osoitetaan määrärahat toimintotasolla, esimerkiksi "sivistystoimi", ja sivistystoimi sitten osoittaa varat katsomallaan tavalla, muut suuntamerkit huomioiden. Näin ollen ei valtuusto ole voinut, talousarvion hyväksyessään, erikseen hyväksyä määrärahoja jollekin tietylle esimerkiksi päiväkodille. Tätä kirjoittaessa ei minulla ole käsillä kunnan talousarvioita tai tilinpäätöksiä vuodelta 2010 ja 2011 (kyllä ne tuolla arkistossa ovat...), mutta valistunut arvaus on, ettei sivistystoimen talousarvio ole ainakaan pienentynyt. Lähinnä varmaankin kasvanut.

Jolloin voidaankin ihmetellä Koisjärven päiväkodin sulkemisen säästövaikutuksia. Kun Koisjärvelle pantiin lappu luukulle siirrettiin henkilökunta ja lapset muualle, ja kulut samaten. Jos nyt tehdään sama toisin päin, voisi olettaa että tilanne vain "normailisoituisi".

Jos sivistystoimen johtaja esittää, että sivistystoimen kulut varhaiskasvatuksen osalta nousevat koska Koisjärven päiväkoti pitäisi "avata uudelleen" puhuu hän tietääkseni aika lailla palturia.

Kulut nousevat koska perhepäivähoitajien työaikamääräykset muuttuvat, ja heitä tarvitaan lisää, lisäksi tarvitaan lisää varapaikkoja niitä tilanteita varten joissa perhepäivähoitaja on sairas, mutta lapset pitää tietenkin kuitenkin hoitaa. Jolloin päiväkodeissa pitää olla sijaa myös "varalapsille". Näillä perusteilla saattaisin jopa puoltaa määrärahojen korotusta. Muuten en.

4.11.2010 Oliko valtuusto sittenkään päättänyt sulkea kaiken?

Kunnanhallitus käsitteli kuntaliitosasiaa ylimääräisessä kokouksessaan 25.10.2010. Silloin päätettiin esittää valtuustolle, että aloitetaan neuvottelut mahdollisesta kuntaliitoksesta Lohjan kanssa, ja pari muutakin asiaa tuli päätettyä siinä ohessa.

Samassa kokouksessa tarkasteltiin kuntalaiskyselyn tuloksia, tosin hyvin niukasti, ja päätettiin "perehtyä kyselyn tuloksiin, lähettää raportti valtuustolle tiedoksi, ja julkaista raportti kunnan www-sivuilla 2.11.2010". Vasta silloin, siis.

Kuitenkin kyseinen raportti on ollut kunnan www-sivuilla luettavana jo 28.10.2010. Eli joku on (taas) toiminut vasten kunnanhallituksen nimenomaista päätöstä, jonka päätöksen pohjana oli kunnanjohtajan itsensä tekemä päätösehdotus, jota siis kannatettiin yksimielisesti. Kävin juuri tarkastamassa asian, ja totesin samalla, että on sitten se, joka sen sinne laittoi julki, ajatellut hiukan lyhyemmin. Se raportti on siellä MS Powerpoint - muodossa, jolloin sillä, joka sitä haluaa tarkastella, tulee olla joko MS Powerpoint - ohjelma (maksullinen) tai esimerkiksi OpenOffice Impress - ohjelma (ilmainen). Tai joku muu ohjelma joka osaa avata ja näyttää .ppt - tiedostoja. Jos ei ole, eikä halua tällaisia itselleen asentaa, voi raportin lukea PDF - muodossa tästä.

Koska joku kunnan viranomainen näin (taas) jyräsi hallituksen päätöksen julkaisemalla raportin ennen päätettyä hetkeä (joka julkaisu tosin mielestäni oli nimenomaan paikallaan, olisi vain pitänyt julkaista vaikka heti), katson olevani oikeutettu hieman raottamaan salaisuuksien verhoa, minäkin. Kun kunnanjohtaja päätti sitten haukkua sekä kunnanhallituksen että hallituksen puheenjohtajan erityisesti, mainitussa kokouksessa. Nousi oikein seisomaan (ensimmäinen kerta hallituksessa kun joku puhuu seisaaltaan...), ja käytti etukäteen valmistelemansa puheenvuoron. Puheen sanoma oli oman tulkintani mukaan se, että kunnanjohtaja oli tyytymätön (!) hallituksen toimintaan, kun hallitus on niin usein rohjennut olla kunnanjohtajan kanssa eri mieltä, ja päättänyt toisin kuin mitä esittelijä on esittänyt. Ja että päättäjien joukossa on liikaa sellaisia, jotka esittävät olevansa eri mieltä, ja vielä joskus jopa saavat muut mukaan olemaan eri mieltä, joka sitten on johtanut tilanteeseen jossa kunta on menettänyt asukkaiden itsehallintoon perustuvan demokratian, vai miten se nyt oli. No, hämmästyttävä ja omintakeinen puhe, kaiken kaikkiaan.

Sitten muuta: Lueskelin tuossa illalla paremman tekemisen puutteessa kunnan hallintosääntöä, ja siinä samalla vuoden 2010 talousarviota. Hallintosäännön 50 § lausuu talousarvion sitovuudesta:

"Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.

Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille."

Siis toimintatavoitteet. Kun taas vilkaisee vuoden 2010 talousarviota huomaa, että varhaiskasvatuksen kohdalla toimintatavoitteissa lausutaan "Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti. Mittari 1: Päivähoitomuotoja ja esiopetuspalveluja kehitetään lapsi- ja perhelähtöisesti. Mittari 2: Päivähoidon asiakaskysely toteutetaan vuosittain ja kyselyn kokonaiskeskiarvo on vähintään 4,0." Ei sanaakaan mistään minkään päiväkodin sulkemisesta, tai toiminnan keskittämisestä.

Kunnanjohtaja, ja myös eräät muut tahot, ovat toistuvasti viitanneet kunnanvaltuuston 14.12.2009 hyväksymään vuoden 2010 talouarvioon mm. Koisjärven päiväkodin sulkemisasiassa, että valtuusto olisi talousarvion hyväksyessään myös päättänyt mm Koisjärven päiväkodin sulkemisesta juuri tuon hallintosäännön 50 § perusteella.

Jos nyt kuitenkin luetaan talousarviota (ja hallintosääntöä) kuin piru raamattua, niin huomaa yllä mainitun perusteella, että kunnanjohtaja on toiminnallaan sivuuttanut paitsi kunnanhallituksen myös valtuuston päätökset, muun muassa sallimalla alaistensa virkamiesten toimia siten, että Koisjärven päiväkoti on käytännössä sulkeutunut.

Talousarvio on kuitenkin talousarvio, mielestäni, ja nimenomaan arvio. Arvioidaanhan siinä muun muassa verotulot olemaan tietyn suuruisia. Mitä jos verotulot poikkeavat talousarvioon merkitystä? Kenet kunnanjohtaja silloin haluaa jalkapuuhun?

Lisäksi on korkein hallinto-oikeus päättänyt (Kho 1967 A I 3) "Koulun omistavalla yhdistyksellä ei sen perusteella, että talousarvioon oli otettu määräraha avustuksen suorittamiseksi koulua varten, ollut oikeutta saada avustusta". Eli vaikka talousarvioon oli jotain merkitty, ei se automaattisesti tarkoittanut esimerkiksi sitä, että kaikki rahat on pakko käyttää.

Toinen mielenkiintoinen: Kho 14.6.1967 T 3654: "Kun talousarviossa oli edellytetty saatavan metsänmyynnistä tuloa tietty määrä, ei kh:n toimivaltaan kuulunut, talousarvion ko. tulokohdan tultua jo ylitetyksi, päättää uudesta metsänmyynnistä.". Paljonkos meillä olikaan niitä myyntituloja vs talousarvio?

20.10.2010 Myytiin metsää nimimerkeille, ja haetaan kuntaliitosneuvottelujen aloittamista

Maanantain kunnanhallituksessa käsiteltiin joidenkin kunnan omistamien metsäkiinteistöjen myyntejä. Oli kunnanjohtaja kehittänyt peräti omintakeisin toimintamallin, jossa tarjoajia vaadittiin antamaan tarjouksensa nimimerkillä, ja vasta kun kunnanhallitus oli päättänyt joko esittää valtuustolle myymistä, tai päättänyt myydä, tarjotulla hinnalla, avattiin toinen kuori, jonka sisällöstä selvisi nimimerkin todellinen henkilöllisyys.

Muuten hyvä, mutta vähän huono, koska näin toimimalla ei kukaan voinut etukäteen sanoa josko oli esteellinen päättämään asiassa. Ja paino sanalla etukäteen, koska laki vaatii, että esteellisyys todetaan ennen asian käsittelyn aloittamista, varsinaisesta päättämisestä puhumattakaan. Eli nyt on sitten annettu oikein kunnollinen mahdollisuus ainakin asianosaisille valittaa päätöksistä. Ja kun lisäksi ei avattu kaikkia tarjouksia, ei tiedetä josko tarjoajien joukossa oli joku jonka takia joku hallituksessa tai valtuustossa olisi esteellinen

Ja sitten vielä, kun tarjousasiakirjoissa oli maininta siitä, että ei-voittaneiden tarjousten asiakirjat tuhottaisiin kuorineen päätöksenteon jälkeen...olisi ollut hiukan arkistolain ja Arkistolaitoksen antamien sääntöjen vastaista toimintaa.

Eli piti sitten jättää eriävä mielipide asiassa, jonka eriävän mielipiteen voi lukea tästä.

Käsiteltiin myös talouden tasapainottamistyöryhmän työn tuotosta, joka nyt siis oli sellaisenaan esittelijän, eli kunnanjohtajan, esityksenä. Mitään lisäämättä, mitään poistamatta. Menee asiakirja sitten seuraavaksi valtuuston käsittelyyn. Kunnanhallituksen esittelyssä oli kuitenkin pienoinen puute...olin jättänyt työryhmän (jossa siis olin mukana sitoutumattomien edustajajäsenenä) lausuntoon oman lausuntoni, joka voidaan myös eriäväksi mielipiteeksi tulkita.

Työryhmän lausunnossa ehdotetaan kaikenlaisen omaisuuden myyntiä, ja myyntituloilla olisi sitten katettu se kattamaton alijäämä, nyt lähes 2 miljoonaa €.

Ongelmana on kuitenkin se, että työryhmän lausunnossa ei mitenkään otettu kantaa siihen, että kunnan käyttömenot ovat kasvaneet viime vuosina noin 0,5 - 0,8 miljoonaa € vuodessa. Siis kasvaneet, entisen lisäksi. Lausunnossa arvioidaan lisäksi näiden (käyttömenojen) kasvavan jatkossa noin 3 % vuodessa, ollen vuonna 2011 noin 1 000 000 € kasvua edellisvuodesta. Tämän kasvun kattamisesta ei ollut mitään puhetta, kunhan nyt vaan myydään kaikki.

Mitäs sitten, kun kaikki on myyty, mutta kulut vain kasvavat, sen 1 000 000 + € vuodessa? Mitäs sitten myydään? Tähän on kunnan tarkastuslautakuntakin kiinnittänyt raportissaan huomiota, ja tämä on sen minun eriävän mielipiteeni ydin. Tähän talouden tasapainottamistyöryhmän lausuntoon jättämääni eriävään mielipiteeseen voi tutustua tässä.

No, kattellaan nyt sitten. Maanantaina (tulevana) on sitten taas kunnanhallituksen kokous, ja ainoana asiana on mahdollinen kuntaliitos.

Siihen, miten kunnanjohtajaan tulisi suhtautua, kun puhuu ja kirjoittaa vaillinaisia totuuksia, puuta heinää ja välillä suoraan valehtelee, jää vielä nähtäväksi. Suomen ennätys taitaa olla kasassa, ellen sitä jo aiemmin maininnut...kolme huomautusta oikeuskanslerilta tai oikeusasiamieheltä puolentoista viikon sisään! Tähän palataan.

Tällaista tänään, 20102010 - päivänä.

9.9.2010 Kuntaliitosesiselvitys on sitten julkinen

Niin, jo jonkin aikaa työn alla ollut esiselvitys mm. kuntaliitoksesta Nummi-Pusulan ja Lohjan välillä on sitten valmistunut . Sen voi ladata itselleen PDF - muodossa esimerkiksi tästä, tai kunnan sivuilta, vielä hetken.

Siitä myös keskusteltiin Nummi-Pusulan ja Lohjan valtuustojen yhteisessä julkistusseminaarissa Lohjalla tiistaina 7.9.2010. Tai no, "keskusteltiin" on ehkäpä hiukan voimallinen ilmaisu. Konsultit esittelivät tuotoksensa, joka varmasti on laajasti selvitetty ja kattava, siihen en vielä ota kantaa, koska virallisesti minulla ei ko. teosta ole ollut käsissäni kuin muutaman minuutin, kun sen äsken kunnan sivuilta latasin. Täytyy (taas kerran...) antaa kehuja kunnan johtaville virkamiehille, kun vaikka kovin valittelevat resurssien riittäättömyyttä saivat kuitenkin lupaustensa mukaisesti kyseisen loppuraportin sivuille luettavaksi keskiviikkona 8.9.2010 kuten seminaarissa lupasivat.

Tosin on mainittava, että jos kunta käyttää jotakin muunlaista "web content management" - järjestelmää kuin sellaista, jonka avulla tällaisten lisäysten tekeminen kestää kauemmin kuin noin minuutin, kannattaisi vaihtaa. Joten tässä kohtaa julkaisemisen viivästyminen olisi ollut kovin vaikea selittää.

Mielestäni olisi kuitenkin ollut parempi jos edes valtuutetut olisivat saaneet kyseisen raportin käsiinsä ennen tuota mainittua tilaisuutta, olisi "keskustelu" voinut olla hiukan rakentavampaa. Joillakin oli ollut tilaisuus tutustua sen sisältöön etukäteen, ainakin siihen melkein valmiiseen versioon, ellei muilla niin projektin johtoryhmän jäsenillä.

Ja jos asia ajattelee kuntalaisilta tehtävän kyselyn kannalta, olisi mielestäni ollut ehdottoman tärkeää, että tämä esiselvitys olisi ollut kaikkien saatavilla silloin, kun kysymyksiin vastaa. Nyt ei kuitenkaan suurimman osan kannalta ole ollut asiain laita, joten vastaukset on sitten annettu "fiilispohjalta", kuten moni muukin on asian jo ilmaissut.

Nyt kuitenkaan ei valtuutetuilla ollut sitä käsillä, joten oltiin täysin sen suullisen varassa mitä konsultit esittivät, siis seminaarin "keskustelussa".

Ja sitten pääsi eräs N-P johtava poliitikko irti, ja vielä mikrofonin varteen. Vieläkin hävettää, kun muistelee mitä kaiuttimista kuului. Taisi olla Lohjan kaupunginhallituksen puheenjohtaja joka sitten tämän erään N-P johtavan poliitikon ulosannin jälkeen totesi, että "...emme ole päättämässä kuntaliitoksesta tässä ja nyt, vaan olemme avaamassa keskustelua.". Mikä mielestäni oli aika hyvä näpäytys, kun tämä N-P poliitikko tyrmäsi mm. lähes kaiken mitä esiselvityksessä sanottiin esimerkiksi kuntaliitoksen kohdalla sen eduista, ja samalla mielestäni tyrmäsi koko kuntaliitoshankkeen jo etukäteen.

Tähän samaan asiaan totesi eräs toinen Lohjalainen poliitikko (arvatenkin, en tiedä varmaksi), että hän hämmästeli suuresti tämän N-P johtavan poliitikon lausumia valtuutettujen edessä, kun sama N-P johtava poliitikko oli hetkeä aiemmin, projektin johtoryhmän viimeisessä (toistaiseksi) kokouksessa, juuri ennen valtuutettujen tapaamista, antanut ymmärtää olevansa lähes täysin päinvastaista mieltä.

Ja vielä. Taannoin lausui eräs, nykyisinkin valtuutettuna vaikuttava, henkilö Oinolan koululla pidetyssä viime vaaleja edeltävässä keskustelutilaisuudessa, että kuntalaisia ei ole mitään syytä kuulla vaalien välillä, koska kuntalaisethan ovat lausuneet mielipiteensä vaaleissa, ja sen jälkeen tulee luottaa valittujen päätöksentekokykyyn ja mielipiteisiin.

Entäs kun tulee uusi asia esille, josta ei ennen vaaleja ollut mitään havaintoa? Ja johon liittyen silloisilla ehdokkailla ei ollut mitää mahdollisuutta muodostaa mielipidettä, johon sitten mahdolliset äänestäjät olisivat äänillään voineet vaikuttaa. Pitäisikö tällaisissa tilanteissa olla kysymättä kunnan asukkailta mitä mieltä ovat, ja mennä sen oman mielipiteen mukaan?

Tämä tuntuu olevan tämän yllä mainitun N-P johtavan poliitikon mielipide, koska hänen mielestään (ymmärtääkseni) mahdollinen kuntaliitos rapautetaan jos ryhdytään ylläpitämään alueellisia raateja tms., joilla olisi valta lausua ainakin omaa aluettaan koskevissa asioissa.

Ja paljon muuta. En ollut ainoa, jälkikeskustelujen mukaan, jota hävetti tämän N-P johtavan poliitikon purkaus.

1.9.2010 Arvolatautunutta esittelyä, ja tuulimyllyt ehkä kaatuilevat?

Osui silmään päivän aviisissa (HS) kolumni nimeltään "Politiikan kulmapöytä". Sen yhden osion otsakkeenna on sana "Fantastista", jota sanaa valtiovarainministeri Katainen oli käyttänyt taannoin esitellessään hallituksen saavutuksia kotitalousvähennyksessä ja yliopistouudistuksessa.

Tuossa kolumnissa ajatuksia herätti muutamakin asia...ensinnä se, että käytetään erittäin arvolatautunutta kieltä, ja toisaalta mitä se tarkoittaa, kolumnin mukaan.

Kolumni mainitsee Stanfordin yliopiston tutkijoiden David Larckerin ja Anastasia Zakolyukinan tuoreen tutkimuksen "Detecting Deceptive Discussion in Conference Calls", jossa on selvitetty yritysjohtajien kielenkäyttöä tilanteessa, jossa johtajat esittelevät tahallaan vääristeltyjä tuloslukuja analyytkoille.

Tutkimuksen mukaan yritysjohtajat, yrittäessään huijata kuulijoitaan, viittaavat yleistietoon ja kiroilevat tavallista enemmän. Lisäksi, väärää tietoa jakaessaan nämä johtajat käyttävät keskimääräistä enemmän myönteisiä tunneilmauksia, eli sanan "hyvä" sijaan käytetään esimerkiksi sanaa "fantastinen"

Kun meillä eräät kunnan virkamiehet viljelevät kohtuullisen runsaasti vastaavanlaisia arvolatautuneita ilmaisuja lausunnoissaan, kuten esittelyteksteissä, esimerkiksi. Ja viittaavat yleistietoon, tai muuhun siihen rinnastettavaan. Kiroilu on sentään vielä jäänyt taka-alalle.Muistuu mieleen lähimenneisyydestä ainakin kaksi tapausta, joissa esittelijä on latonut pöytään tuhdin paketin tekstiä asiassa joka saattaa hiukan hipoa sitä mitä silloin käsiteltiin, kuitenkaan osumatta. Yksi oli kansanäänestysvaatimuksen yhteydessä pari vuotta sitten, kun esittelyteksteissä oli laajat selostukset siitä miten kansanäänestyksiin tai sellaisen vaatimuksiin oli suhtauduttu muualla, ja toinen kun esittelytekstissä tai sen liitteessä oli pitkät selostukset siitä miten Siuntiossa oli johonkin asiaan suhtauduttu. Kummassakaan tapauksessa en muista nähneeni mitään varsinaista kytköstä Nummi-Pusulaan.

Josta voidaan sitten tehdä haluttaessa johtopäätöksiä. Itse kukin voi lueskella esimerkiksi kunnanhallituksen esittelytekstejä erityisesti sellaisten pykälien kohdilla, joissa käsitellään esimerkiksi erään tai eräiden johtavien virkamiesten toimintaa, tai jonkin oikaisuvaatimusta taikka valitusta.

Ja sitten tästä kuntaliitosesiselvityksestä. Olen taipuvainen olemaan hiukan samaa mieltä kuin Lohjan valtuuston pj Reijo Siltasaari siinä, että on hämmästyttävää, että tässä(kään) asiassa ei ole esitelty kuntalaisille mitään varsinaisia faktoja , vaan kysellään ikään kuin huvin vuoksi. Ja sitten vielä rohjetaan sanoa, että esiselvitys on esiselvitys, ja kysely on kysely, eikä näillä olisi mitään tekemistä toistensa kanssa. Vaikka olen itse ollut mukana asioista päättämässä, niin nyt tuntuu siltä, että oikeampi järjestys olisi ollut tietojen kerääminen (jota nyt mitä ilmeisimmin kutsutaan nimellä "esiselvitys"), tietojen julkaiseminen kaikkien saataville, minkä jälkeen olisi kerättyjen tietojen perusteella kyselty kuntalaisilta mitä mieltä ovat asiassa. Nyt tehdään kuntalaisille sama kuin mitä tehtiin valtuutetuille kun Karviais - asia tuotiin puun takaa, pyytämättä ja yllättäen, päätettäväksi, taannoin.

Eilen kuulin tavallisesti välttävän luotettavasta lähteestä, että tämä esiselvitys olisi jo valmis, mutta että se esitellään julkisesti vasta 7.9.2010 pidettävässä Lohjan ja Nummi-Pusulan valtuustojen seminaarissa Lohjalla. Lehdestä saimme kuitenkin tänään jo esimakua (L-U).

No, yksi positiivinen asia taitaa kuitenkin löytyä: vaikka olen tässä koetellut ikkunoista ulos kurkistella kotona ollessani, en ole viime päivinä huomannut yhtään tankkiautoa ajelemassa Jokitiellä. Joten ehkä se viiden vuoden taisto tuulimyllyjä vastaan on vihdoin tuottanut tulosta.

Eläinlääkäritalon valitusasiakirjat liitteineen tulossa tänne piakkoin...

14.3.2010 Onko virastomestarilla hommat vähissä?

Tuli sitten viime viikonloppuna pidettyä kiirettä, ja kiire jatkui vielä maanantainakin, siis kun oli valtuuston kokoontuminen. Meni kuparinen rikki, siis poissaolosellainen, mutta toivotaan, että syy oli riittävän hyvä.

Pari työasiaa, Saukkolan kyläyhdistyksen vuosikokous, tyttären konfirmaatio ja appiukon 70-v juhlat. On siinä riittävästi ohjelmaa yhdelle (pitkälle, pe-ma) viikonlopulle, joten en sitten Liedosta maanantaina ehtinyt valtuustoon. Valitettavasti. Mutta onneksi kuntaliitosesiselvityspäätös meni läpi, vaikkakin sen jakoasian olisi kyllä voinut jättää myöhempään.

Ja muisti kunnanjohtajakin sitten, kuulemani mukaan, ja myös lehdestä lukemani mukaan, politikoida valtuustolle. Piti oikein lausua valtuutetuille, että "...jos kuntaliitos toteutuu, juuri kukaan valtuutetuista ei pääse päättäjäksi. Korkeintaan pari kolme.".

Miten isä XIV voi tietää mahdollisen kuntaliitoksen jälkeisen kuntavaalin tulokset jo nyt? Täysin asiaton ja hämmennystä aiheuttava kommentti, erityisesti virkamiehen suusta. Rinnastettavissa pelotteluun ja painostukseen, sanoisin. On hällä ilmeisesti kristallipallo, jota mielelläni lainaisin esimerkiksi lottonumeroiden järjestämiseen.

Sitten voisin heittää ilmaan kysymyksen siitä, millä motivaatiolla tässä ollaan liikkeellä. Itse olen siksi että minua pyydettiin, mahdollisesti julkisuudessa ja muutenkin ilmaisemieni mielipiteiden vuoksi tai jostain muusta syystä, ehdokkaaksi, ja kun sitten vaaleissa tuli kannatusta sen verran että tuli valituksi, täällä ollaan. Jos jossakin muussa tilanteessa en tulisi valituksi valtuustoon osoittaisi se vain sitä etten ole asioita valitsijoiden mielestä riittävän hyvin hoitanut, joten en siis ansaitse tulla valituksi. Totta kai haluan vaikuttaa, mielipiteitteni mukaan, kun kerran valtuustossa ollaan, mutta ei se ole mikään itseisarvo. Selviän ilman luottamustehtäviäkin, ja joskus jopa paremmin. Joten kunnanjohtajan pelottelulausunnon, että mahdollisen kuntaliitoksen tullessa ei nykyisistä päättäjistä jatkaisi kuin muutama, suurin häviäjä on joku ihan muu. Lähinnä se, jonka palkkaan meiltä kuluisi melkein 600 000 euroa mahdollisen kuntaliitoksen jälkeisenä suoja-ajan lähtölaskennan ajan. Ellemme ennen mahdollista kuntaliitosta asialle jotain tee, jolloin asia maksaisi meille noin 100 000 euroa...

Taitaa isä Aurinkoisella olla muutenkin aikaa hoitaa varsinaisen tehtävänsä ohessa muitakin asioita. Kuten esimerkiksi parjata toimikunnan jäsentä perusteettomasti, ja vielä laittaa valtuutettu omasta puolestaan asialle (asiaa koskeva valtuustoaloite on luettavissa, paitsi kunnan sivuilta, myös tästä).

En tosin oikein ymmärrä aloitteen tekijän enkä teettäjän ajatusta, koska aloitteessa halutaan että "Kunnanhallitus selvitää nykyisen kaavatoimikunnan kokoonpanon ja päätösvallan sekä aloitaa tarvitavat toimenpiteet". Kunnanhallitus on muistaakseni ihan itse toimikunnan asettanut ja valinnut sen jäsenet, ja myös antanut raamit sen päätäntävallalle (tai, tässä tapauksessa, päätäntävallattomuudelle), joten selvitettävät asiat lienevät jo tiedossa. Ja mitä toimenpiteitä mahdetaan tuossa tarkoittaa?

Kun kunnanjohtaja on oikein kirjeitse lähestynyt, nimenomaan kunnanjohtajan ominaisuudessa, Espoon maistraattia kirjeellä, jossa vaatii selvitystä erään toimikunnan erään jäsenen kotipaikasta, ja lisäksi korjaamaan sen olemaan jokin muu kunta kuin Nummi-Pusula. Mielestäni tällainen ei kuulu kunnanjohtajan toimenkuvaan lainkaan, ja jos kunnanjohtaja ehtii tällaisia asioita hoitelemaan, tulee vakavasti pohtia josko kunnanjohtajuus voisi olla esimerkiksi osa-aikaista (mm. pienemmällä palkalla) tai jotain vastaavaa, jos sitä varsinaista työtä ei, kuten ilmeisesti on tilanne, ole riittävästi.

Kun selkeästi ollaan ajamassa erään toimikunnan jäsentä toimikunnasta sillä perusteella, että ko. toimikunnan ko. jäsen ei olisi kuntalainen. Voidaanko tällaista toimintaa oikeasti pitää kunnanjohtajalle sopivana ja asiallisena?

Ja jos sellaiseen mennään, voidaan todeta ettei ainakaan sillä perusteella onnistu, koska kuntalain § 36 mukaan "Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole."

Lisäksi, kuten eräs kunnanjohtaja siitä erityisesti taisi jossakin kirjeessään jollekin maistraatille mainita ja valittaa asian olevan mielestään väärin, on myös (potentiaalisella) ulkokuntalaisella oikeus valittaa asiasta, jossa oli aiemmin ollut aktiivinen (valittanut). Tästä on olemassa Korkeimman hallinto-oikeuden päätös: "Kho 1988 A 39: "Lo:een kunnan jäsenenä valituksen tehneellä oli oikeus hakea [LO:n] päätöksen purkamista, vaikka hän ei enää ollut tuon kunnan jäsen [ja vaikka hän oli LO:ssa voittanut valituksensa].". Eikä tässä liene, saamieni tietojen mukaan, mitään epäselvyyttä kotikunta-asiassa.

13.2.2010 Absurdia!

Tuohon toissapäiväiseen kirjoitukseeni liittyen, kun luin perjantain Länsi-Uusimaata ja siinä sitä ensimmäisellä aukeamalla siellä alhaalla ollutta "tietoisku" - tyypistä artikkelia...tuli ihan pakottava tarve kirjailla lisää, joka tarve myös realisoitui, kuten alta näkyy.

Siis sitä artikkelia, jossa toimittaja kysyi miksi kunnanhallitus ei vastannut kunnanhallituksen jäsen Hannele Maittilan selvityspyyntöön, ja johon kunnanjohtaja (valelääkäri?) Soinio lausui

"Se oli niin absurdi ettei ollut tarkoituksenmukaista viedä sitä kunnanhallituksen käsittelyyn...on hyvin tahditonta ja epäasiallista, että valtuuston kokouksessa tuodaan esille täysin perättömiä väitteitä kunnan toiminnasta."

Mistä lähtien on kunnanjohtaja voinut valita mitä, nimenomaan kunnanhallitukselle osoitettuja, asioita esitellään kunnanhallitukselle? Nyt seuraavaksi jää mietittäväksi mille viranomaiselle tuo lausunto lähetetään tutkintaa varten.

Kun aikaisemminkin on ilmennyt, että isä aurinkoinen on jättänyt asioita pimentoon, vaikka ne ovat olleet nimenomaan kunnanhallitukselle osoitettuja. Mitä muuta on jäänyt käsittelemättä? Aika vähiin menee luottamus, jos tuolla lailla asioita salataan. Ja sitten vielä väitetään, että tuodaan esille perättömiä väitteitä kunnan toiminnasta.

Kuten taisin aiemmin mainita, valtuuston puheenjohtaja nimenomaan sanoi (kuulin itse), että (Maittilan) puhelu oli nauhoitettu. Jos näin kuitenkaan ei ole tapahtunut, miksi valtuuston puheenjohtaja näin ylipäätään meni, perättömästi ja epäasiallisesti, sanomaan? Siinä, että tällaisen lausuman jälkeen halutaan asia selvittää, ei mielestäni ole mitään perätöntä tai epäasiallista, vaan lähinnä päinvastoin. Jos itse lausuma on perätön ja epäasiallinen, tulisi kunnanjohtajan soimioida kunnanvaltuuston puheenjohtajaa, joka sellaisen suustaan päästi, eikä sitä joka sen kuuli.

Lisäksi, jos kunnanjohtaja olisi tämän Maittilan tekemän selvityspyynnön tuonut kunnanhallituksen käsittelyyn asianmukaisesti, olisi tästäkin päästy, ja asia käsitelty asian mukaisesti kunnanhallituksessa. Eli kyseessä on kunnanjohtajan oma valinta. Joten mielestäni kunnanjohtaja esittää tahdittomasti perättömiä lausuntoja julkisesti lehdessä.

Minäkin voin, muuten, "yrittää" tehdä jotain, esimerkiksi yrittää ottaa puhelimella yhteyden johonkin henkilöön, sanotaan vaikka minulle soittopyynnön jättäneeseen puhelinmyyjään. Koska kuitenkin koen ylitsepääsemätöntä vastenmielisyyttä asiaa kohtaan, en kuitenkaan onnistu vakuuttamaan käsiäni asian tarpeellisuudesta, joten yritys jää puolitiehen, ja siksi toteutumatta. Tässä voisin viitata samaisessa lehtiartikkelissa olleeseen lausuntoon:

"Sanoin väärin, ja yritin sitä oikaista jälkikäteen, mutta Maittila ei uskonut..."

Olisiko kannattanut yrittämisen lisäksi myös tehdä se?

Ja sitten: Kunnanhallitus tilasi sisäisen tarkastuksen raportin kokouksessaan 21.12.2009 (pykälä 355). Siinä valmistuneessa raportissa, jota sittemmin käsiteltiin kunnanhallituksessa (ja jonka skannatun version tulen tänne lisäämään kunhan sen saan skannattua, itse kukin voi kukin siihen tutustua jo nyt vaikka Saukkolan kirjastossa, tai kunnantalolla virka-ajan puitteissa) mainittiin useasti se, että kunnan asianhallintajärjestelmään oli useasti jätetty viemättä kunnalle osoitettuja asiakirjoja, kuten vaikka huomautuksia, valituksia, selvityspyyntöjä tms. Mielenkiintoista...

Loput lausumaa vaativat saavat odottaa uutta kirjoitusinspiraatiota.

11.2.2010 Salanauhoitustako? Ketä pitäisi uskoa? Itsenäisyys...

Viime maanantaina, kunnanvaltuuston kokouksessa, valtuutettu Hannele Maittila teki valtuustoaloitteen jossa hän pyysi otettavan kunnanhallitukselle 28.7.2009 jättämänsä kirjelmän valtuuston selvitettäväksi.

Kirjelmässä hän oli pyytänyt kunnanhallitusta selvittämään josko puhelujen nauhoittaminen salaa on laillista, ja sen, kenen toimeksiannosta sitä on tehty.

Näin siksi, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja Alanne oli kunnanhallituksen 23.7.2009 kokouksen jälkeen sanonut, että Maittilan kuntaan soittamat puhelut oli nauhoitettu, ja että päivämäärät ja kellonajat kirjattu. Tämän voin itse vahvistaa, kun itse siinä vieressä istuin, ja kuulin kun Alanne näin sanoi.

Sitten voidaan vain ihmetellä miksi kunnanhallitus ei ole asiaa käsitellyt. Miksi kunnanhallituksen esittelijä on pantannut asiaa pöytälaatikossaan?

Nyt, päivän Karkkilan Tienoossa, valtuuston puheenjohtaja sanoo, että

"asiassa on tapahtunut väärinkäsitys, eikä hän ole tarkoittanut, että puheluja kirjaimellisesti olisi nauhoitettu", ja että "...Hannele Maittila ei kuitenkaan suostu uskomaan minua [Päivi Alanne]..."

Eikös Maittila juurikin näin tehnyt, eli uskoi kunnanvaltuuston puheenjohtajan sanaa? Uskoi, eli uskoi tulleensa salanauhoitetuksi. Ja koska ei vastausta kysymykseensä saanut, toi asian kunnan päättävän elimen tietoon? Pitäisikö nyt itse kunkin ryhtyä miettimään mitä valtuuston puheenjohtaja sanoo, ja etsiä siitä jotain peiteltyjä tarkoituksia, ja miettiä mitä valtuuston puheenjohtaja oikeasti mahtoi sanomallaan tarkoittaa?

Ja mikä mahtaa olla syynä siihen, että kunnanhallituksen esittelijä ei halunnut tuoda tätä asiaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi?

Saman lehden samassa numerossa on kaksi muutakin artikkelia jotka saattavat nostaa jonkun kulmakarvoja: "Kuntaliitosneuvottelu" – asia, sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Kyttälän mielipide kunnan itsenäisyyden jatkumattomuudesta.

Yhdessä samainen valtuuston puheenjohtaja Alanne toteaa että "...neuvottelunihkeys on todennäköisesti molemminpuolista, koska heillä ei ole mitään kuntaliitokseen liittyviä neuvotteluvaltuuksia."

Juurikin näin, siis valtuuksia ei ole. Miksi pitäisi, kun on haettu vasta tunnusteluja asiaan liittyen? Ei tässä olla sopimassa liitoksesta, vaan nimenomaan tarkastelemassa sellaisen mahdollisia edellytyksiä, ja mieluusti avoimin mielin. Jos tässä tilanteessa ollaan jo valmiiksi jotain mieltä, osoittaa se mielestäni itse asiassa tunnustelijain rajoittuneisuutta. Ei olla avoimin mielin liikkeellä, vaan jollakin tietyllä asenteella.

Kuten kunnanjohtaja Soinio asian artikkelissa ilmaisee: "Nytkin on tarkoitus vain tunnustella ilmapiiriä".

Ja asenteethan taitaa olla itse kullakin selvillä, kun tämä tilaisuus saatiin aikaan vasta nyt, kahden erillisen valtuustoaloitteen jälkeen.

Siinä toisessa artikkelissa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kyttälä toteaa:

"Nummi-Pusulan säilyminen itsenäisenä ei ole realistinen vaihtoehto."

Ja että jos lähdetään ajoissa liikkeelle, on olemassa valinnan mahdollisuuksia. Näitä ei ole sitten, kun valtio tulee väliin, joten kannattaisi varmaankin hoitaa asiat kuntoon ennen sitä. Kannattaisi hoitaa suhteet valmiiksi Lohjaan, joka artikkelin mukaan on se ainoa vakavasti otettava suunta. "...siitä ei käsittääkseni kunnassa ole erimielisyyttä...", johon lausuntoon ei ole edes pakko yhtyä, vaan ainoastaan todeta "juuri niin".

Tässä artikkelissa mainitaan myös Nummi-Pusulan kulttuuriset ja historialliset siteet Lohjaan. Ja näitähän riittää...

Joulupukki toi kirjan "Nummen historia", jossa ei juuri muusta puhutakaan kuin Lohjan siteistä.

Ja mainitaan siinä myös eräs esi-isäni, joka asutti erästä nykyisinkin olemassa olevaa tilaa Valkerpyy – järven rannalla aika monta sataa vuotta sitten. Sukututkimuksissa on selvinnyt, että äitini isän suvun eräs kantaäiti on täältä syntyisin. Ja isänsä.

Eli en ole "linja-auton tuoma", vaan itse asiassa paluumuuttaja.

10.11.2009 Meni sitten putkeen, putkiasia, ja tasapaino säilyy, kun verot nousee ja palvelujen taso laskee

Valtuusto päätti sitten eilen, maanantaina 9.11.2009, heti kun asia kolmannen kerran oli käsiteltävänä, että Nummi-Pusula menee mukaan Lohjan seudun runkoviemärihankkeeseen, jonka mukana tulee myös vesijohto.

Vielä rimpuili se eräs vastarannan kiiski ja tuotantotalouden asiantuntija hiukan, ja sai joitain mukaansa. Numerot olivat 20 - 7, äänestysnumerot, siis, joten ei tullut Karviaisnumeroita (muistaakseni 14 - 13), joka olisi tarkoittanut aika epävarmaa tilannetta. Eräs entinen erään lautakunnan puheenjohtajakin oli kolmessa asiaa koskevassa äänestyksessä kolmea eri mieltä (tyhjä, vastaan, puolesta).

Paljon esitettiin kannanottoja puolesta, ja siis myös vastaan, mutta onneksi kävi näin.

Nyt voisi sitten, kun kerran pitkää kuoppaa ryhdytään kaivelemaan, laittaa sinne mukaan vesi- ja viemäriputken seuraksi hiukan valokuitua. Että saataisiin joku muukin laajakaistatarjoaja kuin se paikallinen (tietääkseni) monopoli tarjoamaan yhteyksiä. Jotain tähän suuntaan taisi tekn ltk pj Risto Merimäki taannoin aloitteessaan ehdotella.

Niin, ja aloitteista puheen ollen...tuon putken mukana tulee siis sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoasema Haarjärvelle, Sammatin puolelle, joten sitten ei näiden lietekuljettajien tarvitse ajaa kauas Espooseen, tai Saloon (...kuka vie, kuka ei), viemään niitä tyhjentämiensä kaivojen lietteitä. Joten on varmaan odotettavissa, kuten aloitteessa totesin, että lietekuljettajien varassa elävät saavat hiukan helpotusta elämään, kun kuljetuksesta johtuvat maksut alenevat, eli koko tyhjennyksenkin oletan halventuvan, edes jonkin verran.

Siis aloite. Tuo Haarjärven putkenpää valmistuu "hankeen aikana", eli likipitäen viimeisenä kaikesta, ollen näillä näkymin valmis noin 2012 - 2013. Jotta meidän ei tarvitsisi siihen asti katsella kasvavaa lieteautorallia Jokitiellä, eikä muuallakaan Saukkolassa, esitin, että kunta välittömästi lakkauttaa sako- ja umpikaivolietteen vastaanottamisen Saukkolan jätevedenpuhdistamolla. Virallisestihan sitä ei tehdä muutenkaan, mutta kunhan nyt aloittelin. Aloitteen voi lukea tästä.

Ja sitten verot. Päätettiin sitten, taas kerran (vaikka enhän minä ole ollut aikaisemmin mukana näitä päättämässä...), että korotellaanpas veroja. Tuloveroprosentti nousee 20,5 %:iin, ja kiinteistöverot eduskunnan ehdotuksen mukaisiin maksimilukemiin. Eli omakotiasujalla kiinteistövero noussee vaivaiset 50 %. Ei ihme, että eräs, tietääkseni muutamia kiinteistöjä omistava valtuutettu, kiihkeästi vastusti kiinteistöverojen korottamista, mutta olisi antanut tuloveron nousta vaan.

Noilla lukemilla onkin sitten yhä helpompaa houkutella uusia asukkaita ja veronmaksajia kuntaan, eräs niistä harvoista keinoista lisätä kunnan tuloja pantiin siis yhä vain korkeamman kynnyksen taakse.

Maittila kertoili kunnan veronkorotusten, verotulojen, valtionosuuksien ja menojen kasvun historiaa viime vuosilta. Verot ovat nousseet koko ajan, kuten siis myös verotulot, valtionosuudet ja menot, menot kahta kauheammin. Eikä mitään ole säästössä, painvastoin. Se vanha lompakkoefekti puree tässäkin: se mitä tulee, menee. Nyt vain on sitten mennyt paljon enemmän kuin on tullut, menot kasvaneet koko ajan enemmän kuin tulot. Aika holtitonta menoa, etten sanoisi.

Enkä ole, muuten, vieläkään kuullut vastausta kysymykseeni. Joka siis koski sitä kuka kertoi Lohjan virkamiehille edellisen valtuuston kokouksen jälkeen, että Nummi-Pusulan valtuusto olisi päättänyt olla liittymättä putkeen, ja jonka viestin perusteella Lohja sitten informoi Uudenmaan ympäristökeskusta tästä.

Tietäisikö kunnanjohtaja?

22.10.2009 KORJAUS EDELLISEN KIRJOITUKSEN PAIKKAAN JA AIKAAN...Saukkolan kylätoimintayhdistyksen keskustelutilaisuus

Paikkana on siis Saukonkoto, ja tilaisuus pidetään tiistaina 3.11.2009 kello 18, eikä 28.10.2009 klo 18 jossakin.

20.10.2009 Oikeuskansleri muisti kirjeellä...ja joku muisti Ympäristökeskusta olemattomasta päätöksestä tiedottamisella

Tai oikeastaan apulaisoikeuskansleri. Eli tuli päätös kantelustani vuodelta 2007. Melkein tuli kaksi vuotta täyteen, kun kantelu oli päivätty 15.11.2007. Ja aiheena oli kunnanjohtajan kielenkäytön asiallisuus, Saukkolan jätevedenpuhdistamon laajentamisen suunnitelmia, PARAS - yhteistoiminta sekä kunnan talouden tasapainottamisohjelma.

Oikeuskanslerinviraston ratkaisun voi kokonaisuudessaan lukea tästä (PDF tiedosto, noin 200 KB).

Apulaisoikeuskanslerin arviointiosassa viitataan, kuten minäkin olen monesti viitannut, laajasti kuntalain 27 ja 29 pykäliin. Ja teoriaosan lopussa varoitetaan

"Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varaamatta jättäminen saattaa olla menettelyvirhe, joka aiheuttaa päätöksen kumoamisen valituksen johdosta hallintotuomioistuimessa."

Lisäksi mainitaan erikseen, että Kuntalain 63 pykälän mukaan ei edellytetä, että pöytäkirjan lisäksi olisi nähtävillä pidettävän myös mahdolliset liitteet. Kuitenkin liitteiden osalta on mahdollista esittää julkisuuslain 13 § mukainen asiakirjapyyntö, asia jossa on jokin aika sitten (taas) annettu kunnanhallituksen lausunto, ja myös kunnanjohtajan oma lausunto ("ei-julkiseksi" jollakin tuntemattomalla, perusteettomalla, perusteella julistettu), jotka muuten sisällöltään poikkeavat varsin radikaalisti toisistaan.

Jätevedenpuhdistamoa koskevilta osin apulaisoikeuskansleri viittaa siihen, että sen ympäristölupa on käsiteltävänä toimivaltaisessa viranomaisessa, eikä puhdistamon toiminnan muuttamista näin ollen ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Tässä yhteydessä apulaisoikeuskansleri viittaa myös kunnanhallituksen kokouksessa 17.12.2007 (§ 300) esitettyyn vastaehdotukseen, jonka mukaan "asian kohdalla todettaisiin kunnassa olevan parantamisen varaa tiedottamisessa". Vastaehdotus hävisi äänestyksessä. Apulaisoikeuskansleri viittaa ön julkaisuun "Kunnan viestintä" (Helsinki 2004, tutustu PDF - asiakirjaan tässä) kunnan viestinnän asiassa. Pikaisen tutkimisen jälkeen kehoittaisin itse kutakin tutustumaan ainakin sivulla 38 alkavaan osaan, jossa esiintyy mm. kappale

"Laki velvoittaa tiedottamaan asioista jo valmisteluvaiheessa. Samassa yhteydessä on tiedotettava, miten kuntalaiset voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. Toisaalta kuntalain tiedotussäännöksessä korostetaan tiedottamista tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on tiedotettava, miten asioita on käsitelty, minkälaisia päätöksiä on tehty ja minkälaisia vaikutuksia niillä on asukkaiden jokapäiväiseen elämään.

PARAS - lain kohdalla antoi Helsingin hallinto-oikeus asiassa ratkaisunsa 4.7.2008, joten sen enempää ei apulaisoikeuskansleri asiassa lausu.

Mutta se "...hankintalaki on syvältä..." - lausunto. "Kunnanjohtajan sanavalintojen asiallisuutta ja sopivuutta kunnanjohtajan asemalle voi perustellusti arvostella".

Apulaisoikeuskanslerin mukaan kunnanjohtaja ei ole menetellyt lainvaistaisesti luonnehtiessaan hankintalakia mainitulla tavalla. Kuitenkin laki antaa oikeuden hakea muutoksia päätöksiin, ja myös oikeuden ilmaista itseään (...) kenenkään ennakolta estämättä. Joten luonnehtiessaan hankintalakia kiusanteon mahdollistavaksi laiksi ollaan menty hiukan liian pitkälle:

"Kunnanjohtajallekin kuuluvaan sananvapauteen liittyy mahdollisuus jälkikäteen arvioida sen käyttöä. Tässä arviossa huomioiduksi tulevat muun muassa hänelle kuuluvat edellä (apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa) kuvatut velvoitteet kunnallisena viranhaltijana. Tähän nähden katson, että viranomaisen on syytä pidättäytyä antamasta julkisuudessa kannanottoja, jotka väheksyvät oikeusturvajärjestelmää tai oikeusjärjestyksen suomia oikeusturvakeinoja käyttäviä kuntalaisia. Valituksen tekemisen luonnehtiminen hankintalain mahdollistamaksi kiusanteoksi voidaan tässä tapauksessa yksilöidä valittajiin kohdistuvaksi, mikä puolestaan ei ole sopusoinnussa viranomaisilta hallintolaissa edellytetyn asiallisen kielenkäytön vaatimuksen kanssa."

Lopuksi apulaisoikeuskansleri toteaa, että "Kiinnitän Nummi-Pusulan kunnanjohtajan Eero Soinion huomiota edellä arviointijaksossa esittämiini näkökohtiin sananvapauden käyttämisestä ja asiallisen kielenkäytön vaatimuksesta....".

Että tällaista. Osa siis on vaiheessa, osa ratkaistu, ja osasta annetaan huomautus. Tsat tsat.

Mutta mitä pitäisi tehdä sille virkamiehelle (?), joka viime viikon valtuuston kokouksen jälkeen on jyrännyt valtuuston päätöksen, ja ilmoittanut Lohjan viranomaisille, että Nummi-Pusulan valtuusto olisi päättänyt olla liittymättä Lohjan seudun runkoviemäriin ja yhdysvesijohtoon? Olin muistaakseni itse paikalla, enkä muista tällaista päätöstä. Kuitenkin joku on välittänyt tähän viittaavan viestin Lohjalle, joka sitten on välittänyt viestin eteenpäin Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka taas on keskustellut asiasta ympäristöministeriön kanssa. Siis törkeästi kävellyt valtuuston yli. Nyt vaan selvittämään kuka se oli, ja sitten toimenpiteet. Varoitus, vähintään, ellei peräti virkavirheestä jotain rankempaa.

Ja se asia, eli runkoviemäri ja yhdysvesijohto. Kunnanhallitus velvoitti kunnanjohtajan järjestämään tapaamisen Lohjan kanssa asiassa, johon kunnanjohtaja suhtautui vähintäänkin nuivasti, miksi? Asia tullee esille uudemman kerran ensi maanantain kunnanhallituksessa, ja sitten seuraavana maanantaina taas valtuustossa.

Jotta kuntalaiset, tai ainakin ne, jotka paikalle vaivautuvat, saisivat tietoa asiasta, järjestää Saukkolan kylätoimintayhdistys ry asiassa keskustelutilaisuuden ensi viikolla. Näillä näkymin tilaisuus pidetään keskiviikkona 28.10.2009 noin klo 18 joko Meijerimuseolla tai Paloasemalla (Saukonkoto sattumalta varattu koko viikon muuhun käyttöön, valitettavasti). Ilmoitus paikasta tulee tuota pikaa. Saukkolan jätevedenpuhdistamon laajentaminen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikaksi - Lohjan putken vaihtoehto. Se ei ole hyvä vaihtoehto.

Joten lukekaa lehtiä, kuten kunnanjohtaja on sanonut, sieltä saa tietoa. Tai lukekaa täältä, tai Saukkolan kylätoimintayhdistys ry:n kotisivuilta.

8.10.2009 Putkinäköäkö?

Maanantaina sitten taas nähdään mikä on kuntalaisten edustajien tahto. Kun lähes varmasti äänestetään siitä pitäisikö rakentaa jätevesiviemäri Lohjalle, ja sen yhteyteen puhtaan veden putki Lohjalta meille päin. Eräs, oman lausumansa mukaan, "tuotantotalouden ammattilainen" antaa varmasti vastaehdotuksen olla liittymättä. Jos ei anna, niin tarjoan valtuustolle ja maanantaina paikalle vaivautuneelle yleisölle kahvit ja pullat St1 kahviossa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Erityisesti puhtaan veden varalähde tuntuu olevan tärkeä, koska kunnanjohtajamme päätti esittää kunnanhallitukselle, että tekninen lautakunta saisi aloittaa varavedenottamon suunnittelemisen vuonna 2010. Ja tämä esitys tuli heti sen valtuuston kokouksen jälkeen, jossa valtuusto oli tasaäänin 13-13 päättänyt olla ryhtymättä silloisen suunnitelman mukaisesti Lohjan putkeen. Ja joku hintalappukin taisi olla esillä, varavedenottamolle, muistaakseni n 400 000 €.

Esitteli kunnanjohtaja silloin, että voitaisiin vaikka jatkaa sitä Karkkila - Ikkala putkea Pusulaan, kuten olen jo tainnut aikaisemmin mainita. Se putki maksoi karvan verran yli miljoonan, ja koska Ikkala - Pusula - putki olisi vielä pitempi, voi olettaa, että se maksaisi vähintään saman verran, ellei enemmän. Ja sillä siis saataisiin puhdas vesi, jätevedelle pitäisi vielä tehdä jotain.

Se tietysti hoituisi sillä, että saneerataan Saukkolan puhdistamo uuteen iskuun, ja samalla rakennetaan sako- ja umpikaivolietettä varten vastaanottotekniikka ja -altaat. Mitä siis olen vastustanut vuodesta 2005. Tällaisille rakennelmille on Ramboll laskenut kustannukseksi noin 536 000 €, ja josta suunnitelmasta Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Marketta Virta totesi, että sillä rahalla ei saa vaatimuksia täyttävää rakennettua, vaan lisää palaa rutkasti.

Mutta eihän tämä mitään, tuotantotaloudellisesti. Kun kuulemma on sama kuin jos kantaisi rahat pellolle poltettavaksi. Mutta oikeasti, eihän tällainen mitään tuota, putki. Maksaa vain.

Juurikin niin, maksaa. Harvempi asia kunnallistaloudessa tuottaa jotain rahallisesti, pääasiallisesti olisi varmaankin tarkoitus saada homma pelaamaan ja kattaa menot, joten yksityistalouden tuottovaatimukset voi ihan rauhassa unohtaa.

Ja tässä, jos hiukan verrataan...putki Lohjalle, Nummi-Pusulan osuus siitä Rambollin laskemana, maksaisi (investointi, annuiteetti) 62 820 € vuodessa. Saukkolan jätevedenpuhdistamon saneeraus (sama Ramboll raportti) maksaisi 45 470 € vuodessa, eroa 17 350 € vuodessa, putki Lohjalle maksaisi siis tuon verran enemmän. Tässä huomioitava, että numerot ovat arvioita, mutta molemmissa tapauksissa yhtä lailla arvioita.

Noilla siis saisi Lohjan putken tapauksessa jätevesiasian sekä puhtaan veden varalähdeasian hoidettua kerralla, Saukkolan jätevedenpuhdistamon saneeraus - tapauksessa nimenomaan sen, eli Saukkolan jätevedenpuhdistamon saneerauksen. Ilman puhtaan veden varalähdettä, joten sen kustannukset tulee huomioida jotenkin, jotta päärynöitä voidaan verrata päärynöihin, eikä perunoihin.

Aikaisemmin arvioitiin, että varavedenottamo maksaisi noin 400 000 €, joka tarkoittaisi, tilanteessa jossa 25 % kuluista olisi rakennuksista koituvia, ja loput 75 % laite- tms. kuluja, laskettuna samalla tavoin kuin Saukkolan jätevedenpuhdistamon saneerauksen kustannukset, että annuiteetti olisi noin 34 900 € vuodessa. Kun tämän ynnää Saukkolan jätevedenpuhdistamon saneerauskustannusten annuiteettiin, saadaan lukemaksi noin 80 370 € vuodessa. Ja paljonko olikaan sen Lohjan putken kustannukset vuodessa...erotusta tulee siis noin 17 500 € vuodessa, Lohjan putken hyväksi, kun se näin laskettuna tulee investointina halvemmaksi.

Entäs ne käyttökustannukset, joiden "massiivisesta" erosta eräät ovat olleet mieltä... Ramboll on arvioinut käyttökustannukset vuoden 2008 tasolla siten, että kustannusten erotus on noin 38 500 € vuodessa, ja vuoden 2020 tasolla noin 54 500 € vuodessa. Jos noista lukemista vähennetään tuo investointien annuiteettien erotus, jää erotukseksi vuoden 2008 tasolla noin 21 000 €, ja vuoden 2020 tasolla noin 37 000 € vuodessa. Koko kunnan tasolla aika pieni ero, ajatellen esimerkiksi sitä, että yksi kuntalaisille kohdistettu kysely maksoi noin 10 000 €, ja kunnan graafisen ilmeen kohottaminen saman verran...ja tässä sentään puhutaan jostakin pysyvästä. Ja jos näitä eroja vielä vertaa virtaamiin sekä käyttäjämääriin, saadaan vielä mitättömämpiä lukemia aikaan.

Jos "mentäisiin putkeen", saataisiin ekologisempi jätevedenkäsittely ja "varma" puhtaan veden varalähde laittamalla noin 11 senttiä per jätevesi - m³ (vuoden 2008 tasolla), tai noin 15 senttiä per jätevesi - m³ (vuoden 2020 arvioidulla tasolla) lisää verrattuna siihen, että tehdään "kaikki" itse, saneerataan Saukkola ja rakennetaan oma varavedenottamo. Ja jos erotusta katsoo asukastasolla, saadaan noin 2 - 3,5 senttiä per käyttäjä per päivä näiden vaihtoehtojen erotukseksi. Ja saadaan se loka-autoliikenne pois Saukkolasta, joka sentään on kunnan suurin taajama, jota nuo tankkiautot eivät ainakaan kaunista.

Lisäksi, kuten eräs taho muistutti, kun nykyiset puhdistamoa hoitavat henkilöt jäävät eläkkeelle...kukas sitten puhdistamoa hoitaa ja ylläpitää? Koulutusta sellaiseen ei järjestetä, vaan oppi pitää saada tekemällä. Ei täällä ainakaan ole ketään ollut oppimassa, olen ollut kuulevinani. Joten eläköitymisten jälkeen olemme muiden armoilla (jos meillä on vielä oma puhdistamo silloin), joudumme ostamaan puhdistamon operoinnin jostain, ja silloin voi myyjä itse asettaa hinnan. Kun on esitetty kritiikkiä myös Lohjan mahdollista jätevedenhinnoittelua ja sen korotuksia kohtaan, Nummi-Pusulahan maksaisi 40 % Lohjan omiltaan veloittamasta jätevesitaksasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Lohja haluaisi meiltä lisää rahaa, tulee Lohjan ensin korottaa omiltaan perimiä maksuja, ja siitä taas nousisi kohtuullisella varmuudella pienimuotoinen kapina, ja lisäksi olen ymmärtänyt että ympäristökeskus tai muu viranomainen valvoo hiukan jätevesitaksoja, jotenkin.

Eikä kunnanhallitus voi kävellä valtuuston yli (toivottavasti en nyt jyrää itseäni ja aikaisempia lausuntojani...), valtuusto päättää. Ja asiat voi ottaa esille vaikka kuinka monta kertaa, jos joku valtuutettu sitä esittää.

Eli pienestä se on kiinni. Joten eiköhän laiteta hommat (ja aineet) putkeen.

24.9.2009 Mihin näitä miljoonia oikein kuluu?

Oli sitten tänä iltana Oinolan yläkoulun auditoriossa OAJ:n järjestämä tilaisuus, jossa keskusteltiin kaikenlaisesta, mm. koulun kurjuudesta. Aika kurjalta se kuulosti, myönnetään.

Kun henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vaikkakin sivistyslautakunnalla onkin suurin budjetti, ei sen lähtökohtaisesti pitäisi tarkoittaa sitä, että lasten ja vanhusten palveluihin kajotaan. Vaikkakin tässä tapauksessa on ollut havaittavissa tietynlaista holtittomuutta erityisesti peruskoulujen menojen kasvussa...perusopetuksen toimintakulut nousivat vuoden 2008 talousarvion noin 4,88 miljoonasta € vuoden 2008 toteutumaan noin 5,1 miljoonaan €, ja nyt, vuoden 2009 talousarviossa on lukema jo 5,6 miljoonaa €. Eli lisäystä 720 000 € (15 %).

Koko sivistyslautakunnan kohdalla lisäys on ollut vuoden 2007 tilinpäätöksen noin 8,5 miljoonasta € vuoden 2009 talousarvion noin 9,7 miljoonaan €, eli kasvua noin 14 %. Mielestäni aika paljon, verrattuna esimerkiksi teknisen lautakunnan samana aikana aikaansaamaan 3 % kasvuun toimintakuluissa.

Muttamutta. Tämä kaikki on pientä verrattuna siihen mikä on ehkä suurin yksittäinen kuntamme kurjan tilanteen aikaansaaja. Asia, joka tuli puun takaa, "pyytämättä ja yllättäen", kuten eräs ex - pääministerinna asian ilmaisi. Eli Karviainen.

Lehdissä (ja muuallakin) on puhuttu putkesta Lohjalle, ja kuinka se maksaa niin hirvittävästi, että kukaan järkevä ihminen ei siihen voi ryhtyä. Ei, vaikka sen korvaavat toimenpiteet pelkkinä saneeraus- ja rakentamiskustannuksia noussevat kirkkaasti yli putken arvioitujen kustannusten, ja sen lisäksi tulee mitä todennäköisimmin eteen tilanne, jossa joudumme täysin ulkopuolisten armoille. Eli viimeistään silloin, kun viimeinenkin laitosmies jää eläkkeelle. Kuka sen jälkeen hoitaa tuota pikku puhdistamoamme tuossa tien päässä? Sen palvelun joudumme silloin ostamaan, ja hinnan päättää täysin myyjä. Revi siitä sitten. Lohjan putken kohdalla meitä on varoiteltu siitä, että Lohja voisi rokottaa meitä jäteveden hinnassa. Sitä rohkenen kuitenkin epäillä, saisivat omat niskaansa ennen meitä. Sopimuksen mukaan Nummi-Pusulalta veloitettava maksu olisi 40 % Lohjan omiltaan perimästä maksusta, joten mahdolliset korotukset napsahtaisivat kovemmin Lohjalaisiin kuin meihin.

Mutta se Karviainen. Viime kunnanhallituksessa (maanantaina 21.9.2009) oli esillä eri hallintokuntien selvityksiä rahankäytöstä tähän asti, myös Karviaisen. Ja Karviaisen kohdalla oli myös esillä arvio koko vuoden lukemista, joihin kuitenkin tekstissä pyydettiin suhtautumaan varauksella, joka siis tässä mitä todennäköisimmin tarkoittaa että yli mennään.

Ensimmäisten 6 kk aikana olivat lukemat Karviaisen kohdalla Nummi-Pusulan käytön osalta tuloja 428 645 €, menoja 6 007 679, ja koko vuoden arvio on tulot 1 338 149 €, ja menoja (ilman poistoja) 12 171 910 €, netto muodostuu siis 10 833 761 €.

Kun noita lukemia vertaa kuntamme omaan tuotantoon vuodelta 2008, saadaan tasaisen vauhdin mukaan 8 kk tilanteeksi (siis verrattuna yllä mainittuun Karviaisen vain 6 kk tilanteeseen), Karviaiseen siirrettyjen toimintojen osalta, tuottoja noin 444 000 €, ja toimintakuluja 3 700 000 €. Eli omana tuotantona olisivat tuotot olleet suurempia (noin 15 000 €), mutta mikä tärkeämpää, kulut noin 2 300 000 € pienemmät. 12 kk jaksolla erotukseksi muodostuu noin 1,7 miljoonaa €, minkä verran Karviainen siis on kalliimpi kuin jos sama tehtäisiin omana tuotantona.

Eli maksetaan lähes 2 miljoonaa enemmän siitä, että saadaan huonompaa palvelua. Jos ei tarvitsisi maksaa tuota lähes kahta miljoonaa € Karviaiselle, oltaisiinko tässä taloudellisessa tilanteessa, ihmettelemässä miten kouluista saataisiin puristettua vielä hiukan säästöjä irti?

"Eikä tässä vielä kaikki", erästä kuntamme johtavaa virkamiestä lainatakseni: Tämä huvi jatkuu ainakin 5 vuotta, mitä nyt mahdollisesti joku eläköityy Karviaisesta. Mutta likipitäen saman verran maksamme enemmän, koska siirtyneillä henkilöillä on irtisanomissuoja joka jatkuu aloituksesta 5 vuoden ajan. Eli pahimmillaan maksamme tämän ja sitten vielä 4 vuoden aikana yhteensä noin 8,5 miljoonaa € enemmän kuin jos emme olisi Karviaiseen (tai vastaavaan) Someron lailla koskaan ryhtyneetkään.

Koska uusi laki taitaa olla tulossa, joka pakottaa vieläkin suurempiin kokonaisuuksiin, muistaakseni mainittiin luku "40 000".

hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p090210115326A.pdf

Ja mitä PUHTI tuo tullessaan...sopii vain toivoa, etteivät lukemat ole ihan yhtä pahoja. Mutta senkin kohdalla taitaa muutoksen tuulet puhaltaa, koska:

Sitran Kuntaohjelmalta on tulossa lokakuussa kunnille ehdotus, jonka mukaan kuntien tukipalvelut yhdistetään valtakunnallisten yhtiöiden hoidettavaksi.

Lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja kuntayhtymässä tietojärjestelmät ovat erilaisia eivätkä keskustele keskenään. Jokainen kehittää epätoivoisesti omia rajapintojaan isojen toimittajien kanssa joka kerta eri tavalla, ja sektorikohtaisiin järjestelmiin syötetään käsin samoja tietoja.

Kevään aikana Sitra on tehnyt yhdessä 20 kaupungin, Kuntaliiton ja valtion kanssa erilliset liiketoimintasuunnitelmat kahta palvelukeskusta varten, joista toinen hoitaa integroidusti kuntien tietotekniikkahankinnat ja -palvelukehityksen sekä toinen talous- ja henkilöstötoiminnot. Perustettava osakeyhtiö on sataprosenttisesti kuntien omistuksessa.

Lainaus Kauppalehdestä. Ja asiasta järjestetään seminaarikin, 1.10.2009 Finlandia - talolla.

Että tällaista tällä kertaa. Ja lieteautot vain ajelevat.

4.8.2009 Tuotantotaloutta parhaimmillaan

Jaksan vielä tätä runkoviemäriasiaa. Eilen päätettiin kunnanhallituksessa antaa kunnan tekniselle lautakunnalle tehtäväksi aloittaa kunnan vesilaitoksen varaveden hankinnan suunnittelu vuonna 2010.

Siis juuri sen, joka olisi tullut sen Lohjan seudun runkoviemärin oheistuotteena, putki Lohjalta, jolla varavesiasia olisi hoidettu alta pois kerralla.

Nyt kunnanhallituksen esittelytekstissä ehdotetaan yhdeksi varaveden saannin lähteeksi vastavalmistuneen Karkkila - Ikkala putken jatkamista Pusulaan.Muistaakseni tämä Karkkila - Ikkala johto maksoi noin 700 000 - 1 000 000 €, ja on pituudeltaan, sanotaan vaikka, 10 km. Ikkalasta Pusulaan taitaa olla hiukan pitempi matka, sanotaan noin 15 km, eli noin 1,5 kertainen etäisyys. Oman logiikkani mukaan tällöin voitaisiin olettaa, että jatkojohdon kustannukset tulisivat olemaan noin 1,5 - kertaiset, ollen noin 1 000 000 - 1 500 000 €. Ja paljonkos se Nummi-Pusulan osuus Rambollin mukaan olisikaan ollut? 1 101 025 € (noin), kun on otettu pois se kunnan omalle kontolle joka tapauksessa tuleva Kasvihuoneilmiö - osuus.

Nyt oltaisiin siis polttamassa vähintään saman verran rahaa jatkojohtoon jolla saadaan ainoastaan puhdas vesi. Sitten vielä se jätevesi, joka siis olisi kuulunut tuohon Lohjan putkeen. Samainen Ramboll mainitsi Saukkolan jätevedenpuhdistamon saneerauskustannuksiksi (noin) 531 600 €. Yhteensä nämä tekevät 1 632 625 €.

Ja kun tuohon lisätään vielä kohtuullisen todennäköisesti tuleva typen poiston vaatimus, nousee Saukkolan jätevedenpuhdistamon saneerauskustannus huomattavasti (teknisen johtajan mediassa esittämän lausuman mukaan). Paljonko, jää jonkun muun arvioitavaksi. Mutta sanotaan nyt vaikka 200 000 € lisää, jolloin kokonaiskustannukset olisivat jo yli 1,8 miljoonaa €. Saukkolan jätevedenpuhdistamon osalta puhdasta "tekohengitystä".

Jos saman asian saa varmemmin hoidettua noin miljoonalla, miksi siitä pitäisi maksaa lähes kaksi miljoonaa? Tuotantotaloutta parhaimmillaan. Nyt oikeasti viedään rahoja pellolle poltettavaksi.

19.6.2009 Ilmoittavatko kuljettajat lietteen kohteen oikein, ovatko virkamiehet tilanteen tasalla, päättikö kunnanvaltuusto oikeasti (ei)?

Virallinen totuus, sen vuonna 200x (x = jotain, en nyt muista) jätetyn, vuonna 2006 myönnetyn ja v 2009 kumotun ympäristölupahakemuksen mukaan, on, että sako- ja umpikaivolietteet viedään Espooseen. Espoossa sijaitsee Ämmässuon kaatopaikka, ja Suomenojan jätevedenpuhdistamo, jolla on myös "etäpääte" (lietepumppaamo) Kirkkonummen Veikkolassa.

Ämmässuolle ei kuitenkaan ole otettu vastaan nestemäistä lietettä "...5 - 6 vuoteen..." sanoi haastattelemani henkilö. Myöskään Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolla ei tunneta kumpaakaan näistä kahdesta (tietääkseni) yrityksestä jotka tankkiautoillaan ajelevat päivittäin Saukkolan jätevedenpuhdistamolle. Ja Kirkkonummella, Veikkolassa olevan putken pään valvojat (josta liete valuu Suomenojalle), ei sielläkään tunneta kumpaakaan näistä kahdesta. Vihtiin on toinen vienyt joskus taannoin (ei kuitenkaan viimeiseen puoleentoista vuoteen) silloin tällöin, toista ei tunnettu lainkaan. Lohjalle en vielä soittanut.

Näin ollen kannattaisi niiden, joiden luona nämä lietekuljettajat käyvät, kysyä minne lietteet kuljetetaan, perusteena kuljetuskustannuksille. Olen kuullut, että yrittäjien asiakkailtaan perimä hinta kaivon tyhjennyksestä on koettu aika korkeaksi, ja kun joku on tästä kysynyt, on viitattu siihen, että liete kuljetetaan Espooseen ("Ämmässuolle"?). Joka siis ei pidä paikkaansa.

Eli näyttää siltä, että kaikki kunnan alueella näiden kahden yrittäjän toimesta kerätty liete tuodaan mitä ilmeisimmin Saukkolaan, ei vain kunnan kiinteistöjen liete. Joka siis selittää sen, että liikennettä riittää, pahimmillaan olen havainnut yhteensä 5 - 7 edestakaista käyntiä päivässä. Ja joka tosiasia oikeasti poikkeaa kunnan ilmoituksista.

Mainitsi eräs kunnan johtava virkamies myös tässä lieteasiassa "tarkan kirjanpidon siitä mitä Saukkolaan tuodaan". Kuitenkin mainitsi eräs toinen johtava virkamies, että ovat joutuneet asentamaan kameran valvomaan tankkiautoliikennettä Saukkolan puhdistamolle, "...kun kirjanpito näyttäisi näyttävän, että ilmoitetusti tuotu ja oikeasti liikkuva määrä ei täsmää keskenään...". Joten pientä hajontaa esiintyy virkamiesten lausunnoissa.

Ja sitten...oli päivän aviisissa (1-sanomat) juttua viime hallituksen kokouksesta. Ja esimerkiksi Einolan talo - asiasta, ja sen myynnistä. On taas kunnanjohtaja ollut mieltä, että valtuusto on jo asiasta päättänyt, siis talouden tasapainottamisohjelmasta ja sen mukaisista myynneistä.

Kun 1-sanomat toteaa, mahdollisesti kunnanjohtajan suulla, kunnanhallituksen päätöksen olla myymättä Einolaa, olevan mielestään "erikoislaatuinen", koska "...ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävä kunnanvaltuusto on hyväksynyt 27.8.2007 luettelon niistä kiinteistöistä, jotka on myytävä pois."

Ei taida toimittaja / kunnanjohtaja ilmeisesti muistaa (vai ei halua...?), että asiassa on ihan Helsingin hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan se ohjelma on nimenomaan ohjelma, joka ei ole mitenkään sitova. Jos ohjelman kohtia aiotaan toteuttaa, eli ohjelman mukaan aiotaan toimia, tulee jokainen kohta (asia, eli tässä myynti) joka tapauksessa tuoda päätösvaltaisen elimen päätettäväksi. Päätösvaltainen elin on tässä tapauksessa nimenomaan kunnanvaltuusto, joten siinä, että asia tuodaan valtuustolle, ei ole mitään ihmeellistä, päinvastoin.

Näin ollen lehtiartikkelin lopussa oleva toteamus "...onko tämä oikeaa kunnallisdemokratiaa, että hallitus kumoaa valtuustossa jo hyväksytyn päätöksen..." voidaan jättää omaan arvottomuuteensa, koska mitään myyntiä koskevaa päätöstä ei ole olemassa.

Viime kunnanhallituksessa keskusteltiin myös viemäristä, nimenomaan yhteisputkesta Lohjalle, johon tuossa yllä mainitussa ympäristölupahakemuksessa ja sittemmin myönnetyssä (ja kumotussa) ympäristäluvassakin, viitataan. Silloin oli puhe siitä, että asia on suunnitelmissa. Nyt kuitenkin esiintyy joidenkin valtuutettujen taholla asiaan kielteinen kanta, viittaavat korkeisiin kustannuksiin, joihin kunnalla ei heidän mielestään ole varaa.

Tässä tapauksessa koko putki maksaa arvioiden mukaan noin 6,4 miljoonaa euroa, josta valtio maksaisi 2,4 miljoonaa euroa. Taannoin valtio maksoi noin puolet Pusula - Saukkola - viemäristä, olen antanut itselleni kertoa. Nyt siis olisi tarjolla noin 30 % valtion tukea, ja jotkut ovat sitä mieltä että tätä rahaa ei pitäisi ottaa vastaan. Olen kuitenkin samaa mieltä eräiden tahojen kanssa, joiden mukaan tilaisuuteen kannattaa tarttua, koska toista tilaisuutta ei välttämättä tule. Ja sitten se putki vasta kalliiksi tulisikin.

Lisäksi keskusteluissa on viitattu putken kustannuksiin, ja unohdettu sen vaihtoehdoksi esitetty Saukkolan puhdistamon laajentaminen yhdellä 150 m3 sako- ja umpikaivolietettä varten rakennettavalla altaalla, kuten silloin taannoin vuonna 2005 tekninen lautakunta päätti. Ja hajut, tankkiautoliikenne ja muut haitat senkun lisääntyvät.

Tämän laajennuksen, ja siihen sisältyvän saneerauksen, kustannukset ovat vähintään puolet Lohjan putken kustannuksista. Kuitenkaan tästä ei ole puhuttu mitään. Puhumattakaan siitä, että Saukkolan taajaman asukkaat asetetaan alttiiksi mainituille haitoille.

Lisäksi mainitsee 1-sanomat, että putkeen liittymisestä aiheutuisi vesimaksujen korotus 0,60 € / m3 sekä puhtaan että jäteveden osalta. Tämä siksi, että kunnan tilintarkastaja on luemma halunnut, että vesilaitos olisi itsensä kannattava. Osittain hyväksyttävä ajatus, koska niiden, jotka eivät ole putkessa (puhdas vesi / jätevesi) kiinni, ei oletettavasti voida vaatia maksavan muiden puolesta.

Kuitenkin tuo hinnankorotuslausunto oli kirjoitettu ennen kuin tilinpäätös oli saatavilla (ei se vieläkään liene, oikeasti, vaikkakin se valtuutetuille tänään tipahti postilaatikkoon 29.6.2009 kunnanvaltuuston kokousta varten tutkittavaksi, samassa kokouksessa päätettäneen tuosta putkesta Lohjalle).

Talousarviossa oli esitetty vesihuollon "liikevaihdoksi" 295 000 € vuodelle 2008, ja tähän kiinnitin kunnanhallituksen huomion viimeksi. Kun viemäriputken vs. Saukkolan saneerausta tutkineen konsultin mukaan jo pelkkä jätevesivirtaama putkessa on tuottanut maksutuloa enemmän kuin tuo 295 000 €...selvityksen mukaan 2,50 € / m3 hinnalla noin 307 000 €. Ja siihen päälle vielä puhtaan veden laskutus, noin 140 000 €, yhteensä noin 453 000 €. Vuodessa.

Eli noin 150 000 € enemmän maksutuloa kuin mitä oli arvioitu, ja johon arvioon tuo 0,60 € / m3 korotus ilmeisimmin perustuu. Paljonko mahtaa "korotuspaine" olla jos asiat laskee oikein? Vuoden 2008 tilinpäätöksessä vesihuollon liikevaihdoksi on laskettu noin 431 000 €, joka on hiukan alle tuon oman laskelman, ollen kuitenkin selvästi enemmän kuin arvio.

Sitä, minkälainen vaikutus tuolla erolla on sitten siihen m3 - hinnankorotus"paineeseen" jää nähtäväksi, mutta olettaisin, että jonkunmoinen kuitenkin, onhan kyseessä sentään 50 % prosentin lisäys maksutuloon arvioon verrattuna. Jos tuollainen ero ennustettuun näkyisi yritysmaailmassa...

Muuten olen sitä mieltä, että kunnollista juhannusjuhlaa kannattaa viettää. Termin "kunnollinen" määritelköön kukin tahollaan.

2.6.2009 Voi voi, tieto kulkee, välillä hyvin, välillä huonosti

"Tieto lisää tuskaa" on jo jonkin aikaa ollut it-konsultoinnin lentävä lause. Ainakin siitä alkaen, kun TietoEnator muutti nimensä muotoon "Tieto". Ja kyseinen firma on saavuttanut välillä jopa kyseenalaista julkisuutta projekteillaan. Niistä onnistuneista ei tietenkään puhuta, eihän niissä ole mitään puhuttavaa. Homma pelaa, ja se on siinä.

Tieto. Siitä mistä on keskusteltu, tai jostain muusta, kuten esimerkiksi kuntamme talouden tasapainottamisohjelmasta. Hyvin tuntuu tiedotus toimivan, kuulin tavallisesti luotettavasta lähteestä, koska minulle kerrottiin, että maanantaisen kunnanhallituksen kokouksen asioita ja siellä käytyjä keskusteluja oli julkipantu Länsi-Uusimaan nettikeskusteluihin tiistai-aamuyöstä kello noin puoli kaksi yöllä. Koski siinä lähinnä kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltyjä säästö- tai tulojen lisäystoimenpiteitä.

Näiden kunnanhallituksessa keskusteltujen asioiden joukossa oli mm. kunnallisveron korotus 0,5 %-yksiköllä, kaikkien taksojen nostaminen 5 % (vai oliko se %-yksikköä?), vesi- ja jätevesitaksojen huomattava korotus, jne. Nämä olivat siis ehdotuksia, evästyksiä ja ohjeita eri tahoille kun alkavat ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2010 - 2012 taloussuunnitelmaa sorvaamaan. Ja sitten ne rakenteelliset muutokset, joista nimenomaan esitettiin että

"...hallintokuntien tulee talousarvioesityksissään tehdä rakenteellisia muutoksia, asia koskee mm. kouluverkkoa."

Ja tässä "kouluverkolla" tarkoitettiin keskustelussa juuri Koisjärven koulua. Ja tämä siis oli luettavissa Länsi-Uusimaan keskusteluista hyvin nopeasti kokouksen jälkeen.

Siis tulee (tehdä rakenteellisia muutoksia). Siis nyt käsketään tekemään rakenteellisia muutoksia, ei hakemaan muita vaihtoehtoja. Mutta se ei nyt ole se "pointti", vaan se, että kunnanhallituksen keskustelut esiintyvät netissä noin 5 tuntia kokouksen päättymisen jälkeen, ja että nimenomaan referoidaan käytyjä keskusteluja ja esimerkiksi Koisjärven kouluasiaa. Vähemmästäkin on minua mm. kunnanjohtajan (mutta ei esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajan) toimesta moitittu (kts aiemmat kirjoitukseni, "Mitäs se Rönnberg tällä kertaa aikoo kirjoittaa?". Jään odottamaan kuntalaisten tasapuolista kohtelua tässä(kin) asiassa. Mielenkiintoista, tosin, voisi olla tietää kuka näin julkeni tuoda julkisia asioita julki.

Lisäjulkinen asia, sekin lähteestä, eli ei oma huomaukseni, on, että kunnanhallituksen kokouksessa keskusteltiin Einolan talon myynnistä (Pusulassa). Esittelytekstissä mainitaan talouden tasapainotusohjelma, "...jonka yhteydessä valtuusto hyväksyi luettelon niistä kunnan kiinteistöistä, jotka on myytävä pois.". Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että tästä nimenomaisesta tasapainottamisohjelmasta on Helsingin hallinto-oikeus antanut päätöksen, jonka mukaan se ei ole mitenkään sitova, ja että kaikki siinä mainitut toimenpiteet tulee erikseen tuoda toimivaltaisen toimielimen päätettäväksi. Eli valtuuston.

Ja tässä esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa nimenomaan, taas kerran, ohitettiin kokonaan tuo hallinto-oikeuden päätös.

Siis viitataan talouden tasapainottamisohjelmaan. Missäköhän sellaisen mahtaa löytää? Ei ollut kunnanjohtaja sellaista esityslistaan liittänyt, ja kun asiasta tahojen kanssa keskustelin, ymmärsin että kyseinen ohjelma oli ollut aikomuksena jakaa uusille valtuutetuille "tietopaketin" yhteydessä (jossa paljon muuta, kuten hallintosääntö, talousarvio jne.), mutta että eräs johtava virkamies olisi sitten kieltänyt sen jakamisen.

Miksi? Olisiko eräs syy se, että sitä ei juurikaan ole käytetty, tai muuten toimittu sen mukaisesti, muuten kuin tilanteissa joissa on haluttu esimerkiksi hallinto-oikeuden päätösten vastaisesti myydä kunnan omaisuutta? Muitakin varmaankin löytyy, jos / kun siihen pääsee tutustumaan, ja vertailemaan sittemmin tehtyihin toimenpiteisiin, talousarvioihin ja tilinpäätöksiin.

Kun tästä puutteesta, eli talouden tasapainottamisohjelman valtuutetuille jakamattomuudesta, eräs hallituksen jäsen huomautti, oli erään läsnäolo- ja puheoikeudella varustetun henkilön kommentti tähän: "voi voi". Voisi tällaisissa tapauksissa hetken harkita ennen kuin suunsa avaa.

Mutta tilattu on, se talouden tasapainottamisohjelma siis, joten päästään sitten sitä tarkastelemaan.

21.5.2009 Ollako vaiko eikö olla...Mukana putkessa? Kuntaliitosneuvotteluissa?

Alkaa olla aika vihreä, tuo ulkopuoli. Kun olohuoneen ikkunasta voi seurata puiden lehdettymistä, ihan päivittäin. Samalla kun näkee Jokitielle, jossa painelee kuorma-autoja mennen tullen, tänään, helatorstainakin, ovat jo ehtineet tuossa lastiaan kuljetella. Oi ihanuutta, kun juuri se lemu leviää asuinalueelle kun tankkiautot lastinsa kaatavat kaivoon Saukkolan jätevedenpuhdistamolla. Tänään (helatorstaina) on vihreä auto ajanut jo ainakin kaksi kertaa edes ja takaisin.

Maanantaisessa kunnanhallituksen kokouksessa oli käsillä pykälässä 155 otsikolla "Lohjan seudun kuntien yhteinen runkoviemäri- ja vesijohtohanke". Aika vaatimattoman otsikon takaa löytyy suuri hanke. Kyseessä siis on Lohjan, Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan yhteinen viemäri ja vesijohto. Tosin kohta se on Lohjan Ja Nummi-Pusulan yhteinen, kun Sammatti ja Karjalohja ovat kohta kaikki yhtä Lohjaa.

Sopimuksen mukaan rakennettaisiin putki Lohjalle, jota pitkin jätevedet kulkeutuvat Lohjan puhdistamolle. Saman sopimuksen mukaan sako- ja umpikaivolietteet kuljetettaisiin samoin Lohjalle. Ja samaan kaivantoon viemärin kanssa rakennettaisiin vesijohto, jolla varmistettaisiin Nummi-Pusulan vedensaanti myös silloin, kun Kylmälähde on "epäkunnossa".

Nyt olisi yllättäen (siksi ei talousarviossa ole rahaa varattuna vuodelle 2009, mutta kylläkin suunniteltu taloussuunnitelmassa vuosille 2010 ja 2011) tälle vesihuoltohankkeelle tarjolla valtion tukea 36,5 % arvioiduista kokonaiskustannuksista, eli 2 300 000 €. Kokonaiskustannukset olisivat (selvityksen mukaan) 6 300 000 €, eli tuen jälkeen noin 4 000 000 €. Kokonaisuudesta olisi Nummi-Pusulan osuus noin 2,4 miljoonaa €, tuen jälkeen noin 1,5 miljoonaa €.

Maanantaisen kunnanhallituksen kokouksen jälkeen on alkanut tuntua hiukan siltä, että osallistumishalukkuutta ei oikein olisi, mikä on huolestuttavaa.

Konsulttien laskelmien mukaan (raportti "Saukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu" 12.5.2009) on vaihtoehtona putkelle mietitty lähinnä nykyisen puhdistamon laajentamista siten, että siellä voitaisiin käsitellä kasvaneen asukasmäärän aiheuttaman jäteveden kasvanut volyymi. Ja lisäksi sako- ja umpikaivolietteet, joiden määrän raportti ennustaa "...kasvavan huomattavasti.". Tämä vaatisi, paitsi puhdistamon saneerauksen, myös uuden 115 m³ ilmastusaltaan rakentamisen puhdistamolle.

Raportissa on muutama yksityiskohta joka osui silmään, esimerkiksi heti alussa, kohdassa 1.1:

"1.1 Jätevedenpuhdistamo Saukkolan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Nummen, Oinolan, Saukkolan ja Pusulan taajamien viemäröidyt jätevedet."

Siis "viemäröidyt". Mitäköhän ne kaksi tankkiautoilijaa mahtavat sinne kuljetella?

Nyt on siis putkiasia jätetty kunnanhallituksessa pöydälle perustelulla että pitää neuvotella Lohjan kanssa putkesta aiheutuvien kustannusten jaosta. Eli asiaa ei saatu valtuuston tulevaan kokoukseen (25.5.2009), vaan aikaisintaan seuraavaan, joka onkin vasta 29.6., tietääkseni. Ja saamani viestin mukaan tämän putken rakentamissopimus tulisi allekirjoittaa 30.6. mennessä, joten tosi kiire tulee, rakentamaan kun pitää päästä kuluvan vuoden aikana, muuten ei tukea tipu. Ja kun vielä valtuutetuille on eräs kanssa-valtuutettu lähettänyt sähköpostia jossa perustelee putken hylkäämistä mm. sillä, että se ei hyödyttäisi meitä, vaan Lohjaa. Vaikka tekninen johtaja juuri kunnanhallituksen kokouksessa totesi, että jos ei tätä putkea tehdä, joudutaan se putki tekemään kunnan omana työnä, kaavoitetuille alueille. Ja ilman valtion tukea. Tuo valtuutetun perustelu kuullostaa pahasti samankaltaiselta kuin se, minkä luin eräästä paikallislehdestä taannoin, koskien uutta urheiluhallia. Tästä hallista eräs sen kunnan edustaja lausui että "...parasta hallissa on se, että se on meillä, eikä (naapurikunnassa)...".

Sanottiin, että putken kustannusten jakoneuvottelu voitaisiin yhdistää siihen, mistä kunnanhallitus jo taannoin päätti, lähettää valtuuskunta tunnustelemaan liitosmahdollisuutta Lohjan kanssa. Tätä valtuuskuntaa vetää kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Alanne, joka taas on juuri tästä lausunut lehdessä että mitään kiirettä asialla ei ole, koska mahdollinen yhdistyminen tapahtuisi kuitenkin vasta vuosien kuluttua. Ja tänään saatiin sitten lehdestä lukea kuinka Karkkila on kutsunut myös Nummi-Pusulan liitosneuvotteluihin. äkkiä pois sellaiset, ja tässä tuli sentään sekä hallituksen että valtuuston puheenjohtajilta oikean suuntaisia lausuntoja. Kunhan vaan muistavat mitä ovat sanoneet.

Mielestäni tämä putkiasia on kuitenkin kohtuullisen tärkeä, ja arvioisin, että kanssa-Saukkolalaiset ovat asiasta jokseenkin samaa mieltä. Tämän ajattelin tosin varmistaa järjestämällä pienimuotoisen putkikansanäänestyksen Saukkola "cityssä", eli ainakin alueella joka jää Heimolantie - 110 - Pirkkulantie sisäpuolelle, mutta voi aluetta ja otosta hiukan laajentaakin. Tässä "kansanäänestyksessä" ajattelin tiedustella josko kyseinen putki on asukkaiden mielestä hyvä asia, eli sellainen jota varten kannattaa tarvittaessa ottaa lainaa, vaiko eikö. Tämän mielenilmauksen kanssa voi sitten kertoa valtuustolle Saukkolalaisten mielipide asiassa.

10.4.2009 Uusi kunnanlääkäri

Karviainen ei siis pysty hoitamaan asioitaan siten, että meillä olisi tarpeeksi lääkäreitä. Asiasta on muistaakseni tehty jo hiukan virallisempi huomiokin, koska lakisääteisesti taitaa olla niin, että tietyt palvelut tulee olla tarjolla, ja jos ei ole, ei syyksi kelpaa se, "...ettei ole saatavilla lääkäreitä...". Sitten vaan hommataan ne jostakin, verovaroin. Palveluiden järjestämisvastuu lienee kuitenkin olemassa, eli jos järjestämisen antaa esimerkiksi kuntayhtymän tehtäväksi ei se kuitenkaan vapauta kuntaa sen vastuusta.

Vaikka hätiäkös meillä, kun Nummen terveysasemalle ei ole edes haettu lääkäriä (kts taannoinen kirjoitukseni, tuolla alla jossakin). Onhan meillä itse itseään jo aikaisemmin, myös kirjallisesti, kuullut kunnanjohtaja, joka maatalous- ja metsätietellisen tutkinnollaan kirjoittelee lääkärintodistuksia (mitä ilmeisimmin), kuten saimme lehdistä jokin aika sitten lukea (Helsingin Sanomat ja Länsi-Uusimaa, ainakin). Lääkärintodistuksia kirjoittaa pääasiassa lääkäri, joten sellainen tutkintotodistus löytynee jostakin, ilmeisesti, kunnanjohtajaltammekin, kun todistuksia kerran kirjoittaa, joten voitaneen säätää muutama hetki hektisen kunnanjohtajan toimesta lääkärin toimen hoitoon, päivittäin.

Kun ei lausumansa mukaan kuitenkaan, ilmeisesti, aio toimia kuten luottamushenkilöt päättävät, aikaisempien lausuntojensa mukaan. Aiheeseen liittyen on, muuten, sangen mielenkiintoinen protokollajärjestys kunnanjohtajan ja silloisen (kunnanjohtajan töihin ottaneen) kunnanhallituksen allekirjoittamassa "harmoniasopimuksessa". Ei ole ihan sama järjestys kuin mitä itse olettaisin olevan. Kyseisessä sopimuksessa kun on kirjattu, että:

"....Nummi-Pusulan kunnan protokollajärjestys on seuraava:

I kunnanvaltuuston puheenjohtaja

II kunnanjohtaja

III kunnanhallituksen puheenjohtaja

IV kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

V kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja

VI kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Noin yleensä voisi kuvitella tuon järjestyksen olevan jotain tyyliin kunnanvaltuusto - kunnanhallitus - kunnanjohtaja, kun valtuusto tietääkseni kuitenkin valitsee hallituksen, ja hallitus kunnanjohtajan. Joten jos protokollia järjestetään, olettaisin kuitenkin järjestyksen olevan jotain muuta kuin tuon edellä mainitun.

Ja sitten, Miten mahtaa olla valtion kunnille koulujen luokkien ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettujen määrärahojen kanssa...niitä on annettu kunnille, ilman sen kummempaa korvamerkintää. Lehdistä olemme saaneet lukea, että kunnat ovat käytelleet näitä rahoja aika lailla miten sattuu, eikä aina edes kovin lähelle luokkakokojen pienentämistä. Miten mahtaa olla täällä meillä...? Täytynee palata asiaan, jossakin sopivassa kohdassa.

Niinniin. Keittöremontti on vaiheessa, ollut jo muutaman kuukauden. Muuten on IKEA toimitellut kaikenlaista ihan kiitettävästi, työllistänyt ITELLAakin sopivasti. Jos asiat olisivat menneet kuten oli tarkoitus, olisi 99e hinnalla saatu yksi kotiinkuljetus, ihan sisälle asti. Nyt ovat kuitenkin käyneet meillä jo neljä kertaa, ja ainakin kerran vielä joutuvat käymään. Homma seisoo, kaaos vallitsee, ja aika kuluu. Viikon päästä olisi luvassa uusi yritys keittiön tasojen toimitukselle, edellinen meni metsään kun joku oli raapinut tasojen pinnat mutkalle, ja raskaalla kädellä. Eli ollaan saatu palvelua koko rahalla, Ihan kiltisti ovat toimitelleet ja hakeneet / tuoneet, joten siitä ihan täysi 10 IKEAlle, ja alihankkijoilleen. Harmittaa vaan, noin yleensä, kun asiat eivät etene.

Kuten ovat mallilla muuallakin. Ollaan vastaanotettu ankarasti koulutusta Vihdin ja Karkkilan valtuutettujen kera, jo aika monta kertaa. Nyt kuitenkin tuli viestiä, että sähköistä äänestämistä koetelleilla kunnilla on edessään uudet vaalit, kun korkein hallinto-oikeus päätöksellään sellaiset määräsi. Joten voipi olla, että tasapuolisuuuden nimissä on koulutukset sitten käytävä uudelleen...ehkä. Kattellaan.

Ja jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan, niin osoitteessa www.muistutus.net löytyy kaikenlaista kivaa, jos se kalenteri oikeasti ammottaa tyhjyyttään. Löytyy juhla- ja liputuspäiviä, ja myös F1 - kisojen aikataulu.

Pääsiäistä itse kullekin,

19.3.2009 "Mitäs se Kim Rönnberg aikoo tällä kertaa julkaista blogissaan?"

Tuo lausuma annettiin eräässä erään kunnan erään elimen kokouksessa taannoin. Kokouksen puheenjohtaja sitten totesi, että kysymys on (sanantarkasti en muista, joten voi olla että meni toisin sanoin, mutta viesti on sama) asiaton, ja että siihen ei tule vastata. Joten en sitten vastannut.

Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että en edes ehtinyt ensin. Eräällä toisella keskustelupalstalla, putkilukko.net, julkaistiin tiistaina puolelta päivin tieto siitä eräästä maakaupasta, josta Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto ja -hallitus oli jo kertaalleen päättänyt. Että kunnanhallitus oli päättänyt että ko. tilan tilakeskus sittenkin myydään ostotarjouksen esittäjälle. Nyt jään mielenkiinnolla odottamaan josko kunnan virkamiesjohto muistaa ko. sivuston kirjoittajia moittia siitä, että julkaisevat tietoa joka ei ole "julkista".

Samalla ihmettelen tuon alla mainitun (artikkelin) kohdalla sitä, miten tieto tarkistamattomasta pöytäkirjasta on levinnyt lehtiin, kun kaikki nyt kerran on niin salaista? Ja vielä siten, että kun kukaan muu kuin kunnanhallituksen kokouksen osallistunut ei olisi edes asiaa voinut vuotaa, joten asialla on ollut luottamushenkilö tai läsnä ollut virkamies.

Voisivat sitten, samaan syssyyn, moittia myös julkista sanaa, täsmällisemmin Länsi-Uusimaa - lehteä, siitä, että julkaisevat asiaankuulumattomia artikkeleita. Asiaankuulumattomia osittain siten, että ilmaisevat kunnanhallituksen kokouksessa esitetyn, että kunnanhallituksen kokousten tulisi olla julkisia, mutta että kunnanhallitus ei olisi asialle lämmennyt. (Esittelijä ei siis kuitenkaan esittänyt päätettäväksi, että kokoukset olisivat julkisia, vaan että kunnanhallitus keskustelisi asiasta.)

Artikkeli oli kuitenkin asiaton kokonaisuudessaan siten, että kunnanhallitus nimenomaan lämpeni asialle, osittain jopa kuumeni. Keskustelussa kävi ilmi, että suuri osa kunnanhallituksen jäsenistä oli sitä mieltä, että kunnanhallituksen toiminnan kannalta ei olisi hyvä asia että paikalla olisi kuuntelemassa yleisöä, eikä etenkään se, että paikalla olisi lehdistön edustajia. Itse (ja omia sanomiani saanen tässä julkaista kenenkään siitä itseensä ottamatta, kenties?) mainitsin keskustelun lopuksi, että jos kunnanjohtaja oikeasti esittäisi kunnanhallituksen kokouksia julkisiksi, olisin hänen ehdotustaan kannattanut. Mutta kun kunnanjohtaja oli esityslistaan kirjoittanut, että kunnanhallitus keskustelee asiasta (kuntalain 57 §), mutta ei ollut esittänyt mitään päätösehdotusta.

Vaikka kuntaliiton kunnat.net - sivuilla, kohdassa Yksittäisen asian kokouskäsittely nimenomaan todetaan, että päätösehdotus pitää tehdä, että "...esittelijän on otettava asiallinen kanta päätettävänä olevaan asiaan". Joten sopii ihmetellä miksi esittelijä tuollaisen kohdan edes toi käsittelyyn, kun ei edes aikonut esittää mitään päätettäväksi. Joka tapauksessa todettakoon, ettei kunnanjohtaja, eikä valitettavasti kukaan muukaan (edes minä), tehnyt esitystä kunnanhallituksen kokousten julkiseksi päättämisestä. Myönnän, olisi pitänyt, mutkusiinämeniasiatsillai,,,(niinniin, meni pupu housuun) en sitten tehnyt sitä, joten asiaan palataan.

Kun hallituksessa(kin) kuitenkin käsitellään meidän kaikkien asioita. Itse kunkin kohdalla on sitten valittava esittääkö lausumia joita ei voi(si) julkaista. Omasta puolestani voisi kunnanhallituksen kokoukset vaikka nauhoittaa, ja kaikki panna julki sanantarkasti. Saisihan sitten kuntalaiset tietää miten valitsemansa luottamushenkilöt toteuttavat (ennen vaaleja) sanomaansa.

16.4.2007 kirjoitin pääministeri Vanhasen lausumista mielipiteistä, joiden mukaan ainoastaa valmiit asiat tulisi tuoda päätettäväksi, eli että valmistelussa olevista ei juurikaan tulisi kertoa. Kuitenkin kuntalaki taitaa olla asiasta hiukan eri mieltä, ja nimenomaan vaatia, että valmistelussa olevista asioista tulisi kertoa kuntalaisille. Viime kunnanhallituksessa tuli tämä taas kerran esille, esitettiin että vain "valmiit asiat" tuotaisiin esimerkiksi valtuustoon. Siinä taitaa se kuntalain julkisuus- ja kansalaisten osallistumioikeus - pykälät jäädä hiukan pimentoon. Pitäisikö jonkun tehdä esimerkiksi valtuustoaloite asiassa?

Keskustelussa mainittiin sana "valmistelu". Kunnan www-sivuilla lienee vieläkin se "Asioiden etenemiseen ja lopulliseen päätöksentekoon pääsee parhaiten vaikuttamaan silloin, kun asioita valmistellaan". On hiukan hankalaa vaikuttaa ja osallistua, kun ei tiedä mitä ollaan tekemässä.

Moitti, muuten, kunnanjohtaja myös (hallituksen esityslistassa) sitä, että kunnanhallituksen esityslistoja on julkaistu internetissä. Hmm. Miten on, jos vaikka vierailisi osoitteessa www.nummi-pusula.fi, ja siellä kohdassa "Aktiivinen kuntalainen"...sieltä kun löytyy nimenomaan mm. kunnanhallituksen esityslistat, netissä, julki pantuna.

Tipahti sitten postilaatikkoon myös ensi maanantain valtuuston esityslista. Asia lienee julkinen, koska se (todennäköisesti) on myös netissä, jo. Jos liitteet eivät ole, ei se liene minun vikani, koska julkisina asiakirjoina niiden pitäisi olla.

Muuta en nyt kommentoi, mutta tämä kunnanjohtajan lausunto itse itseään kuullen, näyttää, äkkiseltään, hiukan kummalliselta. Siinä kun mainitaan, että

Kokouspalkkion maksaminen kaksinkertaisena kokouksen esittelijälle ja/tai sihteerille on yleinen käytäntö monessa kunnassa. Nummi-Pusulassa tämä menettely on ollut käytössä vuosia, en tiedä kuinka kauan. Myös tämä menettely on perustunut virkaehtosopimukseen. Esimerkiksi vuoden 1992 - 1993 virkaehtosopimuksessa on seuraava määräys: "37 § 5. mom. Puheenjohtajalle, sihteerille tai kunnanhallituksen kokouksessa esittelijänä toimivalle maksetaan palkkio 50 %: lla korotettuna. Samassa kokouksessa suoritetaan korotettu palkkio ainoastaan yhdelle esittelijänä toimivalle."

Miksi tässä viitataan vuoden 1992 - 1993 virkaehtosopimukseen, mitä sillä on tekemistä nykyajan kanssa?

Miten se nyt siis on, maksetaanko (lausunnon mukaan) palkkio kaksinkertaisena, vai 50% korotettuna? Asiassa on mielestäni hienoinen ero. Mikäli siis palkkiota tulisi maksaa ylipäätään, tarjoaa KVTES (tässä, näin tulkittuna) 50% korotusta, kun taas kunnanjohtaja mainitsee "kaksinkertaisena". Jos "normaali" palkkio on 100 yksikköä, tarkoittanee KVTES'n mainitsema 50% korotus sitä, että korotus on 50 % alkuperäisestä, jolloin mielestäni päästään summaan (100 + 50 % * 100 =>) 150. Ja kunnanjohtajan "kaksinkertaisena" tarkoittanee (100 * 2 =>) 200, joka ainakin minun mielestäni eroaa hiukan tuosta toisesta summasta.

Siis tilanteessa jossa palkkiota maksetaan, ja nyt näyttää siltä, että...kun esityslistassa esitetään, että "...päätös on syntynyt kuntalain 42 §:n ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen kirjaimen ja hengen vastaisesti." Jos nyt kuitenkin on maksettu aikaisemmin "kaksinkertaisesti" vaikka olisi pitänyt vain "50 % korotettuna", pitäisikö korjata asia, taannehtivasti?

15.3.2009 Karviaisen aika lienee kohta ohi, eikä tekniikkakaan taida olla iskussa..

Niin, ei tässä muuta juurikaan, mutta kun kunnanhallituksen seuraavan kokouksen (maanantaina 16.3.2009) esityslista näkyy vain osittain kunnan www - sivuilla...jossakin lienee jokin tietokatkos, tahaton tai muuta, mutta kuitenkin. Osa esille tulevista asioista uupuvat julkipanosta, ainakin omalla koneellani. , kun kertoo "HTTP error "404 File or directory not found"".

Asian numero 93 jälkeen tulee ilmoitus "Page cannot be found".... Eli ko. sivua ei löydy, joten joku ei ole sitä julki nettiin pannut.

Ei siinä mitään, mutta tähän aikaan viikosta olisi pitänyt löytyä koko kunnanhallituksen esityslista julkipantuna, ellei muuta niin vanhan tavan mukaisesti. Ja koska siellä on muutama (no, ainakin yksi - kaksi) erityisen kiinnostava kohta, skannasin ne puuttuvat kohdat (pykälät) ja laitoin tänne julki. Niihin esitylistan pykäliin jotka eivät ole näkyvissä kunnan sivuilla voit tutustua tästä (kyseessä noin 500 KB PDF - tiedosto, skannauslaatu välttävä). Ja niille jotka ihmettelevät miksi kunnanhallituksen esityslista julkistetaan netissä tällä tavoin: kunnan olisi pitänyt, oman ilmoituksensa mukaisesti, huolehtia siitä, että esityslista on nähtävillä kunnan www - sivuilla.

Niin, siis. Kaksi asiaa jotka erityisesti pistävät silmään. Siis sen lisäksi, että kunnanjohtaja, kunnanhallituksen aikaisemman päätöksen vastaisesti, on kaavatoimikunnan toimintaohjeeseen, jonka nyt tuo kunnanhallituksen hyväksyttäväksi, asettanut itsensä esittelijäksi, ja valmistelijaksi sekä sihteeriksi aluearkkitehdin. Vaikka kunnanhallitus yksimielisesti kokouksessaan 16.2.2009 § 47 päätti, että kaavatoimikunnan esittelijänä toimii aluearkkitehti.

Ensimmäinen niistä silmäänpistävistä on pykälä 99, otsikolla "Pusula Karimäki - tilan tilakeskuksen myynti Maarit Kurjelle". Kyseessä on tila, jonka kohdalla kunta, tiettävästi virkamiesjohdon voimin, käytti etuosto-oikeuttaan, ilmeisesti varsin kyseenalaisin tarkoitusperin, kun nyt ollaan myymässä ja vuokraamassa saman tilan maita heti pois. Pykälä sai alkunsa viime kunnanvaltuustoston kokouksesta, jossa eräs valtuutettu teki aloitteen "Maarit Kurjen maakauppa - asian uusintakäsittelystä kunnanhallituksessa" (kunnanhallitus hylkäsi asian jo kertaalleen, mutta se ei ilmeisesti kelvannut ihan kaikille...). Ja sen aloitteen taisi kirjoittaa paperille käsin joku muu kuin aloitteen ilmi tuonut. Joku jolle ei kelvannut, että maakauppa - asia hylättiin...

Se toinen asia, jonka selitys jäi tuon "HTTP Error" - asian takia pimentoon julkisuudelta, on esityslistan kohta 100: "Kuntalain 57 § noudattaminen kunnanhallituksen työskentelyssä", jossa esittelijä esittää että kunnanhallitus keskustelee kuntalain 57 § soveltamisesta kunnanhallituksen toimintaan.

Kuntalain kohtaan 57 § voi tutustua tästä (FINLEX), kyseessä on siis pykälä, joka määrää kokousten julkisuudesta. Pykälän mukaan

Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä.

Valtuuston suljetussa istunnossa esitetyt ja siinä käydystä keskustelusta laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos niin laissa säädetään.

Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää."

Kokoukset ovat siis "ei julkisia" jos toimielin ei toisin päätä, eli niissä ei saa olla läsnä muita kuin ko. elimen jäsenet ja muut jotka eri säädösten mukaisesti saavat olla läsnä. Missään ei määrätä keskustelujen julkisuudesta.

On esitetty mielipiteitä, joissa kunnan muiden elimien kuin valtuuston kokousten tulisi olla, paitsi "suljettuja" myös "salaisia", eli esitettyjä mielipiteitä ei saisi tuoda julki. Mielestäni, koska käsitellään kuitenkin meidän kaikkien asioita, ei siinä pitäisi olla mitään salattavaa. Paitsi tietysti niiltä osin kuin lait ja asetukset säätävät, joista löytyy kyllä selvennykset siitä missä raja kulkee. Onhan valtuustokin julkinen, samoja asioita sielläkin käsitellään.

Ja sitten se toinen asia. Turun Sanomista (ainakin, todennäköisesti muuallakin) saimme lukea, että kunhan nykyisen, määräaikaisen PARAS - lain aika on ohi, tullee sitten jokin muu kuvio. Ja nyt olisi suunnitteilla, että se vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja ei riitä mihinkään, vaan että tarvitaan jo 40 - 50 000 asukkaan väestöpohja.

Näin ollen ei Vihti-Karkkila riitä sekään, joten mihinköhän suuntaan Vihti-Karkkila - linjan kannattajat suuntaavat jotta vaatimus täyttyisi? Somero - Forssa? Suur-Salo? Espoo? Ettei vaan täytyisi Lohjan kanssa mihinkään ruveta. Ja eiköhän ryhdytä tekemään päätöksiä asiassa ihan vaikka nyt heti, tuohan lienee jo liki valmis laki, onhan siitä ollut jo keskustelua Sosiaali- ja terveysministeriön käytävillä.

Vielä löytyy kuntia, jotka eivät ole asiassa toimeen ryhtyneet, ja jotka siis siten eivät ole osa jotain suurempaa ja siten eivät vielä täytä nykyisen PARAS - lain vaatimuksia. Valtion aikaraja nykyisen lain mukaiselle yhteistötahon valinnalle umpeutui viime sunnuntaina, 8.3.2009, ja kuntien olisi nykyisen lain mukaan oltava osa suurempaa kokonaisuutta vuoden 2012 lopulla. Meillä siis päätettiin hirvittävällä kiireellä, hädällä ja hopulla joskus kauan sitten,

Ei luemma ole olemassa sanktioita niille jotka eivät ole reagoineet. Siihen, miten näihin ei-reagoineisiin suhtaudutaan selvinnee kunhan hallitus (Suomen) saa selontekonsa valmiiksi ja eduskunnalle. Eli yleisen lainkuuliaisuuden nimissä on hyvä, että jotain on tehty, mutta muuten ei sitten olekaan. Tämä laajennettu väestöpohjavaatimus ei ollut ilmeisesti nykyistä lakia läpi vietäessa tiedossa, joten siihen on hankala vedota, mutta se hätä ja hoppu jolla asiaa meillä silloin käsiteltiin...tulee taas hakematta mieleen joidenkin tahojen ilmeinen halu liittää Nummi-Pusula Vihti-Karkkilaan, vaikka eivät sitä julkisesti varmaan koskaan myönnä, puhutaan "itsenäisyydestä".

12.3.2009 Taiteiden päivä meni, ja hallinto-oikeuksien tuli

Meni viime lauantainen talvirieha oikein rattoisasti, kiitos vaan kaikille osallisille ja osallistujille. Nummi-Pusulan kunta voitti jääkeilailun, ja kotiin tuli paitsi hopeaa myös kultaa. Siis lumiveistoskisassa. Onneksi tuomaroinnin hoiti kaikesta yhdistystoiminnasta (tietääkseni, ainakin läsnäolevista) irti oleva sattumanvaraisesti valittu taho, muuten olisi voinut joku vaikka puolueellisuudesta syyttää. Voiton vei vanhempi tytär yhdessä luokkatoverinsa kera, ja hopealle sijoittui vaimo yhdessä kera nuoremman tyttären. Jatkuipahan mitalisade (tai pokaali, tai kunniakirja), edellisellä kerralla kun lumiveistoskisa järjestettiin saavuttivat nuoret neidit kolmannen sijan. Pokaali kiertää vieläkin joukkueen jäsenten kesken, aina kun asian muistavat.

Asialla siis olivat, melkeinpä historiallisesti yhdessä, Saukkolan kylätoimintayhdistys, Nummen kyläyhdistys, Pro Pitkäjärvi ry sekä Nummi-Pusulan kunta vapaa-aikatoimen kautta. Kerta se on ensimmäinenkin, melkein, onhan jo joulupolkujen muodossa tiettyä yhteispeliä ollut yhdistysten kesken. Jotain yhteistyötä pitää olla, yksin on aika vaikeaa saada jotain aikaan.

Muuten on tänään ollut hallinto-oikeuksien päivä. Vaasan hallinto-oikeus lähestyi päätöksellä asiassa, josta itse asiassa tämäkin blogi lähti liikkeelle, eli Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitellun sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoaseman vastustuksesta. Kaikki alkoi vuonna 2005, siitä yhdestä teknisen lautakunnan päätöksestä, jatkui ympäristöluvan myöntämisellä, ja nyt tuli tuomio. Vaasan hallinto-oikeus päätti kumota Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.10.2006 antaman ympäristöluvan antamallaan ratkaisulla:

"Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus kumoaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen ja palauttaa asian ympäristökeskuksen uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristökeskuksen tulee käsittelyssään ottaa huomioon, mitä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa jäljempänä on lausuttu."

Ja perusteluina Vaasan hallinto-oikeus esitti seuraavaa:

Hakijan tulee ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla esittää lupahakemuksessa lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista sekä päästöjen vähentämisestä.

Nummi-Pusulan kunnan Saukkolan jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevassa lupahakemuksessa ei ole esitetty asianmukaista selvitystä vastaanotettavien jätevesien, kuten umpikaivolietteiden vastaanotosta, määrästä ja laadusta eikä vastaanottojärjestelmistä. Myös selvitys jätevesien ja lietteen vastaanotosta aiheutuvista päästöistä, alueella tapahtuvasta liikennöinnistä sekä päästöjen vähentämisestä on puutteellinen. Kun otetaan huomioon puhdistamon sijaintipaikka asutuksen välittömässä läheisyydessä, on selvityksen puutteita pidettävä sellaisina, että asianmukainen lupaharkinta ei ilman hakemuksen täydentämistä ole mahdollista.

Ympäristökeskuksen tulee tämän päätöksen saatua lainvoiman ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja varata hakijalle tilaisuus täydentää hakemustaan. Kun hakemusta on täydennetty, tulee hakemuksen johdosta suorittaa kuuleminen ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Luparatkaisussa tulee antaa tarpeelliset lupamääräykset puhdistamotoiminnan järjestämisestä ja päästöjen vähentämisestä."

Että sellaista. Kauan se kesti, mutta kai se sitten sen sai kestää. Toivotaan, että jokin muuttuu, ehkä, kun ne tankkiautot tuosta ikkunan alta ajelevat vieläkin varsin usein. Syksyllä oli paras (pahin) lukema vähintään 5 kertaa päivässä. Ja alkuperäisen ympäristölupahakemuksen perusteluiden mukaan sinne ei viedä mitään tankkiautolla.

Ja sitten se toinen, josta tiedot kuitenkin ovat hiukan hatarat, mutta josta on kuulemma ollut joko Uudenmaan tai muissa alueuutisissakin tänään puhetta, nimittäin Kuntalanmäen kaavasta Pusulassa. Eräs kuntalainen oli valittanut alueen kaavaprosessista, kun kuulemista ei ollut järjestetty asianmukaisesti, Helsingin hallinto-oikeudelle. Ja hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja kumosi Kuntalanmäen uusitun asemakaavan, joten alue pysyi julkisena alueena asuinrakentamisen sijaan.

Nyt kunta on kuitenkin, jo ennen kaavapäätösten lainvoimaisuutta, jota ei siis nyt tullut, myynyt kiinteistöjä alueelta...sopii siis odottaa jotain reaktioita ostajilta. Ja nämä eivät liene kovin hymysuisia. Miten on, olisiko sittenkin kannattanut odotella? Olisi varmaankin säästynyt pitkähkö penni (sentti), kun korvauksia ei olisi tarvinnut maksella. Hirvittävällä kiireellä myytiin näitäkin kiinteistöjä, ja vielä vastoin lakia, kuten eräässä toisessa hallinto-oikeuden päätöksessä jo aikaisemmin todettiin (kaikki myynnit ja muut toimenpiteet talouden tasapainottamisohjelmaan koskien olisi pitänyt tuoda valtuuston päätettäväksi).

Perussyy kaavan hylkäämiseen oli ymmärtääkseni se, että asiassa ei tiedotettu riittävästi. Kuitenkin kunta (taisi olla jonkun virkamiehen suulla) on useasti ilmaissut mielestään tiedottaneensa riittävästi eri asioista. Tässä sitten nähdään, että asia ei aina ole näin.

Ja kun kunta vielä vaati kyseiseltä valituksen tekijältä korvausta "aiheettoman valituksen aiheuttamista kustannuksista"...ei hyvin mene, ei.

4.3.2009 Korvausvelvollisuudesta ja sopimuksen syntymisestä

Mainos: Lauantaina 7.3.2009 klo 12 - 15 järjestetään Nummen uimarannalla (Karhunpellon rannalla) Talviriehatapahtuma, jossa mahdollisuus tavata muita kyläläisiä, luistella, hiihtää, ottaa osaa jääkeilailuun, ottaa osaa lumiveistoskilpailuun, syödä makkaraa, juoda mehua / kahvia, jne. Tervetuloa, itse kukin. Tapahtuman järjestää Saukkolan kylätoimintayhdistys ry (www.saukkola.com), Nummen kyläyhdistys ry, Pro Pitkäjärvi ry sekä Nummi-Pusulan kunnan vapaa-aikatoimi, yhteistyössä.

Mutta sitten...

Olipa kerran kunta, ja eräässä kunnan kokouksessa eräs sen kunnan virkamiehistä oli kohtuullisen jyrkästi sitä mieltä, että sen kunnan luottamushenkilöt olivat jo useasti nolanneet ko. virkamiehen. Samasta kunnasta eräällä radiokanavalla, ja sittemmin myös valtakunnallisella tv-kanavalla, julistettiin, että sen kunnan kunnanhallitus olisi viimeksi käydyissä kokouksissaan lähes kautta linjan ollut asioista eri mieltä kuin virkamies. Ja että mainittu virkamies ei olisi ollut asiasta erityisen hyvillään. No, kukapa olisi. Toisaalta, voisi tällaisessa tilanteessa ehkäpä odottaa, että virkamies ottaisi tarkemmin selvää sen kunnan luottamushenkilöiden mielipiteistä jo ennen esitysten tekoa. Tällöin voitaisiin ehkä päästä tilanteeseen, jossa sen kunnan virkamiehet olisivat oikeasti selvillä siitä miten sen kunnan luottamushenkilöt ajattelevat kulloinkin päätöksenteon kohteena olevista asioista. Samalla voisi ehkä harkita samojen asioiden julkistamista jo hiukan aikaisemmin, sanotaan nyt vaikka pari viikkoa ennen, jotta kuntalaisetkin voisivat asioihin tutustua ja ottaa kantaa, ja kantansa sitten valitsemilleen edustajille ilmaista

Kunnan virkamies saattoi jopa mainita että kunnan luottamushenkilöt voisivat joutua korvausvastuuseen, jos sen kunnan luottamushenkilöiden tekemää aikaisempaa päätöstä muutettaisiin. Kyseessä oli eräs oikeustoimi, jossa sen kunnan eräs virkamies oli sitä mieltä, että oikeustoimesta oli syntynyt sopimus, kun oikeustoimesta keskustelleet osapuolet olivat puhelimitse keskustelleet asioista, ja eräs osapuoli oli todennut että kaupan ehdoista ei ollut sen enempää kommentoitavaa, ja olivat siten (ehdot) hyväksyttäviä.

Oikeustoimi, tietyn laatuinen, saattaa kuitenkin olla sellainen, jossa ei pelkästään sisältö, vaan myös muoto, ratkaisee. Tässä tapauksessa lienee erityisen kiintoisaa nimenomaan tuo muotoseikka, kun esimerkiksi maakaari (Lue Maakaari 12.4.1995/540 FINLEX - tietokannasta tästä) näin nimenomaan määrää, koskien myös esisopimuksia. Näin ollen voisi olettaa, että mitä sen kunnan se virkamies esitti sopimuksen syntymisestä ja sen sopimuksen rikkomisesta mahdollisesti syntyneestä [luottamushenkilöiden henkilökohtaisesta] korvausvelvollisuudesta, ei ehkä sittenkään ihan pidä paikkaansa. Kun suullinen sopimus ei näissä tapauksissa liene mikään sopimus, joten koska sopimusta ei ole ollut olemassa ei sellaista ole myöskään voitu rikkoa.

Sen kunnan eräs luottamushenkilö sitten totesi, että tapauksessa, jossa kunnan eräs virkamies oli lähtenyt kaupantekoon ilman kunnan asiassa päätösvaltaisten, tai ohjeita antavien elimien, kirjallisia ohjeita, olisi se taho joka olisi mahdollisessa korvausvelvollisuustilanteessa korvausvelvollinen varsin todennäköisesti joku toinen taho.

Sen pituinen se, ja kuningas ja alamaiset jatkoivat touhujaan, kunnes...

Sunnuntaina on sitten Naisten päivä, ja launtaina se talvirieha klo 12, tervetuloa matkaan.

24.2.2009 Paimen paimentaa, ja ristiin mennään, yhteen törmätään

Taas on yksi kunnanvaltuuston kokous takana. Päätettiin kaikenlaista, ja Koisjärven koulusta. Tuntui lähes siltä, että Kvaltuuston puheenjohtajalla teki pahaa antaa kokouksen edetä äänestykseen asti. Siis siihen, jatketaanko vai lopetetaanko Koisjärven koulun lakkauttaminen. Sen verran kauan ja usein kysyttiin josko jollakulla olisi vielä puheenvuoropyyntö. Ja kun kenelläkään ei ollut, kerrattiin vielä annetut esitykset, eli kunnanhallituksen pohjaehdotus, valtuutettu Solalan esitys lakkauttamisen jatkamisesta, valtuutettu Parviaisen kannattamaton esitys lakkauttamisen lopettamisesta ehdoin, ja sitten vielä asiasta josta kukaan ei muistaakseni maininnut mitään, eli asian pöydälle panosta. Miksi pöydälle panosta piti erikseen mainita ettei kukaan ollut sellaista ehdotusta tehnyt? Taisi kalastella, josko joku vielä tarttuisi pöytätäkyyn...mutta ei tarttunut, ja äänestettiin.

Keskustelussa Kvaltuuston puheenjohtaja Alanne mainitsi, kaiken muun seassa, että kunnan asukasluku ei ole kasvanut 12 vuoteen. Ja tämä olisi ollut eräs peruste tai perusteeseen johtava tieto, jolla oikeutettaisiin Koisjärven koulun lakkauttaminen. Kuitenkin kehityspäällikkö Kalle Larsson näytti kuvia seinällä, joissa yhdessä käytiin läpi kunnan asukasluvun kehitys vuosina 1990 - 2007. Sen mukaan asukasluku on kasvanut vajaasta 5700 asukkaasta karvan verran yli 6000 asukkaaseen, ja viimeisen 12 vuoden aikana (kaaviosta silmämääräisesti arvioiden) noin 5800 asukkaasta hiukan yli 6000 asukkaaseen.

Lisäksi esitetään, asiakirjassa "Koisjärven koulun lakkauttamisselvitys" (22.10.2008, käsitelty ja hyväksytty sivistyslautakunnassa 29.10.2008), sivulla 13, kaaviokuvana Nummi-Pusulan kunnan väkiluvun muutos vuosina 2002 - 2008, jonka mukaan väkiluku on kyseisenä ajanjaksona kasvanut 5886 asukkaasta 6049 asukkaaseen.

Kumpi tieto on nyt se oikea?

Ja muihin asioihin...oli ilo huomata, että tätä kirjoitteluani luetaan myös kunnassa. Eräs kunnan johtavista virkamiehistä tuli henkilökohtaisesti mainitsemaan että kunnanhallituksen kokousten keskustelut ovat salaisia, ja että minun kannattaisi vakavasti harkita mitä tänne kirjoitan, erityisesti hänen lausumiensa kohdalla. Lisäksi hän totesi, että sivu on arkistoitu kunnan arkistoon. On hienoa, että kunta näin osaltaan tukee Kansallisarkiston tavoitetta tallentaa myös sähköisessä muodossa olevaa (kulttuuri?)perintöä, eli www - sivuja. Niitä kun on aika paljon, ja Kansallisarkiston palvelimet ovat jatkuvasti tietoa piukassa.

Tähän liittyen tutkin hiukan kirjallisuutta, eli kuntalakia ja kunnan hallintosääntöä. Kuntalaissa sanotaan (§ 57, Kokouksen julkisuus), että "...Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää...". Eli kunnanhallituksen kokoukset ovat "ei-julkisia", mutta se lienee kohtuullisen kaukana "salaisesta". Jos kokoukset olisivat salaisia ei niiden pöytäkirjoja tai esityslistojakaan taidettaisi pitää näkyvillä. Tämä toisin lienee tiettyjen tahojen toivetila.

Jo aikaisemmin lainaamani kirja "Kuntalaki" (Pekka Hallberg, Arno Hannus) toteaa, että "ei-julkinen" tarkoittaa, että kokouksessa ei saisi olla läsnä muita henkilöitä kuin ne jotka on erikseen määritelty, ja mahdollisesti jonkin tietyn asian käsittelyyn kuuluvaan kuulemiseen kutsutut asiantuntijat, ja nämä vain silloin kun asiaa käsitellään. Keskustelusta ei sanota mitään.

Kunnan hallintosäännöstäkään en löytänyt mainintaa kunnanhallituksen kokouksen salaisuudesta, keskustelun salaisuudesta puhumattakaan. Tietääkseni asiassa on herätelty keskustelua myös Kuntaliitossa.

Sitä paitsi, eräs kunnan johtava virkamies totesi samantapaisesti jo edellisen kunnanvaltuuston viimeisessä kokouksessa, joten "vahinko" oli jo tapahtunut. Ja valtuuston kokoukset ovat julkisia. Silloin lausuma kuului kuten tuossa aikaisemmin jo kirjailin (kts 8.2.2009 kirjoitus). Viesti oli, että saa päättää, mutta ei tunnu päätökset sitovan virkamiehiä.

Siihen silloiseen päätökseen liittyen kuulin, että Karviainen hakisi Nummelle sairaanhoitajia (tai vastaavia), mutta ei lääkäriä. Onkin hiukan hankalaa saada lääkäriä Nummelle jos sellaista ei edes haeta.

11.2.2009 Oliko kiire, sittenkään? Taisi Karviaispäätöksen kiire olla aika lailla keinotekoista...

Mitenköhän se nyt oikein olikaan. Kauhistuttavalla kiireellä Karviaisesta päätettiin, niin kauan aikaa sitten ettei kaikki varmaankaan edes muista. Kuitenkin asiassa piti saada aikaan päätös heti, ilman sen kummempaa miettimistä, sen noin vajaan neljän päivän miettimisajalla mitä kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenillä on aikaa asioihin perehtyä sen jälkeen kun esityslistat liitteineen ovat postilaatikkoon tömähtäneet.

Niin, "vähintään neljä päivää" ennen kokousta, lukee hallintosäännössä (oliko...?). Jos kuitenkin esityslistat löytyvät laatikosta johonkin aikaan torstai - iltana, eli ajankohtana jolloin itse kunkin pitäisi erikseen vielä illalla mennä tarkastamaan josko olisi jotain laatikkoon ilmestynyt, kun oikeastaan seuraava hetki jolloin postilaatikolle mentäisiin olisi seuraava aamu (perjantai), tai, itseni kohdalla vasta perjantaina illalla, kun palaan työmaalta, täyttykö tuo "neljä päivää". Pitänee joltain tietäväisemmältä kysyä.

Mutta kuitenkin. Tänään olemme saaneet Turun Sanomista lukea, että Somero aikoo olla tekemättä mitään, eli olla liittymättä muiden kanssa mitenkään, koska pystyy itse tuottamaan omat PARAS - puitelain tarkoittamat palvelut paremmin kuin tilanteessa jossa olisivat liittyneet jonkun muun kunnan kanssa asiassa.

Ja valtio siis odottaa vastauksia Somerolta viimeistään kuukauden kuluessa, eli tästä hetkestä kuukauden päästä, jolloin ollaan jo maaliskuun 2009 alkupuolella. Koskas se olikaan kun meillä piti asiasta heti päättää, kun "ei ollut aikaa" enempää? Kesäkuussa 2007? (Sellainen maininta löytyy Kvaltuuston pöytäkirjasta 10.3.2008, § 11 selostuksessa). Eli yli 1,5 vuotta ennen oikeaa viimeistä hetkeä.

Voisi oikeastaan kysyä oliko asian hallituksessa esitellyt asiassa tehtäviensä tasalla, vai miksi annettiin silloin kuva, että asiassa piti päättää heti ja nyt? Ja miksi valtuusto, samaisen esityksen perusteella, sitten asiassa suostui päättämään? Ilmeisen vaillinaisin tiedoin. Joten valitukset, joissa annettiin ymmärtää, että asiassa tehtiin päätös vaillinaisin tiedoin, olisi pitänyt hyväksyä, jos kerran tätä "viimeistä" takarajaa ei ollut annettu tietoon, eli kerrottu.

Eli olisimme oikeastaan voineet olla liittymättä mihinkään (Karviaiseen tai vastaavaan), vaan olisimme voineet odotella ihan rauhassa, ja pitää ne entiset palvelut pystyssä (mitä ne sitten olivatkaan, siitä on niin kauan etten enää edes muista) kuten ennenkin. Koska laissa ei ollut mitään sanktioita. Yleismoraalisesti asia olisi tietenkin ollut mitä arveluttavin, ollaanhan tässä eräiden henkilöiden kohdalla (mm. minä itse) haettu lähtökohtaisesti lainmukaista toimintaa. Eli, kuten asia toisella kotimaisella ilmaistaan, kyseessä olisi ollut eräänlainen "intressekonflikt". Vähän samaan tyyliinhän arvoisat kansanedustajat nyt niistä kulukorvauksista, ja eduskuntavaalien tuista...

Ja tämä puitelaki on luemma voimassa vain 2012 loppuun, joten viimeistään silloin voisimme palata entiseen ihan lain mukaisestikin. Sitten olisi tietty huomioitava mitä se uusi laki sanoisi asiassa.

Kuten Someron perusturvajohtaja asian artikkelissa ilmaisi, "...ei kerta kaikkiaan ole mitään järkeä, että teemme huonoja päätöksiä vain, koska laki edellyttää...". Se "intressekonflikt" huomioiden. Ja kuntalaisten halu, esimerkiksi kuntaliitosasiassa.

8.2.2009 Mielenkiintoinen pöytäkirja, lopputulos oikein vaikkakin "väärin sammutettu"

Viime, eli ensimmäinen uuden, kunnanhallituksen kokous. Oli uusi kokemus, alkaa nuo "ekat kerrat" olla aika vähissä, koulutuksen tässä vaiheessa (44 v +). Meni aika sopuisasti, kunhan se alku saatiin alta pois, siis Koisjärven kouluasia. Ei tarvinnut edes lausua "paikalla". Tosin silloin menetettiin se äänen avauksen mahdollisuus.

Aika hyvin sai hallituksen puheenjohtaja Kyttälä hoidettua asiat siten, että ei juuri äänestetty, paitsi siis siinä ensimmäisessä asiassa. Siinäkin taitaa olla tosin jotain takana, se eräs kuntalaisen aloite joka johtanee Koisjärven koulun lakkauttamisen uuteen käsittelyyn. Koska hallituksen kokoukset ovat suljettuja keskustelujen osalta en tässä voi toistaa sitä, mitä hallituksen puheenjohtaja lausui kunnanjohtajalle tässä lakkauttamisasiassa, mutta jotain kuitenkin lausuttiin. Vahinko vain, että se ei päässyt päätöspöytäkirjaan...

Mutta sitten alkaakin se "säädetty" pöytäkirja. Valitettavasti ei ole nauhoitusta tai muuten nimikirjoituksilla varmennettua lausumaa, mutta...kun pöytäkirjassa lukee:

"Jäsen Kim Rönnberg esitti muutosta kohdan 2 viidenteen kappaleeseen. Muutoksen jälkeen kappale kuuluisi seuraavasti: "Kunnanhallituksen esityslistat siirretään internettiin yleisön saataville kokousta edeltävänä perjantaina."

Muuten hyvä, mutta ainakin omasta mielestäni lausuin esitykseni juuri tuossa muodossa, mutta yhdellä sanalla lisättynä, ja se sana oli "liitteineen", jolloin esitetty muutos oli:

"Kunnanhallituksen esityslistat siirretään internettiin liitteineen yleisön saataville kokousta edeltävänä perjantaina."

. Ei kuitenkaan päässyt pöytäkirjaan siten, joten en kai sitä sitten "virallisesti" näin lausunut. Onneksi sentään esityksen(i) loppuosa, jossa olisi annettu virkamiehille valta päättää siitä mitä oikeastaan laitetaan julki kunnan www - sivuille tilanteessa jossa "...yleinen etu [ei] vaadi asiasta tiedottamista..." jäi, esitetyn mukaisesti, pois pöytäkirjasta. Mielenkiintoista asiassa (pöytäkirjassa) on tässä kohtaa se, että asia esitetään "Esittelijän muutettuna päätösehdotuksena", vaikka sen kirjaili omin käsin ihan joku muu kuin esittelijä. Kuka? Ei tarvitse kovin kaukaa hakea...Onneksi lähes mielivaltainen oikeus päättää siitä, mikä on "yleinen etu", saatiin saman esityksen mukaisesti pois. Jäi kuitenkin sanat "...mahdollisuuksien mukaan...", joten nyt jäädään innostuksella odottelemaan mitä se tarkoittaa. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ei mahdollisuuksia juurikaan esiinny... ;).

Tämän käsittelyn jälkeen eräs kunnan johtava virkamies kuitenkin totesi (ei sanantarkasti, mutta viestin sanoma tuli kuitenkin aika selväksi) että "...en kuitenkaan lupaa että näin tulee tapahtumaan...". Tarkoittaen siis sitä, että esityslistojen tai pöytäkirjojen oheen kunnan www - sivuille tulisi mitään liitteitä, edes kunnan omaa tuotantoa olevia. Joten tässä(kin) jäädään odottelevalle kannalle.

On kuitenkin mielenkiintoista todeta, että eräät kunnan johtavat virkamiehet tuovat julki sen, että vaikka kunnan johtavat elimet (kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus) jotain päättävät, ei se kuitenkaan tunnu velvoittavan näitä johtavia virkamiehiä juuri mihinkään. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätösten jälkeen kuulee virkamiehen suusta julki lausuttavan lausumia kuten "...vaikka näin päätitte, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että se tapahtuu...", tai "...tämä päätös ei kuitenkaan tarkoita että näin tapahtuu...". Aika rohkeasti kunnan johtavat virkamiehet ilmoittavat että eivät aio edes yrittää toteuttaa kunnan luottamuselinten päätöksiä.

Hiukan samalla tavalla "ilmiintyy" (kuten Harry Potter - kirjoissa, joita nuoret neidit ahnaasti lukevat, asiat ilmestyvät) kunnanvaltuuston (sen edellisen) päätösten toimeenpano. Valtuusto päättää jotain, mutta virkamiehet päättävät itsekseen että ei sitten tehdä, kun on vaalit tulossa jne. Samalla logiikalla voisi jättää kaiken tekemättä, koska aina on vaalit tulossa, joskus.

Tässä on kyseessä valtuustoaloite nro 1/2008, joka tuotiin valtuustolle 28.1.2008:

VALTUUSTOALOITE 1/2008: KUNNAN TIEDOTUSOHJESääNNöN JA TIEDOTTAMISEN UUDISTAMISEKSI KVALT § 5 Valtuutetut Markku Iso-Markku, Jorma Kaira, Jorma Lahtinen, Hannele Maittila, Veijo Nyman, Jaakko Piironen ja Aulis Mattila ovat jättäneet kunnanvaltuustolle 28.1.2008 aloitteen, jossa esitetään kunnan tiedotusohjesäännön ja tiedottamisen uudistamista. Uudistamisella tähdätään aloitteen mukaan siihen, kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen tulee mahdolliseksi jo asioiden suunittelu- ja valmisteluvaiheessa. Lisäksi kuntalaiset saavat nykyistä olennaisesti enemmän ja laajemmin tietoa asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

Asiaa käsiteltiin sittemmin viimeiseksi valtuustossa 10.3.2008, jolloin silloin hyväksytty päätösehdotus oli:

Päätösehdotus: Kunnanvaltuusto päättää, että kunnanhallitus päivittää kunnan tiedotusohjeen, ja pyrkii parantamaan vuorovaikutustaan kuntalaisiin ja mediaan nähden.Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin ja aloite katsotaan loppuunkäsitellyksi.

Huomasin, että kyseinen valtuuston pöytäkirja häviää nykymenetelmillä kohta kunnan www - sivuilta (yli vuoden vanhat pöytäkirjat ja/tai esityslistat poistetaan jostain kumman syystä, tähän pitää saada muutos), joten kysyin kunnan virkahenkilöiltä miten kyseistä tiedotusohjetta oli päivitetty, ja pyysin samalla saada itselleni ohjeen kyseisen kohdan ennen ja jälkeen muutoksen jotta voisin näitä vertailla.

Vastauksena sain kunnan virkahenkilöltä viestin, jossa tämä totesi aloittaneensa kyseisen ohjeen päivittämisen syksyllä 2008 (valtuusto päätti asiasta maaliskuussa 2008, joten ei päätös välitöntä toimenpidettä ollut aiheuttanut). Viestissä sanottiin:

"Olen valmistellut syksyllä -08 kunnan viestintä- ja markkinointistrategiaa valtuuston päätöksen mukaisesti, mutta laitoin lopullisen version "jäihin" kuntavaalien alla. Syy jäädyttämiseen löytyy uuden valtuuston oikeudesta laatia kunnan kokonaisvaltainen strategia, jossa linjataan kunnan keskeiset kehityspainopistealueet, arvot ja tavoitteet. Mielestäni on perusteltua käydä laaja ja kuntalaisia kuunteleva strategiaprosessi kevään ja kesän -09 aikana ja elokuussa viimeistään valtuusto voisi hyväksyä kunnan strategian vuoteen 2020. Vasta tämän jälkeen, kuten talousarvion sivulla 11 on päätetty, laaditaan toimialakohtaiset strategiat syksyllä 2009. Luonnollisesti kaikki toimialakohtaisetkin strategiat hyväksytään lopullisesti vasta valtuustossa. Henkilökohtaisesti odotan kovasti strategiaprosessien käynnistymistä ja toivon saavani olla mukana niiden laadinnassa. Olen saanut valmistelutehtävän kunnanhallitukselle kuntastrategian toteuttamisesta kevään ja kesän -09 aikana. Tämä esitys viedään viimeistään maaliskuussa kunnanhallitukselle.

Eli toimenpiteitä valtuuston keväisen päätöksen suhteen ei ole tehty, vaikka valtuusto siis päätti asiassa jo maaliskuussa 2008.

Tuon yllä olevan kirjoittamisen jälkeen huomasin että jotain on tapahtunut, ennen lauantai - iltaa... kunnan www-sivuilla on, kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjan mukana, jopa muutama liite. Kas niin, eihän se ollut kovin vaikeaa, eihän?

30.1.2009 Eivät saa esityslistaa eikä liitteitä julki.

Koska kunnan sivuille ei ole vielä ilmestynyt kunnanhallituksen ensi maanantain (2.2.2009) kokouksen esityslistaa, ja koska siinä kun (jos) se sinne joskus ilmestyy ei todennäköisesti ole mukana liitteitä, skannasin (heikkolaatuisella skannerilla, tosin) mainitun esityslistan sekä yhden liitteen, ja tallensin ko. asiakirjat pdf muotoisina ladattavaksi. Esityslista on ladattavissa tästä, ja esitys kunnanhallituksen lausunnoksi "Lausunto Koisjärven koulun lakkauttamispäätöksestä tehdystä valituksesta" on ladattavissa tästä. Valitan heikohkoa laatua, koetetaan parantaa pikapuoliin.

On sitten se ensimmäinen valtuustokin jo takana. Ei ollut oikein pukeutumiskoodi hallinnassa, sen verran kirjavaa oli pukeutuminen. Aijai, olisiko ollut hiukan protestimielialaa ilmassa...Ja sitten se asia. Se maanostosellainen. Tuntuu hiukan siltä, että joku ikään kuin mittautti jotain tuomalla tällaisen asian uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen. No, kyllähän se sitten tuli mitattua.

Uusi hallituksen puheenjohtajakin lausui muutaman sanan, ja niiden perusteella voidaan mahdollisesti odotella pientä muutosta parempaa, mene ja tiedä. Tulevana maanantaina se sitten alkaa, ja katsotaan mihin se johtaa. Vaivaiset 23 asiaa tulee esille kunnanhallituksessa, ja jotenkin sieltä siintää tiettyyn suuntaan kallellaan oleva asenne. Siis ei siihen suuntaan, mihin valtuutettu Forsström lausui valtuuston kokouksen lopuksi, Lohjalle.

"Nummi-Pusulan, Vihdin, Karkkilan, Karviaisen ja Puhdin yhteiset työsäännöt" ja "Karkkilan kaupungin, Nummi-Pusulan, Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin sekä perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhteinen työsuojelupäällikkö" eräitä käsiteltäviä asioita poimiakseni, listalta. Tiivistä yhteistyötä, joka johtaa...mihin? Lisäksi esitellään erilaista koskien kunnanhallituksen esityslistan julkisuutta.

Ja sitten esitetään että kunnanhallitus esittäisi valtuustolle sen varsinaisiksi kokouspäiviksi listassa mainittuja päiviä. Esityksessä todetaan että "...kunnanhallituksen tulee esittää kunnanvaltuustolle valtuuston kokouspäivien ajankohdat vuodelle 2009 sekä kunnanvaltuuston muu työohjelma vuodelle 2009. Valmistelussa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu erityisesti lähimpien yhteistyökumppaneiden eli Karkkilan ja Vihdin kuntien vastaava kokousaikataulu.". Ja sitten lauma päivämääriä.

Silmäilin hiukan kunnan hallintosääntöjä ja työjärjestyksiä, enkä löytänyt mainintaa siitä, että kunnanhallituksen tulisi esittää valtuustolle jotain valtuuston kokoontumisen aikatauluista, enkä näin lonkalta muista nähneeni mitään tähän viittaavaa kuntalaissakaan. Yksittäisissä tapauksissa "valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten". Muuten valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Joten tuntuu siltä, että jokin taho olisi yrittämässä päästä vaikuttamaan enemmänkin valtuuston työskentelyyn...? Ja vielä, että pitäisi sovittaa aikataulut Vihdin ja Karkkilan mukaan...

21.1.2009 Kunnanjohtaja piti käytöskoulun valtuutetuille

Maanantaina 20.1.2009 se sitten tapahtui, ensimmäinen askel kohti ensimmäistä oikeaa valtuuston kokousta. Ei tosin vielä oikea kokous, vaan valtuutetuille ja varavaltuutetuille osoitettu tilaisuus jossa kunnanjohtaja oli äänessä likipitäen koko ajan. Oli aika mielenkiintoinen tilaisuus.

Siis aluksi, sen jälkeen alkoi alamäki. Aluksi tuli muutaman Powerpoint - kuvan verran kuntahallinnon historiaa Ruotsi-Suomen ja vielä Venäjän suuriruhtinaskunnan ajalta, ja jotain muutakin. Osa oli tuttua, mutta aika paljon oli uutta. Yleissivistävää, täytyy myöntää. Mutta pitikö sitä varten varata lähes 1,5 tuntia kolmen tunnin sessiosta...olisi sen voinut ehkä jakaa oheislukuaineistona. Tosin silloin olisi voinut olla mahdollista, että vähintään osa ei olisi sitä koskaan lukenut, jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Henkilökohtaisesti oli jonkin verran antoisaa, muoto olisi vaan saanut olla toinen.

"Minun aikanani ei ole lipsuttu valtuuston kokousaikatauluista" lausui kunnanjohtaja, ikään kuin kunnanjohtajalla olisi jotain tekemistä valtuuston kokoontumisaikataulujen kanssa. Siinä ilmeni aika lailla yhdessä lauseessa pelin henki ja homman nimi. Ei taida valtuuston puheenjohtaja olla asioita ohjaava henkilö, se henkilö lienee joku muu...näin alkoi se varsinainen käytöskoulu, joka oli kunnanjohtajan kokoon kutsuman tilaisuuden varsinainen ydin, vaikka "tutustumistilaisuuden" nimellä sitä mainostettiin. Jos se oikeasti olisi ollut tutustumistilaisuus, ei toteuttamistapa olisi ollut sellainen kuin se oli: kaikki istuvat hiljaa paikallaan ja kuulevat sanaa pöntöstä sen 3 tuntia mitä tilaisuus kesti. Tosin oli alussa noin 10 minuuttia käsityötä, eli kukin valtuutettu pisti nimilappunsa kartalle oikeaan kohtaan, lausui nimensä, puolueensa / ryhmänsä, ja jotain muutakin kivaa. Ja sitten istumaan, hiljaa ja arvokkaasti paikallaan. Tutustu siinä nyt sitten, muuhun kuin kunnanjohtajan ohjeisiin.

Jos omistaa yhden puvun, se laitetaan sitten päälle valtuuston kokouksiin, jos omistaa kaksi (tai useamman) pukua, otetaan se toiseksi paras. Lehdistöä kannattaa paitsi varoa myös välttää, se (lehdistö) kun yleensä käsittelee asioita negatiivisesti, toimii kuten "keltainen lehdistö", päättää itse mitä kirjoittaa (!) ja miten (toinen !). Ja sitten lehdistö vielä politisoi asioita. Lehdistöä ei voi voittaa, jos lehdistö päättää erottaa jonkun se myös tapahtuu. Blogeissa ei voi kirjoittaa mistä tahansa, ja pitää huomioida että voi joutua edesvastuuseen, esimerkiksi herjauksesta (ja sitten näytettiin yliolanheittimellä varoittavia lehtileike - esimerkkejä seinälle). Kun nyt muistaisi kuka se oli joka muistaakseni on peräti tuomittu herjauksesta, ei nyt nimi tule mieleen. Halla-Aho se ei ollut (ainakaan vielä), vaan joku muu...

Pitää istua hiljaa ja arvokkaasti, ei saa supista, eikä myöskään "siellä sitten uikuttaa jotain" ("pihaparlamentissa", kokouksen jälkeen kunnantalon ulkopuolella). Eriävä mielipide on pannaan julistettu, pitäisi tyytyä äänestysten tulokseen. Kokouksia ei saa pitkittää turhilla puheilla, ei myöskään turhilla äänestyksillä (kuka määrittelee mikä on "turha", kunnanjohtajako?)

Kuulostaako tutulta? Samanlaista tekstiä muistan hämärästi kuulleeni (tai minulle kerrotun että olen kuullut) joskus noin 38 vuotta sitten. Alkoi kansakoulun 1. luokka, syksyllä 1971. Kuuluuko asiaan, eli valtuuston toiminnan esittelyyn ja siitä mahdollisesti keskusteluun? Ei oikein, mielestäni. Asiatonta ja alentavaa? Itse kukin saa päättää...oma mielipide taitaa kuultaa rivien välistä.

Kuitenkin ehkä pahiten särähti korvaan lausuma, jossa kunnanjohtaja totesi että valtuutetuille lähetettäviä asiakirjoja ei juurikaan kannata säilyttää, että 2 - 3 kuukauden päästä ne voi vaikka tuoda takaisin kunnantalolle. Sieltä löytyy kaikki asiakirjat, ja "kaikki päätöksethän ovat netissä". Taitaa olla niin, että jos päätös on yli 12 kk vanha sitä ei enää tarvita, ainakaan julkisesti helposti haettavaksi. Onhan se toki kätevää, kun voi vedota siihen, että jonkin tietyn asiakirjan löytämiseen kuluu paljon aikaa, ei voi kesken kokouksen hakea ja muistuttaa mieleen miten se asia oikeasti meni, mutta siitä huolimatta asia pitäisi nyt päättää...kun ne nyt kuitenkin ovat sähköisessä muodossa, asiakirjat, onko se nyt sitten niin vaikeaa laittaa ne näkyville kunnan www - sivuille? Järjestelmä on jo, se on tahdosta kiinni.

Tilaisuuden riemullinen päätöslausuma oli, kun eräs edellinen puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto voisi kokoontua kokonaisuudessaan erillisiin kokouksiin, joissa ei olisi läsnä lehdistöä eikä yleisöä, voisi kuulemma keskustella asioista vapaammin silloin. Saa ihan itse arvata kumpi puheenjohtaja tämän lausui. Vihje: sama henkilö oli kunnan vaalipanelissa juuri ennen vaaleja sitä mieltä, että edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että valitut valtuutetut päättävät asioista koko valtuustokauden ajan, ilman mitään "välikansanäänestyksiä", eli kuntalaisten mielipiteitä ei hänen mielestään tarvitse juurikaan ottaa huomioon päätöksenteossa.

8.1.2009 Kunnanhallitukselle osoitettua viestiä ei kunnanjohtajan tarvitse viedä kunnanhallituksen käsiteltäväksi...vai pitäisikö?

Kunnanjohtaja on siis sitä mieltä, että hänellä on oikeus päättää mitkä asiat viedään kunnanhallituksen käsiteltäväksi, ja mitä eivät. Tällä perusteella kunnanjohtaja päätti olla esittelemättä Eduskunnan oikeusasiamiehen nimenomaisesti Nummi-Pusulan kunnanhallitukselle osoittamaa lausuntopyyntöä, vaan ohjasi asian suoraan tietyille virkamiehille lausuntoja varten. Virkamiehet lausuivat, ja hallintosihteeri allekirjoitti saatekirjeen, joka lähetettiin lausuntojen mukana oikeusasiamiehelle Nummi-Pusulan kunnan puolesta.

Kunnanjohtaja kirjoitti asian esittelyssä, että ""Kunnanjohtajalla ja pormestarilla on suoraan lain nojalla oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta. Puhevallan käyttäminen tarkoittaa yleensä esiintymistä kunnan nimissä ja puolesta eri viranomaisissa ja tilaisuuksissa. Kunnanjohtajan ja pormestarin on tapauskohtaisesti harkittava, onko asia kunnan kannan ottamiseksi syytä käsitellä ensiksi kunnanhallituksessa.", ja viittaa kirjallisuuteen asiassa (Harjula & Prättälä, 2007), ja käytti tätä perusteluna sille, että asiaa ei tarvinnut viedä kunnanhallitukseen käsiteltäväksi.

Kuitenkin eräs toinen lähde, "Kuntalaki", koonnut ja kirjoittanut Pekka Hallberg (sittemmin Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti) ja Arno Hannus, selittää asian hiukan toisin, käsitellessään Kuntalain pykälää 23 "Kunnanhallitus", jonka teksti kuuluu

"Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten ... laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa."

Kirjan mukaan kunnan puhevaltaa käyttää siis kunnanhallitus. Tämä tarkoittaa kirjan mukaan "...[kunnanhallituksen] päättämistä siitä, käytetäänkö kunnan puhevaltaa ja mikä kanta tällöin esitetään.". Tietyissä tapauksissa voi asia kuitenkin olla sellainen, että se vaatii valtuuston käsittelyn.

Kirjan mukaan kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta, joka oikeus antaa "...toimivallan myös ratkaisun tekemiseen puhevallan käyttämisestä.". Mutta kunnajohtaja

"...voi itse ratkaista sen, käytetäänkö ja miten kunnan puhevaltaa, vain milloin asia sinänsä on luonteeltaan ja merkitykseltään sellainen, että sen ratkaisemisen on katsottava olevan hänen toimivaltansa rajoissa. Käytännössä kunnan puhevallan käyttäminen, siis kunnan puhevallan käyttämisestä tehdyn päätöksen täytäntöönpano (haastehakemuksen, vastineen, hakemuksen, valitus- tai selityskirjelmän jne. allekirjoittaminen ja perille toimittaminen ym.) tapahtuu joko kunnanjohtajan itsensä toimesta taikka kunnanhallituksen tai kunnanjohtajan valtuuttaman asiamiehen toimesta."

Siis päätöksen allekirjoittaminen, ei sellaisen tekeminen. Eli tässä(kin) lienee kunnanjohtaja mennyt valtuuksiensa ulkopuolelle, kun on päättänyt eri virkamiesten kynällä lausua sellaista jota kunnanhallituksen (tai peräti -valtuuston) olisi ensin pitänyt päättää lausua, jonka jälkeen kunnanjohtaja olisi sen voinut toteuttaa (siis lausuman).

Olen lehdistä lukemani perusteella ymmärtänyt, että Pirjo-Leena Forsström olisi tästä nimenomaisesta asiasta kannellut Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jos näin on, odottelen mielenkiinnolla lausuntoa asiassa...

Toisaalta, tällainen toiminta on ihan linjassa myös sen kanssa, että kunnanjohtaja jo 12.12.2007 ilmestyneen artikkelin (Länsi-Uusimaa, "Kunnanjohtaja on kuin 28. valtuutettu") ja myöhemminkin (myllykirjeet, kommentit valtuuston kokouksissa jne.) yrittää kovasti ohjata valtuuttujen toimintaa johonkin tiettyyn suuntaan. Mikä ei mielestäni oikein ole kunnanjohtajan roolin mukaista.

Lisäksi ei varmaan haittaisi muistella mitä tapahtui 24.11.1996 itse kuningas Lipposelle. (jos ei muistu mieleen: Keskusteltiin siitä josko Arja Alho oli vuotanut Suomen neuvottelutavoitteet Brysseliin ja Irlannin valtiovarainministerille asiassa, joka koski Suomen markan ERM - kytkentää. Keskusta syytti Alhoa, Lipponen puolusti, Aho uskaltautui vielä pyristelemään, ja Lipponen jyrähti: "Aho valehtelee!". [Kiitos Helsingin Sanomille 21.12.2008]) Silloin Eduskunnan puhemies Uosukainen huomautti Lipposta (pääministeriä, silloin) parlamentaarikolle sopimattomasta puhetavasta. Ei ole kunnanvaltuuston puheenjohtaja oikein ollut tilanteiden ja puheiden tasalla, kun on antanut kunnanjohtajan paasata huomauttamatta, kuulemma, juuri vastaavalla tavalla. Se lain maininta (Kuntalaki 32 §) "...tulee... toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla") lienee ollut vain toisen osapuolen oikeus / velvollisuus, eli ei ilmeisesti koske kunnan viranhaltijoita...? Tämänlaisen mallin taisi joku mainita jo vuosikymmeniä sitten, kirjassaan "Animal Farm": "Olemme kaikki tasa-arvoisia, toiset vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.". Itse kunkin mietittäväksi jää, kuka on se tasa-arvoisempi, tässä.

Mikä, muuten, mättää pöytäkirjan tarkastuksessa, kun kunnanhallituksen 24.11.2008 kokouksen pöytäkirjaa ei näy netissä, on vain esityslista? Aiheena oli "Vuoden 2009 talousarvio ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelma"...ei muuten ole kirjastossakaan, ei pöytäkirjaa eikä edes esityslistaa, kävin tarkastamassa maanantaina 5.1.2009 illalla.

Lisäksi, kun postissa tupsahti kutsuja erinäisiin tilaisuuksiin koskien tätä tulevaa valtuutetun uraa. Kirjeessä oli myös ilmoitus uuden valtuuston ensimmäisestä kokouksesta, tammikuun loppupuolella. Erikoista asiassa on se, että se voidaan tulkita lähes kutsuksi uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen, vaikka ehkä ei kuitenkaan, kun ei ole esityslistaa matkassa. Kuntalain mukaan uuden valtuuston 1. kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ei kunnanjohtaja (paitsi tietysti niissä tilanteissa joissa kunnanjohtaja toimii myös kunnanhallituksen puheenjohtajana, mikä onneksi ei meillä kuitenkaan ole asiain laita, vaikkakin kunnanjohtaja näin epäilemättä soisi (soinioisi?) asian olevan. Käytännössä näin kylläkin on mielestäni ollut, sen verran kunnanjohtajan mieltymysten ja päätösten mukaan lieassa vallitseva kunnanhallitus ja -valtuusto on ollut. Toivotaan että asiaan saadaan muutos, ja kunnan päätöksentekokulttuuri avoimemmaksi ja ennen kaikkea lailliseksi.

24.11.2008 Kirjeitä myllystä - kunnanjohtaja säätää valtuutettuja ja kuntalaisia

Kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus mm kunnan valtuuston kokouksissa. Valtuusto on kuitenkin kunnan korkein päättävä elin, joka asettaa kunnanhallituksen, jonka alaisuudessa kunnanjohtaja johtaa "...kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa...". Nyt olemme kuitenkin saaneet lehdistä lukea kuinka kunnanjohtaja, joka "pitkissä valtuuston kokouksissa joutuu istumaan edessä", valtuuston puheenjohtajan vieressä, kärsii siitä, että valtuutetut hoitavat valtuutetun työtään.

Tämän kärsimyksensä hän sitten purkaa kirjoittamalla ojentavia "mylly"kirjeitä valtuutetuille sekä kunnan asukkaille, joissa kommentoi lausumia sekä tekemisiä, kun erään valtuutetun toiminta oli niin poikkeuksellista että kunnanjohtaja katsoi olevan aiheellista puuttua asiaan.

Kyseessä oli kuitenkin tietääkseni nimenomaan valtuuston kokous, ei kunnan virkamiesten välinen palaveri. Valtuuston kokouksessa puhetta johtaa muistaakseni kunnan valtuuston puheenjohtaja, ja hänen tehtävänään on kokouksen läpivieminen: "Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa...". Tässä tapauksessa en muista lukeneeni (kun en itse ollut paikalla) että puheenjohtaja olisi asiasta mitenkään huomauttanut, ainakaan ei pöytäkirjassa sellaisesta mainita.

Kunnanjohtaja on paikalla virkansa puolesta, ja oikeastaan hänen pitäisi vastata kun kysytään, mutta muuten olla puuttumatta asioiden käsittelyyn. Ja jos edessä istuminen tuntuu vaikealta, voihan sitä aina siirtyä sinne taakse missä muutkin paikalle kutsutut virkamiehet odottavat. Ei tarvitsisi katsoa mitä valtuutetut tekevät.

Perusturva ja sosiaalitoimi, taloushallinto, tietotekniikka ja -hallinto, palkanlaskenta, ... Mitä vielä? Ainiin, yhteinen puhelinkeskus, yhtenäiset kokouspalkkiot nyt ainakin. Yhteisiä palveluita tai asioita Nummi-Pusulan, Vihdin ja Karkkilan kanssa. Oikeinko tosissaan joku vielä uskoo ettei ole mitään neuvotteluja kuntaliitoksesta näiden kuntien kesken?

"Palkkiosääntö on valmisteltu yhdessä Karkkilan ja Vihdin kanssa. Tarkoituksena on, että Nummi-Pusulassa, Vihdissä, Karkkilassa, Puhdissa ja Karviaisessa olisi sisällöllisesti sama palkkiosääntö."(Länsi-Uusimaa 24.11.2008)

Miksi?

Kunnanhallitukselle taas esitetään päätettäväksi talousarvio vuodelle 2009, ja taloussuunnitelma vuosille 2009 - 2011:

hyväksyä Nummi-Pusulan kunnan talousarvion vuodelle 2009 ja taloussuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi vuosille 2009-2011 liitteen mukaisena kokonaisuutena;
hyväksyä talousarvion yleisperustelujen kohdan 1.5. sitovuusmääräykset ja päätösvaltuudet;
hyväksyä, että taseessa olevan edellisvuosien alijäämän kattamiseksi noudatetaan valtuustossa 27.8.2007 § 45 hyväksytyn toimenpideohjelman tasapainotuskeinoja. Lisäksi vuoden 2010 verotuloihin on sisällytetty 0,5 %-yksikön veroprosentin nosto, jotta alijäämä pystytään kattamaan vuoteen 2011 mennessä.

Olisi mielenkiintoista kuulla mitkä nuo "kohdan 1.5. sitovuusmääräykset ja päätösvaltuudet" ovat, noin ensimmäiseksi. Kun ei liitteitä ole mukana, tekee se asian aika hankalaksi.

Sitten esitetään taas päätettäväksi jotain liittyen talouden tasapainottamissuunnitelmaan. Tuo näyttää minusta hiukan siltä, että ollaan taas hakemassa jotain päätöstä jolla annetaan valtuudet kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle toimia miten sattuu, sen aikaisemman Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen vastaisesti. Jos tuo menee läpi, eikä siitä valiteta (...), ja valtuustokin vielä myötäilee voi isä aurinkoinen taas kerran vedota valtuuston päätökseen asiassa. Miksi tuo ylipäätään pitää tuoda taas päätettäväksi, eikö valtuusto siitä jo kerran päättänyt? Tuo valtuutus lienee se miksi.

Ja veroprosentti, jonka halusi jo aikaisemmin ylös, yrittää nyt taas, vaikka se jo kerran valtuustossa päätettiin olla nostamatta.

19.11.2008 Tutkimus joka tekee kuntien uusjaon - tulos mielenkiintoinen...

Noniin, saimme tämän päivän Länsi-Uusimaasta lukea, kuinka kunnanhallituksen jäsen Forsström yritti saada tietoa irti kunnanjohtajasta sekä kunnanhallituksen puheenjohtajasta. Siis yritti, kun kyseli kuulemastaan suunnitelmasta käynnistää selvitys Karkkilan ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistämisestä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja oli, luemma, mutissut jotain siitä, että kyllähän tällaista on esiintynyt keskusteluissa.

Päätin sitten ottaa härkää sarvista, ja kysellä hiukan kunnanjohtajalta, joka vastasikin sähköpostiini että "Nu-Pu ei neuvottele minkään kunnan kanssa fuusiosta", ja että ei luemma ole ollut mukana missän fuusioneuvotteluissa. Mikä ei tietenkään tarkoita etteikö tällaisia neuvotteluja tai keskusteluja olisi ollut, itse kunnanjohtaja ei vain ole ollut niissä mukana. Tai siis on voinut olla keskustelemassa, mutta ei osallistunut keskustelun siihen osaan. Tai jotain. Aikaisempien lausumien perusteella voisi näihin suhtautua pienellä varauksella, on se sen verran löyhästi muotoiltu. Kyllähän tuo muuallakin osataan, lausumien muotoilu siten, että niitä voidaan tulkita halutulla tavalla tilanteesta riippuen.

Sitten oli päivän Helsingin Sanomissa artikkeli joka tarkasteli kuntakarttaa tilanteessa jossa Suomen kuntakartta piirrettäisiin uusiksi asioinnin ja palvelujen käytön perusteella. Asialla on ollut Suomen Gallup. Ei ilmeisesti ainakaan Suur-Salon kohdalla mennyt ihan metsään, koska tutkimus ja todellisuus osuivat yhteen, tutkimus totesi täsmälleen samojen kuntien kuin oikeastikin olevan se "luonnollinen kokonaisuus". Kuntia olisi 123 kappaletta, jos tutkimuksen mukainen malli toteutuisi. Tuolla turunmaan saaristossa on meneillään myös isohko yhteenlyöttäytyminen, tutkimus ei olisi kasannut siihen osallisia ihan siten, mutta melkein: Västanfjärd, Kemiö ja Dragsfjärd yhteen, vierekkäin kun ovat, ilman isoja vesialueita ylitettävänä, ja loput tulevasta yhteenliittymästä, eli Parainen, Nauvo, Korppoo ja Houtskari yhteen. Oikeasti siis mainitut muodostavat "Suur-Parainen" - kaupungin.

Ja täällä meillä päin, ehdottaa tutkimus, että Vihti ja Karkkila menisivät yhteen, ja Lohja, Sammatti, Karjalohja ja Nummi-Pusula muodostaisivat oman yhteenliittymänsä. Tuota voisi tosin hiukan soveltaa, ja ehdottaa, että Karkkilaa lähinnä olevat osat kuntaa liittyisivät Karkkilaan, Vihtiä lähellä ovat Vihtiin jne., kukin suunnallaan, ja eteläosa Lohjaan.

Itse kunnanjohtaja sanoi taannoin HS keskustelussa, että asiointisuunta on tärkeimpiä määreitä kun muodostetaan uusia kuntia. Nyt sanoo tutkimus samaa, mutta silti ollaan väen väkisin kampeamassa kuntaa johonkin ihan muualle...

6.11.2008 Mistäs nyt tuulee, kun esittely muuttui...

Då det nu råkar sig så, att det är svenska dagen idag, borde jag väl skriva mitt inlägg på svenska i stället för finska. Men då finns det en viss risk att inte alltför många förstår mitt budskap, så att vi tar det på finska.

Eli suomeksi, siis. Olemme tänään saaneet lukea kunnanhallituksen 3.11.2008 pitämän kokouksen kokouspöytäkirjaa kunnan www-sivuilta. Sieltä tarttui näkökenttään nopealla katsannolla kaksi asiaa, pykälät 259 ja 265. Ja liittyvät mielestäni varsin oleellisesti toisiinsa, vaikka yhteytttä ei välttämättä ihan heti, taustoja tuntematta, huomaa.

Pykälässä 259 (lue pykälä pdf - muodossa tästä) käsitellään Nummen vanhan paloaseman myyntiä eräille yksityishenkilöille. Mielenkiintoista asiassa on se, että esittelijän (kunnanjohtaja) alkuperäisen esityksen mukaan esitettiin kunnanhallitukselle päätettäväksi tämä myyntitapaus. Kuitenkin syntyi hallituksen päätökseksi esittelijän (kunnanjohtaja) tekemä muutettu esitys, jossa esitettiin että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että myydään Nummen vanha paloasema jne.

Miksi moinen muutos, onhan noita kiinteistöjä myyty talouden tasapainottamisohjelman (sen, joka on ilman oikeudellista sitovuutta, ja jonka jokainen erillinen toimenpide pitää erikseen tuoda päätösvaltaisen viranomaisen päätettäväksi, ja jo tehdyt asiat pitää tuoda uudelleen päätösvaltaisen viranomaisen päätettäväksi) mukaan jo useita, ja pelkällä kunnanhallituksen päätöksellä.

Olisiko syy kenties löydettävissä saman kokouksen pykälästä 265 (lue päätös pdf - muodossa tästä), jossa kunnanhallitus hylkäsi oikaisuvaatimukseni koskien kunnanhallituksen päätöstä jonka kunnanhallitus teki (saman esittelijän esittelemänä) 6.10.2008, jossa päätöksessä todettiin että Helsingin hallinto-oikeuden päätös perusteluineen ei aiheuta toimenpiteitä, ja sen lisäksi kunnanhallitus velvoitti hallintokuntia jatkamaan talouden tasapainottamisohjelman "velvoittavia" määräyksiä...

Oikaisuvaatimukseni vaati oikaisua tuohon 6.10.2008 päätökseen, ja vaikka kunnanhallitus nyt hylkäsi oikaisuvaatimukseni, muutti esittelijä esittelyään sellaiseksi kuin sen tulisi hallinto-oikeuden päätöksen mukaan olla, eli sellaiseksi josta en olisi tehnyt oikaisuvaatimusta, ainakaan samoilla perusteilla. Eli toimii itse vastoin omia esittelyjään.

Nyt sitten vielä ne muut jo tehdyt päätökset takaisin valtuuston päätettäväksi, niin ollaan saatu edes joku ojento asioihin. Tätä voisi joku herkempi jo pitää jonkinlaisena laillisuuden voittona, mutta katsotaan nyt. Vielä on päättämättä miten tuon oikaisuvaatimuksen alaisen päätöksen kanssa edetään, vaihtoehtoina ovat hallinto-oikeus, oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Kun virallisesti ei ole tehty mielestäni laillista päätöstä, vaan ainoastaan viitattu kintaalla hallinto-oikeuden näkemykselle ja oikaisuvaatimukselleni.

27.10.2008 Vaalituloksesta...

Kiitän täten luottamuksesta. Ehdokas numero 89 sai 89 ääntä, tasan yhtä monta kuin eräs toinen sitoutumattomien ehdokas, Aarni Varjonen. Tästä se sitten varmaankin lähtee, mutta mihin suuntaan...

Ensimmäinen tavoite lienee se, että saa hommat hoidettua sellaisella tavalla että ei anna ainakaan kovin paljon aihetta vastaavanlaiselle aktivismille kuin mitä itse on tullut harrastettua. Eli se avoimuus ja asioiden käsittely siten, että mielipiteiden muodostaminen mahdollistetaan, ja mahdollistetut mielipiteet huomioidaan. On sen verran monta kertaa tullut kuultua sanat "edustuksellinen demokratia" jne., että valitut valtuutetut päättävät kaikkien puolesta. Onhan se toki näin, mutta kun ennen vaaleja ei todennäköisesti tiedetä mitä kaikkea kauden aikana tulee päätettäväksi, joten valitsijat eivät voi tietää mitä mieltä valitut valtuutetut ovat asioista, kun eivät nämä itsekään sitä mitä todennäköisimmin tiedä.

Eli avoin tiedottaminen, jolla annetaan tietoa siitä mitä ollaan tekemässä, on avaintekijä. Silloin annetaan asianosaisille mahdollisuus muodostaa se oma mielipide, ja samalla on annettava kaikille mahdollisuus viestittää tämä mielipide niille jotka siitä joutuvat päättämään, ja näiden taas tulee ottaa tämä mielipide huomioon. Näin toimien voisi olettaa, että epämiellyttävistäkin asioista saadaan aikaan päätöksiä joihin voidaan laajallakin rintamalla yhtyä.

Tähän asti kun se valittaminen on ollut likipitäen ainoa vaikuttamisen mahdollisuus. Sähköpostiosoite on kim (at) ronnberg,cc, puhelinnumero 040 - 846 0864, ja jos Skypeä käyttä voi hakea esille käyttäjän "kimfvr". Kommentteja otetaan vastaan.

23.10.2008 Vaalipaneelista hiukan kommentteja...

Oli sitten kunnan järjestämä vaalipaneeli (vai oliko se vaalipaneli) Oinolan yläasteella. Aika tilaisuus, tulihan sellainenkin sitten ensimmäistä kertaa koettua.

Eilisessä Kauppalehdessä oli uutisblogina otsikoitu "Neljän vuoden valitusoikeus". Keskeisenä ajatuksena se, että jos muistaa äänestää, saa myös valittaa. Aika mielenkiintoinen ajatus, että olisi "valituskortti" joka pitäisi esittää joka kerta kun aikoo jostain kommentoida. Luulisi antavan kimmokkeen äänestää, mielestäni.

Ja sitten kommentteja vaalipaneelista...mainittiin Karviainen ihan vain muutaman kerran: "Demokraattinen päätäntävalta Karviaisessa" - no, miten sen nyt ottaa, onhan se, mutta se valta on ihan jossakin muualla, kun Nummi-Pusulalla on 2 / 3 / 4 paikkaa (valitse joku) noin 15 paikasta eli äänestä. äänestä nyt siinä sitten kumoon joku Vihti, jolla on luokkaa 12 paikkaa eli ääntä tilanteessa jossa ollaan tekemässä kunnallemme epäedullista päätöstä.

Sitten ihmettelen miksi piti Karviaiseen ylipäätään, jos kerran "...Lohjalta saa palvelua, kuten ennenkin.". Ja siinä kohtaa (tai jossakin muualla, en nyt muista) mainitsi Hannele Maittila sen, että Vihti yrittää saada itselleen uuden terveyskeskuksen, ja sen myötä päivystyksen. Ja siinä se sitten olisikin. Kun Lillukkamäki päästi suustaan "...kun ollaan liittymässä...ei kai siinä häiden kynnyksellä ruveta miettimään ketään muuta...". Taitaako sen enää selvemmin sanoa? Kaikki mitä tähän asti on tehty on jo alun perin viitannut liitokseen Vihdin kanssa, ei enää Vihti - Karkkila kanssa, kun Karkkila on kuralla joka tapauksessa.

"Hämmästyisitte, jos tietäisitte miten vähän tulee muuttumaan...", niinhän se on, ei juuri voi muuttua. Ainakaan huonompaan, kun Nummen terveysasema on jo käytännössä suljettu ennen Karviaisen aloitusta. Eihän silloin kovinkaan paljon muutu, kun se suljetaan lopullisesti. "Ei oteta mitään pois" - ei niin, kun ei ole mitään otettavaa.

Viitattiin myös siihen, että valtiovalta olisi jotenkin pakottanut tähän...siis Vihti - Karkkila linjaan, kuten muistan mainitun jo aikaisemmin jonkun suulla, siitä tosin on jo jonkin aikaa. Silloin, kuten nyt, ajattelin että ainoa asia jota valtio vaatii on se, että ollaan osa riittävällä asukaspohjalla varustettua kokonaisuutta. Se, että se on Vihti - Karkkila on virkamiesten, ei kuntalaisten, ajatus. Virkamiehet vastustivat Lohjaa, ja se on perusteellisesti väärin. Siis että virkamiehet päättävät puolestamme.

Päivi Alanne totesi että tällainen tilaisuus olisi pitänyt järjestää jo aikaisemmin, mainitsi jotain kahdesta vuodesta. Olen ihan samaa mieltä, silloin olisi voinut saada (ehkä, ehkä ei) jotain tietoa jostakin. Mutta kun ei ollut, ei saanut, ja tässä ollaan. "Koskaan ei olla oltu niin tyytymättömiä kuin nyt" sanoi sairaanhoitaja Nina...miksiköhän? Ja Mela uskoi edustukselliseen demokratiaan. Että ei saisi järjestää vaaleja vaalien välillä. Mielestäni (erityisesti) niistä asioista joista ei ollut mitään havaintoa ennen vaaleja pitäisi nimenomaan lähes järjestää uudet vaalit, tai ainakin jakaa paljon tietoa, koska kenelläkään ei voi olla, sanotaan nyt vaikka kahta vuotta ennen, erityisen vankkaa mielipidettä etukäteen jostakin asiasta josta ei ole aavistustakaan että se tulee päätettäväksi. Julkisella keskustelulla saadaan selville se mielipide, ja sen mukaan sitten päätetään.

Ja vielä: Lillukkamäki ei osannut vastata Maittilan kysymykseen joka koski yksittäistä tietoa kustannuksista. Se tieto on varmasti jossakin pöytäkirjassa tai sellaisen liitteessä. Sama tilanne oli tuossa eräänä maanantaina, kun kävin kuulemassa valtuuston kokouksessa, Soinio valitteli että ei ollut tullut mitään ennakkovaroitusta jostakin asiasta joka olisi ollut luettavissa pöytäkirjasta, mutta kun ei sattunut juuri sitä pöytäkirjaa matkaan...kun ne kaikki kuitenkin ovat sähköisessä muodossa, ja ovat joskus olleet netissä, eikö niitä samalla (pienemmällä) vaivalla voi jättää näkyviin, ja kantaa tietokone valtuustosaliin, niin voisivat sitten hakea kaikista pöytäkirjoista vaikka heti? - Ai niin, eihän se käy. Silloinhan ihmiset voisivat saada liikaa tietoa.

Päivi Alanne muisti lisäksi mainita, että "toisin kuin lähikunnissa, meillä on pöytäkirjat internetissä". Taisi jäädä sana "vain" pois, jos sellaisen asettaa sanojen "on" ja "pöytäkirjat" väliin, niin päästään aika lähelle totuutta. Liitteet jne kun ovat jossakin ihan muualla, toisin kuin lähikunnissa...

Mistäköhän kunta aikoo tempaista sen noin 800 000 - 900 000 € joka on Karviaisen alkuraha? Ja Alanne sanoi että Karviaisessa maksetaan vain siitä mitä käytetään. Kuitenkin olen kuullut että maksut tulevat alkukuusta etupainotteisesti, tuon alkupanoksen lisäksi. "Käytön mukaan". Ja kun ei kunnanhallitus / valtuusto (tai jotain) saanut edes taloudellisen tilanteen katsausta, kun ei kassassa kuulemma ollut rahaa.

Että näin. Huomenna täytyy kuunnella YLEn Läntisen netistä mitä tänään aamulla sanottiin mm. hallinto-oikeuden jäsenen suulla siitä talouden tasapainottamisohjelmapäätöksestä.

21.10.2008 Oikaisuvaatimus jätetty, kunnanhallituksen päätöksestä...

On sitten ennakkoäänestysaika loppu, ja Markku Iso-Markku pääsi oikein repäisevästi Helsingin Sanomiin...asiaahan siellä. Vielä olisi pari lappua jaettavana, täytynee tuosta huomenissa ennen / jälkeen vaalipanelin.

Taitavat olla aika suosittuja, me sitoutumattomat, joista eräskin vääräleuka kysyi josko sloganinamme on "Luota meihin, emme sitoudu mihinkään". En aivan voinut yhtyä lausujaan, edes mielipiteeseensä...Siis kun Saukkolan vaalimainostelineestä oli joku muistanut repiä yhden julisteen (sen 1-tien puoleisen) roikkumaan alas, ja sen toisen (Siwan puoleisen) oli joku jaksanut siististi poistaa siten, että mitään ei jäänyt jäljelle telineeseen. Kai tarvittiin tyylikästä julistetta seinälle, mene tiedä. No, nyt siellä kuitenkin on uusi, alkaen tänään tiistaina 21.10.2008 kello 20:10. Katsotaan kauanko saa olla paikallaan.

Jätin sitten oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätökseen § 235 / 6.10.2008, jonka otsikkona on "Helsingin hallinto-oikeuden päätös talouden tasapainotusohjelmaa koskevista valituksista". Oikaisuvaatimuksen kunnanjohtajan kirjoittamine ilmoituksineen voi lukea skannattuna PDF - muotoisena tästä (770 kt). Laitoin sen matkaan sähköpostitse sunnuntaina kunnanjohtajalle, kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja Nummi-Pusulan viralliseen sähköpostiosoitteeseen ("nummi-pusula@nummi-pusula.fi"). Tänään tupsahti sitten postilaatikkoon kirjekuori kunnasta, allekirjoittajana kunnanjohtaja itse. Kuoressa oli "Hallintomenettelyilmoitus" koskien tätä samaista oikaisuvaatimusta. Ihan käsin kirjoitettuna, ilman "Saapunut" - leimaa tai vastaavaa, kunnanjohtaja itse ilmoitti mustekynällä kirjelmäni saapumisesta. Totesi myös, että asiani käsittely "...kestää arviolta kuukauden...", ja että käsittelystä vastaa itse kunnanjohtaja.

Että kestää "arviolta kuukauden". Pikainen tarkastus FINLEX - sivuille, ja sieltä Kuntalakiin, josta löytyy pykälä 89, jossa sanotaan "Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä". Tietääkseni kunnanhallitus kokoontuu seuraavan kerran kahden viikon kuluttua eilisestä, eli 3.11.2008, jolloin voisi olla sopiva hetki käsitellä "kirjelmäni", vaikkakin se olisi ehtinyt ylimääräisenä asiana eiliseen kunnanhallituksen kokoukseen (20.10.2008), koska itse kunnanjohtaja tuli lukeneeksi sunnuntai - iltana lähettämäni viestin klo 07:59 (noin) maanantai - aamuna. Tästä on ihan sähköpostijärjestelmän lähettämä lukuvahvistus, tallessa. Ja kunnanjohtaja on itse päivännyt "Hallintomenettelyilmoituksensa" 20.10.2008, ja postileimakin on saman päivän leima, joten olisi todellakin ehtinyt mukaan, ei esityslistalle, mutta muuten.

Selailin ja lueskelin tätä surullisenkuuluisaa talouden tasapainottamisohjelmaa. Tähän asti olen ymmärtänyt, että kunnan eräänä tavoitteena on, ja sitä paitsi samaisen ohjelman eräänä oletuksena ja odotuksena, olla muuttovoittoinen. Kuitenkin konsultit (ihan itse, vai jonkun avustamana...?) kirjoittivat sivulla 50, kohdassa "9. Lopuksi" seuraavasti: "...Kunnalla on edelleen joitakin sellaisia menoja, jotka eivät perustu lakiin vaan tarveharkintaan. Osa tarveharkinnasta voisi kohdistua tulomuuton hillitsemiseen.".

Taitaa kunnanisät, itse aurinkoinen sellainen edellä, toimia jo tuon ohjelmakohdan mukaisesti, kun niin etevästi edesauttavat valitettavaa tilannetta. Siis tilannetta, jossa kunnan tekemisistä valitetaan niin paljon. Tosin tämäkin toiminta taitaa olla sellaista josta kunnanvaltuuston pitäisi päättää erikseen...melkein voisi hymyilyttää, ellei se olisi niin valitettavaa.

Oli siellä talouden tasapainottamisohjelmassa muutakin joka hiukan hirviti, mutta niistä lienee ollut juttua jossakin foorumissa jo aikaisemminkin. Muun muassa sen että koko roska

"...tuli hyväksyä ja laittaa täytäntöön kokonaisuutena, mitää osia kokonaisuudesta poistamatta tai lisäämättä."

ja että

"Tarkastuslautakunta ottaa myöhemmin kantaa prosessin toteuttamiseen tai toteuttamatta jättämiseen, mutta ei luonnollisestikaan ota kantaa tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin (miten ja millä keinoin prosessi on pantu täytäntöön)."

En minä ainakaan löytänyt esimerkiksi Kuntalaista mitään tällaiseen rajoitukseen viittaavaakaan, joten olisiko taas kerran niin, että joku virkamies oli ollut ohjaamassa konsulttien kirjoittelua ohjelman valmistelussa?

Ja sitten se "paras" kohta:

"Menettelyllä estetään toisaalta se, että valtuuston jo (lihavointi on minun, ei alkuperäisessä tekstissä) tekemiä päätöksiä alistettaisiin tarpeettomasti uudelleen valtuuston päätöksentekoon, ja toisaalta se, että heikko poliittinen ilmapiiri vaarantaisi asioiden täytäntöönpanon"

Mikä se "heikko poliittinen ilmapiiri" mahtanee olla tässä...kunnanjohtajan tahdon vastainen?.

Kukin voisi sitten muistaa äänestää sen mukaan haluaisiko näin toimittavan, vai ehkä jokin muu malli voisi olla vaihtoehtona.

14.10.2008 Laiton päätös muuttuu lailliseksi jos kukaan ei valita, ja pari muutakin juttua...

Vaalimainoksia jaettu kylillä, Rekonpellon ja Saupartin takana asuvat saavat sitten huomenna, kun ennakkoäänestys alkaa, ihailla vaalilappuani. Jos kiinnostaa, niin tästä voi ladata itselleen sellaisen. Ja Nummi-Pusulan sitoutumattomien sivuille pääsee tästä. Varsinainen vaalijulistekin on sitten saatu kaikkiin kolmeen telineeseen kunnassa, eli Nummelle, Saukkolaan ja Pusulaan.

Eilen maanantaina tuli sitten käytyä ensimmäistä kertaa kunnanvaltuuston kokouksessa...aika lailla keskittynyttä oli sanailu, muutama henkilö oli äänessä. Ellen väärin muista, niin noin 5 valtuutettua lausui jotain, yhteensä 26 valtuutetusta (yksi oli ilmeisesti poissa ilman varahenkilöä). Ja kunnanjohtaja, joka puuttui lillukanvarsiin, eikä olisi oikein antanut valtuutettujen kysellä ja tiedustella. Eivät saa valtuutetut ilmeisesti opettaa kunnanjohtajalle miten valtuusto voi ja saa päättää, kun kunnanjohtaja on sitä mieltä että päätösehdotusta ei saisi muuttaa.

Muistaakseni on kuitenkin niin, että valtuusto on nimenomaan valtuusto, ja valtuutetut päättävät kuten päättävät (toivottavasti kuntalaisten mielipiteet huomioiden), ja voivat tarvittaessa täysin poiketa päätösehdotuksesta. Taas on, mielestäni, oiva esimerkki valtavääristymästä, valtuuston tulee saada päättää ilman virkamiesohjausta.

Kunnanhallituksen puheenjohtajakin puolusti aikaisempaa lausumaansa, aiheesta laittomat päätökset joista muodostuu lainvoimaisia ellei kukaan niistä valita, koska "jotkut niistä voivat olla todella hyviä". Mielenkiintoinen logiikka, sinänsä. Jos päätän olla maksamatta veroja, mikä on varmaankin aika lailla lain vastaista, voin siis niin tehdä (eli olla tekemättä) koska se päätös on talouteni kannalta todella hyvä. Tai jotain.

Kun valtuutetut lisäksi pyysivät saada nähtäväksi joitain yli vuoden vanhoja pöytäkirjoja, ei niitä sitten ollut saatavilla. Kun valtuutettujen pitäisi, kuulemma, vihjaista etukäteen, ennen kokousta, virkamiehille jotta nämä voisivat kaivaa tarvittavat asiakirjat arkistosta, Huono perustelu haluttomuudelle näyttää menneitä, mielestäni.

Ellen ole ihan väärässä, käyttää kuntamme Dynasty for SQL - ohjelmistoa, johon sisältyy asiakirjojen hallinta, käsittely, julkaisu tms esityslistojen ja pöytäkirjojen hallinta. Joten kaikki tarvittavat asiakirjat usean vuoden ajalta löytyy jo valmiina digitaalisessa muodossa järjestelmästä. Kunnantalolla ei ilmeisest ole langatonta verkkoa (ainakaan puhelimeni mukaan), joten työasema ja ethernet - piuhalla kiini, ja kunnanjohtaja pystyy kaivelemaan sähköisen arkiston syövereitä. Luulisi kunnanjohtajalla olevan riittävät käyttöoikeudet kaikkeen...ja niiden esittämiseen, olihan katossa kiinni videotykki tätä varten.

Hannele Maittila muuten kysyi kunnan johdolta mikä ole se ylimääräinen lähes 400 000 euron tulo joka näkyi kunnan vuoden 2007 tileissä. Ei osannut kukaan kertoa, vaikka summa on kyllä vähintään kohtuullinen. Itse hoidan, mm., Saukkolan kylätoimintayhdistys ry'n puheenjohtajan tehtävien lisäksi yhdistyksen rahastonhoitajan tehtävää, ja vaikka tapahtumien määrä on pienempi yhdistyksessä kuin kunnassa ovat myös summat sitä. Kuitenkin muistan poikkeamat, mutta valtuustosalista ei löytynyt muistajaa sille mistä summa tuli. Kertaluonteinen sellainen, mutta mistä? Paljonko olisi kunnan kattamaton alijäää ollut?

Jos olisi ollut vehkeet kunnossa, olisi näihin saanut vastauksen heti. Kyse on vain siitä, halutaanko vastaus antaa heti...?

5.10.2008 Taisi sitten kunnanjohtaja ja -hallitus menetellä laittomasti...(?)

Hiukan lisää edelliseen kommentiini 1.10.2008, ja vähän muutakin...

Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston päätös (27.8.2007 § 45) jossa se päätti kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta oli valmistelua. Vaikka kunnanjohtaja mielellään haluaisi, että kyseisen käsittelyn lopputulos olisi ollut päätös, ei se siis sellainen kuitenkaan Helsingin hallinto-oikeuden mukaan ollut, vaan hallinto-oikeus oli ratkaisussaan sitä mieltä, että kyseessä oli valmistelu.

Asian käsittelyssä liitettiin pöytäkirjaan valitusosoitus, koska päätöksen oheen tulee sellainen liittää. Koska kyseessä ei siis kuitenkaan ollut päätös, vaan valmistelu, ei valitusosoitusta olisi saanut liittää. Kuulemani mukaan on hallinto-oikeuden jäseneltä Rita Ruuhimäeltä tiedusteltu josko asian käsittelyn lopputuloksesta olisi muodostunut päätös jos valitusta / valituksia ei olisi tehty, ja vastaus oli "kyllä". Jos ei olisi ollut tarkkoja kuntalaisia asialla, jotka kiinnittivät asiaan huomioita ja tekivät ne valitukset joista nyt siis päätettiin, olisi tämä(kin) asia livahtanut päätöksenteon ketjussa läpi huomaamatta, ja väkisin ja salassa valmisteltu ja "puun takaa" valtuuston päätettäväksi tuotu "suunnitelma" olisi saanut lain voiman.

Nyt näin ei siis kuitenkaan ole asian laita, mutta tämä on kuitenkin, taas kerran, osoitus siitä salailun ja vehkeilyn mentaliteetista joka vallitsee kunnan hallinnossa. Salassa valmisteltu ohjelma yritettiin kieroin keinoin saada päätökseksi.

Koska kyseessä siis on valmistelu, ei tasapainottamisohjelmalla eikä ohjelmassa mainituilla toimenpiteillä tai ohjelman toteuttamiseksi kunnanhallitukselle annetulla valtuutuksella ollut hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan (talousarviota) vastaavaa oikeudellista sitovuutta, eikä niitä olisi saanut panna täytäntöön. Eli tässä on hyvinkin mahdollista, että kunnanjohtaja ja kunnanhallitus ovat ylittäneet toimivaltansa.

Ja nyt on netissä kunnan sivuilla huomisen (maanantain 6.10.2008) kunnanhallituksen kokouksen esityslista, jossa asiaa käsitellään omana kohtanaan (asia numero 235), esittelijä "ES" toteaa, että hallinto-oikeus jätti kaikki valitukset tutkimatta, koska kyseessä oli valmistelu josta ei olisi saanut valittaa. Lisäksi esittelijä kirjoittaa

"Kunnanhallitus ja muut hallintokunnat ovat toteuttaneet talouden tasapainotusohjelmaa laajasti. Tässä ei ole menetelty virheellisesti, koska hallinto-oikeus totesi,että ei ole tarpeen kieltää valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa."

Niin, koska loppujen lopuksi ei ole olemassa päätöstä asiassa, eli ei siis ole olemassa mitään "päätöksen täytäntöönpanoa" joka olisi voitu kieltää. Toivottavasti joku tämän riittävän selväsanaisesti kunnanhallituksen jäsenille ilmaisee, huomenna.

Helsingin hallinto-oikeuden jäsenen Rita Ruuhimäen mukaan (Länsi-Uusimaa 27.9.2008, "Nummi-Pusula ei olisi saanut panna täytäntöön toimenpideohjelmaa", s. 7) tulisi jokainen toimenpide joka tehdään tuoda toimivaltaisen elimen päätettäväksi. Toimivaltainen elin ei tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin tarkoita kunnanjohtajaa tai kunnanhallitusta, vaan kunnanvaltuustoa.

Kunnanjohtaja kommentoi asiaa lehdessä sanomalla, että hallinto-oikeuden päätös oli "odotetun kaltainen". Eli kunnanjohtaja itse asiassa tiesi, että valitukset menevät läpi siltä osin, että hallinto-oikeus toteaa asian olleen valmistelua, josta ei saa valittaa. Mutta samalla kunnanjohtaja rivien välissä sanoo, että on tietoisesti toiminut vastoin lakia myydessään kunnan kiinteistöjä ilman asianmukaisia päätöksiä.

Kunnanjohtaja tosin mainitsee, että kunnanvaltuusto olisi silloin 27.8.2007 kun talouden tasapainottamisohjelmasta päätettiin, myös samalla erikseen (!) päättänyt myytävistä kiinteistöistä. Päätöksessä (joka ei siis ole luettavissa kunnan sivuilta, kun "wanhat" poistetaan) mainitaan:

"(Kunnanvaltuusto päättää...) velvoittaa ja valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään ja toteuttamaan kaikki toimenpideohjelmassa olevat toimet lukuunottamatta niitä, jotka lainsäädäntösyistä on käsiteltävä valtuustossa; tämä valtuutus koskee myös toimenpideohjelmassa mainittuja kiinteistökauppoja:"

Muuten hyvä, mutta kun tällä päätöksellä ei siis hallinto-oikeuden mukaan ole oikeudellista sitovuutta, vaan jokainen toimenpide pitää ensin hyväksyttää yllä mainitulla toimivaltaisella viranomaisella. Ja tietääkseni näin ei ole tapahtunut, ei liene kiinteistökauppoja tai muitakaan toimenpiteitä valtuustossa käsitelty.

Olen ihan uteliaisuuttani tiedustellut kunnalta (keskiviikko - iltana 1.10.2008) josko on olemassa kauppakirjoja toimenpideohjelman mukaan (verukkeella) jo myydyistä kiinteistöistä, mutta en ole vielä saanut mitään vastausta. Samassa yhteydessä pyysin saada itselleni lähetetyksi kunnan hallintosäännön ja kunnan talouden tasapainottamisohjelman. Odottelen yhä.

Kunnanjohtaja ottaa lisäksi itselleen kunnanvaltuuston päätäntävallassa olevan asian , 29.9.2008 päivätyssä julistuksessaan, käsitellessään hallintokuntien mahdollisia talousarvion ylitysesityksiä, että "...ylitysoikeusesityksiä ei tulla hyväksymään". Kuitenkin kuntalain mukaan talousarviosta päättää kunnanvaltuusto, ei kunnanjohtaja, joten lausumalla tehdyllä tavalla kävelee kunnanjohtaja törkeästi valtuuston yli.

Joko alkaa selvitä miksi valta pitäisi saada takaisin valtuustolle, ja asioiden käsittely avoimeksi...?

1.10.2008 Kunnanjohtaja päättää, ilmeisesti, talousarvion ylityksistä...?

Lehdestä (Länsi-Uusimaa, 27.9.2008) luettua:

Kunnanjohtajamme tiesi jo kunnan talouden tasapainottamisohjelman "päätöstä" teettäessään, että se ei oikeasti ollut päätös, vaan valmistelua, josta ei olisi saanut valittaa. Siis kun hän arvioi hallinto-oikeuden päätöksestä että se "...on odotetunkaltainen". Tällöin herää tietysti kysymyksiä: Miksi näin on ylipäätään, ja miksi siihen ("päätökseen" kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta) oli kuulemma liitetty valitusosoitus? Se, että siihen oli liitettu valitusosoitus, on keskustelukumppaneideni mielestä selkeä osoitus siitä, että kunnanjohtaja haluaisi että kyseessä olisi päätös, vaikka se ei sitä ole. Ja koska se ei sitä ole, ei se ole mitenkään sitova.

Helsingin hallinto-oikeus on siis, kuten jo viime lauantaina saimme lehdestä (Länsi-Uusimaa, 27.9.2009, "Nummi-Pusula ei olisi saanut panna täytäntöön toimenpideohjelmaa, kirjoittanut Erja Hinkkanen) lukea, päättänyt jättää tutkimatta Nummi-Pusulan talouden tasapainotusohjelmasta jätetyt valitukset sillä perusteella, että kyseessä oli valmistelu josta ei olisi saanut tehdä kunnallisvalitusta. Tosin, koska kyseessä siis oli valmistelu, ei sitä olisi myöskään saanut panna täytäntöön. Eli kiinteistöjä ei olisi saanut tuosta vaan myydä, vaan jokainen päätös pitää hallinto-oikeuden jäsenen Rita Ruuhimäen mukaan tuoda uudelleen päätettäväksi toimivaltaiselle viranomaiselle.

Että näin. Täytynee tutustua tarvittaviin asiakirjoihin asian tiimoilta, ja palata asiaan.

Sitten: kunnan sivuilta on jo jonkin aikaa voitu tutustua kunnanjohtajan kirjoitelmaan, jossa hän reagoi julkisuudessa olleisiin tietoihin otsikolla "Kunnanjohtajan tiedote hallintokunnille talouden tasapainotusohjelman noudattamisesta". Tiedote on luettavissa PDF - muodossa paitsi kunnan sivuilta, myös tästä. Tiedotteessa kunnanjohtaja sanoo, että "Kustakin säästötoimenpiteestä on erikseen päätettävä asianomaisessa hallintokunnassa.".

Kun selailee kunnan sivuja, löytyy sieltä "Kunta" - valikon alta ensimmäisenä "Hallintokunnat", ja sen alta sitten (oletettavasti) mitkä ne ovat: Perusturvatoimi, Sivistystoimi, Tekninen toimi ja Ympäristötoimi. Ja näiden alta löytyy jotain ihan muuta kuin valtuutettuja. Ei mielestäni oikein vastaa sitä, mitä hallinto-oikeuden jäsen lausuu yllä, eikä myöskään sitä mitä kunnanjohtaja lausuu mainitussa lehtiartikkelissa ("...talouden tasapainottamisohjelma ei tarkoita automaattisesti sitä, että toimenpiteet tehdään, vaan että kustakin asiasta päätetään vielä erillisesti."). Miten on päätöksenteon riippumattomuuden laita, tai "ei-automaattisuuden", jos kunnanjohtaja esittää, ja "asianomainen hallintokunta" päättää, kunnanjohtajan suorassa alaisuudessa? Kunnanjohtaja haluaa myydä, käskyttää virkamiestä (hallintokunnassa), ja kas, sinne meni, veronmaksajien omaisuutta. Luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

Miten se nyt menikään, jotain tyyliin "virkamiehillä on liikaa valtaa"...?

Sitten, sokerina pohjalla, kunnanjohtaja sanoo mainitussa tiedotteessan:

"Samalla muistutan osastopäälliköitä ja heidän alaisiaan yksikköjohtajia jälleen siitä, että kuluvan vuoden talousarviota on noudatettava, ylitysoikeusesityksiä ei tulla hyväksymään."

Mielestäni selkä osoitus, taas kerran, siitä, että valtasuhteet ovat, ainakin tiettyjen henkilöiden mielessä, hiukan vääristyneet. Enhän minä, ilman asian vaatimaa asiantuntemusta, voi kovin syvällä rintaäänellä asiassa lausua, mutta koska en ollut varma, piti hiukan googlata. Eli kun FINLEX - tietopankista hakusanalla "kuntalaki" asiaa haki, ja vielä tarkemmin hakusanalla "talousarvio", alkoi löytyä. Kohdassa (Kuntalaki) § 65 "Talousarvio ja -suunnitelma" sanotaan, kaiken muun ohessa:

"Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto."

Siis "...muutoksista päättää valtuusto.". Ja isä aurinkoisemme julkilausuu tiedotteessan, että talousarvion "ylitysoikeusesityksiä ei tulla hyväksymään". Tuosta noin vain, paitsi kunnanhallituksen myös kunnanvaltuuston yli kävellen. Meniköhän se nyt ihan oikein?

Vaalimainos: numero 89, ja linkki kohteeseen: Lue lisää Nummi-Pusulan sitoutumattomista osoitteessa www.nummi-pusulansitoutumattomat.net

18.9.2008 Kuka oikeastaan päättää mitä sivistyslautakunta päättää...?

Taas on oltu päivä ahkerana työssä, mietitty ankarasti miten asiakas saisi asiakkaaltaan riittävästi rahaa.

Sen lisäksi jäi tuo toissapäiväinen kunnanjohtaja Soinion soitto pyörimään mielessä. Kuten eräs keskustelukumppani asiasta totesi, taitaa kunnanjohtajalla olla hommat aika vähissä kun pitää yksittäisen kuntalaisen kirjoitelmista oikein perään soitella.

Eiköhän siellä kunnantalolla sentään ole jotain oikeitakin töitä tehtävänä? Kuten esimerkiksi miettiä miten valmistelussa olevista asioista voisi kuntalaisia informoida, jotta jo hetken tyrkyllä olleiden kunnan www - sivujen "Aktiivinen kuntalainen" sivulle kirjoitettu lause "Asioiden etenemiseen ja lopulliseen päätöksentekoon pääsee parhaiten vaikuttamaan silloin, kun asioita valmistellaan" voisi toteutua?

Toisaalta, sehän on jo nähty, ettei sellaisesta mitään tule. Mitäs päätöksentekoa se on, jos kaikki saavat asioita tietää? Silloinhan on olemassa riski, että päätökset eivät menekään kuten on suunnitellut.

Kuten eräs kanssa-sitoutumaton Iso-Markku asian ilmaisi Länsi-Uusimaa - lehdessä toissapäivänä: Niin kauan kuin se [avoin ja demokraattinen päätöksenteko] puuttuu, on tuloksena riitelyä ja valitusta.. Taitaako sen enää paremmin ilmaista? Jos kerran "kansa" (eli me) haluaa, että "riitely loppuu päättäjien kesken" (kuten on useasti saatu lukea, esimerkiksi kuntakyselyn tuloksista, joiden vapaamuotoisia vastauksia edelleen peräänkuulutan), eikö silloin olisi alunperin ollut parempi kertoa asiat avoimesti, ja kunnellen päättää? Jos jokin asia tulee puun takaa, pyytämättä ja yllättäen, niin onhan se jo ihmisen perustoiminnoissa että sitä pitää vastustaa. Jos taas valmistelee etukäteen, ja tiedottaa jne., eivät asiat tule eteen yhtäkkiä ja yllättäen, vaan niistä voi muodostaa rauhassa mielipiteen jonka voi sitten kommunikoida. Ja taas säästyy aikaa ja rahaa. Jos ei kerro mitään, niin on se nyt aika selvä asia, että vastustusta löytyy, asiasta riippumatta. Muutos on pahasta, sano vanha tietohallintopäällikkö.

Asiaan palataksemme...Tai miettiä miten se sivistyslautakunnan kokous nyt päättikään siitä Koisjärven koulusta...Sivistyslautakunnan pöytäkirja tässä asiassa lausuu (Sivistyslautakunta 10.9.2008, § 87):

"Päätös:
Päätettiin, ettei investointirahaa koulun uudisrakennukseen tai remontointiin lisätä investointiohjelmaan vuodelle 2009. Sivistyslautakunta käsittelee Nummi-Pusulan kunnan kouluverkkoa vuoden 2008 aikana ja tekee tarvittavat toimenpiteet Koisjärven koulun lakkauttamisesta sen jälkeen, kun valtuusto on tehnyt asiasta päätöksen. "

Ja verrata tuota päätöstä siihen ilmoitukseen asiasta, joka löytyy kunnan sivuilta:

"Koisjärven koulun lakkauttaminen

Nummi-Pusulan kunnan sivistystoimessa valmistellaan Koisjärven koulun lakkauttamista kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti. Valmistelu tapahtuu lokakuun aikana. Koulun lakkauttamiseen liittyvä, koululaisten vanhempien kuulemistilaisuus on 7.10.2008 klo 18.00 Koisjärven koululla. Lisätietoja asiasta antaa koulutoimenjohtaja Päivi Tuomi, puh. 040 833 2121.

16.9.2008
Sivistyslautakunta"

Minulle on kerrottu, että tuon ilmoituksen on kirjoittanut itse kunnanjohtaja, ja että sivistyslautakunnan henkilöillä ei ole mitään tietoa asiasta. Mielenkiintoista. Mitäköhän mieltä joku valitusinstanssi olisi asiasta?

17.9.2008 Soinio jyrähti, ja Nummi-Pusulan olemattomasta itsenäisyydestä

On kiintoisaa havaita, että tätä sivua lukevat muutkin. Kyllä täällä liikennettä on ollut, palveluntarjoajan seurannasta päätellen. Kaikki tätä lukevat voivat tosin olla huoletonna, tietoa kerätään vain ja ainoastaan mielenkiinnosta. Ja sitä paitsi nykyään on niin moni dynaamisen ip - osoitteen piirissä, jolloin kävijän henkilöllisyyden selvittäminen on sen verran ison kiven takana että en minä ainakaan jaksa sitä kääntää.

Nyt tämä "muutkin" on tosin henkilöitynyt. Puhelin soi tänään, mutta valitettavasti en kyennyt siihen muilta kiireiltäni silloin vastaamaan. Numero jäi puhelimen muistiin, ja myyntihommissa kun ollaan, ovat ne puhelut joihin ei vastata tai vähintään soiteta takaisin, aika vähissä. Kun ei koskaan tiedä kuka tulee käymään, erästä vanhaa mm. tv - mainosta siteeratakseni.

Tällä kertaa langattoman toisessa päässä oli itse kunnanjohtaja Soinio. Siinä oli small talkit aika vähissä, kun Eero lateli madonlukuja siitä miten levitän harhaanjohtavaa tietoa tällä sivulla. Että Nummi-Pusulan kunta on itse asiassa tiedottanut tulevista kuntavaaleista ja niihin liittyvistä asioita jo aikaisemmin, mm. Ykkössanomissa noin 4.9.2008. Koska rouva kotihengetär sattuu olemaan työmaalla sahaamassa Helsinki - Tallinna väliä Viking XPRS:llä, ajattelin että on peräti mahdollista että mainittu lehden numero olisi vielä tallella (muuten lehdet tuppaavat katoamaan jo alkuiltapäivästä, eli kiirettä pitää pitää jos aikoo uutiset lukea...on se sen verran tehokas).

Ja siellähän se komeili, se ilmoitus. Joten täytynee muuttaa / korjata 11.9.2008 päivättyä kirjoitustani siten, että sen uusi, virallinen muoto tässä asiassa on seuraava: [ennen tätä oleva asia pysyy muuttumattomana] "Päivän [11.9.2008] paikallisaviisissa, Ykkössanomissa, oli kolmen kunnan keskusvaalilautakuntien ilmoitukset kunnallisvaaleista: koska vaalit pidetään, ja miten vaaliasiakirjojen (kuten ehdokashakemukset, ilmoitukset vaaliliitoista sekä yhteislistoista, jne.) kanssa ja suhteen tulee toimia, ja koska. Nämä keskusvaalilautakunnat olivat Sammatin ja Lohjan lautakunnat yhteisilmoituksella, sekä Karjalohjan kunnan keskusvaalilautakunta.

Nummi-Pusulan kunnan keskusvaalilautakunta ei ilmeisesti nähnyt aiheelliseksi ilmoittaa asiasta ainoassa paikallisessa lehdessä sen tässä numerossa, mitäs nyt turhaan kuntalaisia tällaisella mitättömyydellä kuin kuntavaalit vaivaamaan nyt, kun alkaa viime hetket olla käsillä ehdokasasettelun kannalta. Silloinhan voisi olla, että joku myöhäisherännäinen alkaisi kerätä nimiä valitsijayhdistyksen jäsenlistalle, ja maailma voisi järkkyä." [tästä eteenpäin pitäydyn lausunnoissani, ellei muuta johdu].

Ja sitten eteenpäin.

Tuli tuossa mieleen, kun keskustelin eräiden, vielä "vallassa" olevien kunnanvaltuutettujen kanssa aiheesta Karviainen ja Puhti. Kuulin kiintoisaa asiaa.

Niistä on puhuttu, niistä on päätetty, ja päätöksistä valitettu. Mutta nettiin (johon muuten kunnanjohtaja Soinio tuossa yllä mainitussa asiassa hämmästyttävästi viittasi) niistä ei ole päätynyt muuta kuin se typistetty versio kunnanvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjoista. Niistähän ei juurikaan mitään selviä muutenkaan, puhumattakaan esimerkiksi siitä miten näissä asioista päätetään ja kenen mielellä.

Kummallista kyllä, molempien (Karviaisen ja Puhdin) perussopimukset löytyivät noin 11 - vuotiaan työkaluilla (siis Google, kuulin tässä eräänä päivänä radiosta jotta alkaa olla melkein teini-iässä tämä Google, josta on jo saatu akronyymikin aikaiseksi: "KVG", jonka kiltimpi versio tarkoittaa "Kato Vaikka Googlesta". Se toinen versio onkin sitten vain aikuisille, joten en siitä sen enempää.). Ja mistäköhän nämä mahtoivat löytyä? No, Vihdin, Karkkilan ja Karviaisen sivuilta. Mutta ei edes vahingossa Nummi-Pusulan kunnan sivuilta. Taas kerran nyppii ankarasti tuo asioiden piilottelu ja salaaminen. Niille, joita asia kiinnostaa: Karviaisen perussopimus on luettavissa pdf - muodossa tästä, ja Puhdin perussopimus on luettavissa pdf - muodossa tästä.

Kun avaan perusturvakuntayhtymä Karviaisen perussopimuksen, niin ainakin minun tietokoneessani (IBM T30 kannettava, Ubuntu Linux 8.04 käyttöjärjestelmä, sovelluksena "Evince asiakirjakatselin versio 2.22.2") on kyseisen asiakirjan otsikkona avautuvan ikkunan yläpalkissa "Sastamalan Perusturvakuntayhtymän perussopimus". Siitä voi itse kukin sitten tehdä omat johtopäätöksensä, mutta ainakin se tarkoittaa sitä, että Karviaisen perussopimuksen tekijät eivät ole käyttäneet kovinkaan paljon omaa ajatustaan siihen, ilmeisesti. Windows - käyttäjät voivat avata tiedoston, ja sitten klikata hiiren oikealla näppäimellä (oikeakätiset) ja valita valikosta "Dokumentin ominaisuudet", jolloin "Otsikko"na komeilee Karviaisen perussopimuksen kohdalla tuo mainittu.

Siellä on mielenkiintoista lukemista esimerkiksi siitä, miten asiat päätetään...esimerkiksi § 6, Yhtymäkokous:

"Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Jäsenkuntien hallitusten tehtävänä on valita mainitun yksittäisen asian ratkaisemista varten yhtymäkokousedustajat. Edustajien toimikausi päättyy, kun koolle kutsumisen syynä ollut asia on tullut loppuun käsitellyksi. Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen on yhtymähallituksen tehtävänä. Yhtymähallituksen tulee viipymättä kutsua yhtymäkokous koolle myös siinä tapauksessa, että jäsenkunnan kunnanhallitus sitä ehdottaa. Yhtymäkokouksessa on kunnista sopimuksen allekirjoittamishetkellä seuraavat määrät edustajia ja henkilökohtaisia varaedustajia: Karkkila - 4, Nummi-Pusula - 3, Vihti - 13."

Ja lisää:

"Yhtymäkokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni."

Eli tilanteessa, jossa jäsenkunnan valtuusto ei hyväksy sille päätettäväksi (eli hyväksyttäväksi) annettua asiaa, kutsutaan koolle Yhtymäkokous. Siellä Vihdillä on ylivoimainen valta, olivat Nummi-Pusulan ja / tai Karkkilan edustajat mitä mieltä hyvänsä. Ainakin minun tulkintani mukaan.

Aika vähissä ovat Nummi-Pusulan kunnan rimpuilumahdollisuudet...tehdään mitä tahansa, niin Vihti kertoo kuinka korkealle hypätään.

Liikelaitoskuntayhtymä Puhti'ssa asiat ovat likipitäen samalla mallilla. Puhti'n Yhtymäkokouksessa on kullakin kunnan edustajalla yksi ääni 2000 asukasta kohti. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen edustajalla on 1/3 kuntien edustajien äänimäärästä. Kun Puhti alkaa puhkia 1.1.2009, on Karkkilalla 4 ääntä, Nummi-Pusulalla 3 ääntä, ja Vihdillä taas kerran 13 ääntä. Liikelaitoskuntayhtymä Puhti'n perussopimuksen kohdassa §7 Päätösvaltaisuus seisoo: "Asiat ratkaistaan, jollei jäljempänä ole muuta määrätty, enemmistöpäätöksin. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni."

Eli taas kerran Vihti määrää tahdin. Ole siinä sitten itsenäinen, ja tee omaa kuntaa koskevia päätöksiä. Vähiin käy mahdollisuudet, ellei kotikunta satu olemaan Vihti.

11.9.2008 Lohja, Sammatti ja Karjalohja kertovat julkisesti että vaalit ovat tulossa, entäs Nummi-Pusula...

Päivän paikallisaviisissa, Ykkössanomissa, oli kolmen kunnan keskusvaalilautakuntien ilmoitukset kunnallisvaaleista: koska vaalit pidetään, ja miten vaaliasiakirjojen (kuten ehdokashakemukset, ilmoitukset vaaliliitoista sekä yhteislistoista, jne.) kanssa ja suhteen tulee toimia, ja koska. Nämä keskusvaalilautakunnat olivat Sammatin ja Lohjan lautakunnat yhteisilmoituksella, sekä Karjalohjan kunnan keskusvaalilautakunta.

Nummi-Pusulan kunnan keskusvaalilautakunta ei ilmeisesti nähnyt aiheelliseksi ilmoittaa asiasta ainoassa paikallisessa lehdessä, mitäs nyt turhaan kuntalaisia tällaisella mitättömyydellä kuin kuntavaalit vaivaamaan.

Toisaalta, tämä on kuitenkin ihan linjassa kuntamme tiedottamisen kanssa, mistään ei kerrota mitään, ellei ole pakko, jos silloinkaan.

Tämä sotii hiukan kunnanisämme taannoin antamaan ilmoituksen kanssa, jossa hän käski kuntalaisia lukemaan lehtiä saadakseen tietoa, internet kun on epäluotettava. Nyt kun kuntalainen lukee lehtiä (no, lehteä), ei kuntalainen kuitenkaan saa tietoa ajoissa jotta ehtisi reagoida ajoissa ennen kuin määräaika umpeutuu. Seuraavan lehden ilmestyessä se meni jo, joten oletan, että seuraavassa lehdessä onkin se kaivattu ilmoitus.

Onneksi olen kuitenkin uskomaton, ja toimin siis vastoin "sääntöjä". Uskaltaudun internetiin, sen syövereihin, ja löydän sieltä tarvitsemani tiedon (tosin olin sen jo mainittujen kuntien ilmoituksista saanut, ainakin vaalipäivän sekä ilmoitusten antamisen osalta, sitä kenelle ilmoitus tulisi Nummi-Pusulassa osoittaa en tietenkään saanut mainittujen kuntien ilmoituksista selville. Se ehkä selviää kuntamme www-sivuilta, mikäli sinne vielä uskaltaudun.

Sillä jos kunnan päätöksentekö jatkuu samoilla linjoilla, on Karkkilan kaupunginjohtajan, Minna Karhusen, lausunto "Karkkilalainen" - lehdessä 3.9.2008 kohta totta. Karhunen lausuu että "Vanhoista kuntarakenteista on luovuttava, sillä tekijät ja rahat eivät yksinkertaisesti riitä...". Hän mainitsee, että Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan alueella on itse asiassa kolmen sijasta viisi "kuntaa", itse kuntien lisäksi kuntayhtymä Karviainen ja liikelaitoskuntayhtymä Puhti, eli viisi päällekkäistä organisaatiota, jotka maksavat yhteensä melko paljon, oletan. Ainakin enemmän kuin yksi organisaatio, jolla olisi yksi johto ja hallinto, operatiivisessa toiminnassa ei todennäköisesti olisi (kovinkaan paljon?) vähemmän väkeä kuin nytkään. Karhunen ajaa siis mielestäni asioita kohti yhtä organisaatiota, jossa ykseys muodostuu vähintään Karkkilan ja Vihdin muodostamasta kuntaliitoksesta, koska ilman Vihtiä ei asukaspohjavaatimus täyty. Tällöin syntyy myös tilanne jossa Karviainen ja Puhti jäävät tarpeettomiksi. Miten käy silloin Nummi-Pusulan? Jos ei mitään tehdä, on vaarana että nykypäättäjät toteavat tilanteen, ja liittävät Nummi-Pusulan VihtiKarkkilaan. Tilanne, jota Nummi-Pusulan kunnan asukkaiden enemmistö (vain 27 % oli Vihdin tai Karkkilan kannalla) haluaa kuntakyselyn tulosten mukaan välttää.

Esa Erävalo kirjoitti Länsi-Uusimaa lehden mielipidepalstalla 9.9.2008 sekä tämän päivän Ykkössanomissa ilmestyneessä kirjoituksessaan, että ne osat kunnasta, jotka kiihkeimmin haluavat Karkkilaan tai Vihtiin liitettäisiin jompaan kumpaan tai molempii, ja että loput liitetään Lohjaan. Mielestäni tämä on loistava ajatus, tilanteessa jossa jotain on pakko tehdä. Jos on olemassa jokin tapa jolla kunta voisi pysyä itsenäisenä, on se tietysti se ensisijainen tavoite, mutta jos / kun vaihtoehdot alkavat olla vähissä tulisi kuntalaisten mielipidettä kunnioittaa.

Onko jollakulla kommenttia asiaan? Jos on, niin saa laittaa postia, tai siirtyä keskustelemaan asiasta internet - keskustelupalstalle tästä (paina "keskustelu" - linkkiä siellä).

2.9.2008 Vihti ja Karkkila 27 % - Lohja 59 %, mutta silti, ja salailu jatkuu...

Miten se nyt olikaan, se, että Karviaisen myötä säilyisivät terveyspalvelut kuten ennenkin, ja että Nummen terveyskeskusta ei suljettaisi yhden Karviaisen takia? En ihan tarkkaan muista, mutta sen verran muistan, että se mistä taannoin oli puhe ei ainakaan tarkoittanut Nummen terveyskeskuksen sulkemista. Nyt alkaa pahasti näyttää siltä, kun kuulin tänään vanhemman nuoren neidin koulun vanhempainillassa, että tammikuun alusta alkaen ei Nummella ole lääkäriä lainkaan. Siis ei edes sitä yhden päivän vastaanottoa, josta olemme saaneet kunnan www-sivuilta lukea. Jos näin on, on meitä taas kerran viilattu linssiin kunnanisien ja muidenkin päättäjien toimesta, ja pahasti.

Välihuomautus: Silloin kun tästä 1.9.2008 alkavasta yhdestä viikkovastaanottopäivästä Nummen terveyskeskuksessa kerrottiin kunnan www-sivuilla, oli teksti muotoa "...vain yhtenä päivänä viikossa...". Sittemmin taisi joku huomata tämän kuntaa itseään vastaan lausuvan muodon, ja sana "vain" poistettiin aika nopeasti lauseesta. Henkilö, joka kirjoitti alkuperäisen lausunnon, taisi olla jonkinmoisissa omantunnontuskissa tai ainakin asiaa edes jotenkuten vastaan, kirjoittaessaan toivottavasti oman mielipiteensä mukaisesti. Oletettavasti joku virkamies, tai -nainen, jonka "kunta olen minä" - taho (siis virastomestari, vai miten se oli?) sitten ilmeisimmin jyräsi.

Myös perusturvalautakunta on onnistunut lausunnoissaan, ainakin mitä tulee kokouspöytäkirjan lausuntoihin. Päätti lautakunta kokouksessaan 6.8.2008 lausua (tuohon yllä olevaan asiaan liittyen):"Nykyisessä lääkäritilanteessa avovastaanottotoiminnan ja laboratoriotoiminnan jatkaminen kesäkauden jälkeen vain Pusulassa on välttämätöntä. Karviaisen aloittaessa 1.1.2009 lääkäritilanne voidaan tarkastella kokonaisuudessaan uudelleen. Hoitajien aamupäivystys Nummella jatkuu entisellään. Nummi-Pusula siirty HusLabiin 1.1.2009 alusta, minkä jälkeen asiakkaat voivat hakeutua laboratorioon esim. Lohjalle tai muihin HusLabin toimipisteeseen."

Siis "voidaan" tarkastella tilannetta uudelleen 1.1.2009 jälkeen, ja ehkä mahdollisesti harkita sitä, että alueelle, jonka keskuksena Nummi - Saukkola akseli toimii, ja jolla asuu (kuntakyselyn raportin mukaan, Nummi, Saukkola, Millola, Koisjärvi yhteensä) vaivaiset 54 % kunnan asukkaista, saatetaan harkita lääkärin vastaanottoa.

Eli kaiken keskittämistä kohti Vihti - Karkkila linjaa jatketaan, vaikka 67 % kuntakyselyn vastaajista oli mieltä että Nummi-Pusulan tulisi joko "harkita kuntaliitosta, mikäli talous ja palvelujen turvaaminen vaikeutuu", "tulisi alkaa neuvotella kuntaliitoksesta", tai "lisätä kuntayhteistyötä". Ja kun tiedusteltiin (kuntaliitos-)tahoa, kannatti Lohjaa 59 % vastanneista. Mainittakoon, että Vihtiä ja Karkkilaa kannatti yhteensä 27 % vastanneista, eli alle puolet siitä määrästä joka kannatti Lohjaa, joten jos joku vielä puhuu jostakin muusta kuin Lohjasta yhteistyötahona... Lohja oli raportin mukaan suosituin vaihtoehto Saukkolassa, Nummella, Koisjärvellä, Hyönölässä, Leppäkorvella...ja Pusulassa (35 % oli Lohjan kannalla, siis nimenomaan Pusulassa).

Ja kuntakyselyyn liittyen, olisi mielenkiintoista nähdä ne julkisessa sanassa ja tietyissä pöytäkirjoissa mainitut niin useasti kunnanjohtajaammme kehuvat lausunnot. Rapostin koostaja erityisesti mainitsee näiden puutteen. Miksi näitä vapaamuotoisia arvioita ei annettu saman raportin koostajan materiaaliksi, vaan ne piti oikein irroittaa (leikata, kuulin) irti vastauslomakkeista ja jakaa "hallintokuntiin sen mukaan mitä niissä lausuttiin". Miksi ne yritetään piilottaa, mitä siellä oikein on loppujen lopuksi lausuttu kuntalaisten kynin? Arkistolaitos (Kansallisarkiston (klikkaa tästä siirtyäksesi Arkistolaitoksen sivuille) suulla määrittelee aimo osan kunnallishallinnon asiakirjoista pysyvästi säilytettäviksi. Jos tällaisia asiakirjoja ei arkistoida asiaankuuluvasti toimitaan vastoin voimassa olevaa lakia.

Tuli tämä salassa valmistelu ja yllätyshyökkäyksellä päätettäväksi esittely sitten esille ihan muuallakin, mutta menetelmä oli likipitäen sama kuin taannoisessa Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen valmistellun lieteaseman valmistelussa. Siis tässä Koisjärven koulun asiassa, jossa (sama tekninen lautakunta kun Saukkolan jätevedenpuhdistamo - asiassa, muuten) käsitteli Koisjärveläisten kouluremonttihalukkuusasian vain ilmoituksena. Ja vielä mainitsi tekninen johtaja "...sovittiin, että katson [siis tekninen johtaja katsoo] mitä kunnanhallituksen toimeksiannossa luki...". Eli tekninen johtaja [virkamies] ei ollut vaivautunut lukemaan mitä luottamuselin oli hänelle toimeksi antanut, ennen kuin ryhtyi asioita esittelemään. Muistaakseni kirjoitin täällä taannoin jotain virkamiesten "ylivallasta", siitä että asioita valmistellaan salassa, ja että luottamushenkilöille tarjotaan päätettäväksi jo itse asiassa päätettyjä tai tehtyjä asioita.

Puhumattakaan siitä esittelijän (virkamies) esityksestä, joka esiteltiin taannoisen kunnanhallituksen kokouksen esityslistassa, päätöksen viimeisessä (sivu-)lauseessa esitti päätettäväksi kokonaisen yksikön sulkemista ("...Kun keskuspäiväkoti valmistuu, lakkautuu sen myötä myös Koisjärven yksikkö", Khall 18.8.2008, § 190), aika lailla puun takaa, pyytämättä ja yllättäen. Onneksi edes siinä kohden luottamushenkilöt osoittivat edes jonkinlaista selkärankaa, ja sitä ei tapahtunut.

Onneksi on vaalit tulossa, on edes pieni mahdollisuus itse kullakin vaikuttaa. Klikkaa tästä vaalimainokseen.

Kunnan sivuilla, kohdassa "Aktiivinen kuntalainen", lukee "Asioiden etenemiseen ja lopulliseen päätöksentekoon pääsee parhaiten vaikuttamaan silloin, kun asioita valmistellaan." Melkein alkaa hymyilyttää, tuo vitsiksi, oletan, tarkoitettu.

14.7.2008 Helsingin hallinto-oikeus tyrmäsi kunnan lausunnon ja vaatimuksen

Helsingin hallinto-oikeus on tyrmännyt kunnanhallituksen lausunnon koskien valitusta, jonka allekirjoitti yli 600 äänioikeutettua kunnan asukasta. Ei tosin kokonaan, mutta osittain.

Kunnanhallitus oli lausunnossaan esittänyt, että päätös josta valitettiin oli ainoastaan asian valmistelua kuten kuntalain 91 § sanoo, ja siitä ei siis siten kunnanhallituksen mielestä olisi saanut valittaa. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi kunnanhallituksen vaatimuksen tutkimatta jättämisestä, ja siis tutki asian. Päätökseen voi kokonaisuudessaan tutustua tässä.

Lisäksi Nummi-Pusulan kunta oli Helsingin hallinto-oikeuden mielestä vaatinut vahingonkorvausta kahdelta kunnanvaltuutetulta. Vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen ei päätöksen mukaan kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan, joten tältä(kin) osin hallinto-oikeus tyrmäsi kunnanhallituksen lausunnon. Sitten sopiikin ihmetellä miksi kunta ei vaatinut vahingonkorvausta kaikilta niiltä kuntalaisilta jotka olivat allekirjoittaneet sanotun valituksen...asettaako kunta kuntalaiset eriarvoiseen asemaan keskenään?

Muilta osin Helsingin hallinto-oikeus ei sitten toiminutkaan vaatimustemme mukaisesti, vaan totesi, että kunnan päätös yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Vihdin ja Karkkilan kanssa oli tehty lain mukaisesti. Siihen oliko päätös tehty oikein ei otettu kantaa, kuten päätöksen yhteenvedossa lausutaan: "Edellä selostetuilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, ettei valtuuston päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös ole muutenkaan lainvaistainen. Kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella."

Kunnanhallituksen 14.7.2008 kokouksen esityslistassa ei mainita tätä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä muuten kuin kohdassa "Ilmoitusasiat" (asianumero 175, joka on PDF - muodossa luettavissa tästä). Esityslistan kohdassa esittelijä mainitsee mm. sen, että hallinto-oikeus on, esittelijän mielestä, laajasti perustellut päätöksensä, mutta esittelijä on unohtanut mainita kunnanhallituksen lausunnon ensimmäisen asian, eli sen, että koko valitusta ei olisi (kunnanhallitukselle esitellyn päätösehdotuksen mukaisesti, josta siis muodostui kunnanhallituksen päätös) saanut tehdä. Esittelijä on myös unohtanut mainita kohdan jossa puhutaan kunnan vahingonkorvausvaatimuksesta, joka siis sekin jätettiin tutkimatta.

Mielestäni asioiden valmistelussa, erityisesti asioissa kuten tämä, joka koskettaa kaikkia, pitää tiedottaa vaihtoehdoista joita käsitellään, ja tarjota asianosaisille, eli kuntalaisille, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Kun mielipide on ilmaistu, tulisi luottamushenkilöiden huolehtia siitä, että asiat valmistellaan päätöksentekoa varten kuntalaisten mielipiteen mukaisesti.

Tämä onnistuu nykytilanteessa mielestäni siten, että kunnan viranhaltijoilta vaaditaan säännöllistä ilmoitus- tai muuta velvollisuutta asioiden etenemisestä, jolloin luottamushenkilöille annettaisiin edes pieni mahdollisuus vaikuttaa esitettävään päätösehdotukseen. Onhan luottamushenkilöillä aina mahdollisuus palauttaa asia takaisin käsittelyyn, mutta tällöin on näissä viime tapauksissa esittelijän toimesta usein viitattu asian käsittelyn kiireellisyyteen ja siihen että päätös pitää saada aikaiseksi "nyt", ja siten painostettu luottamushenkilöt päättämään asiasta heti, vaikka vaillinaisilla tiedoilla, jolloin asiaan saadaan näin ollen "oikein menetelmin" syntynyt päätös, kuten tässä ilmenee..

Jolloin voidaan kysyä miten on mahdollista että asia tuodaan vasta "nyt" käsittelyyn? Jos viranhaltijoilla on niin paljon tekemistä ettei asiaa ole ehditty ennen valmistella, voidaan varmaan harkita lisähenkilöstön palkkaamista asioita käsittelemään, mutta kunnan tiukassa taloustilanteessa vaihtoehtoisena toimintamallina voidaan varmaankin ohjeistaa viranhaltijoita toimimaan tehokkaammin ja ehkäpä priorisoimaan tekemisiään...jos esimerkiksi kunnanhallituksen esittelijällä on aikaa kirjoittaa käsin (kun Helsingin hallinto-oikeuden päätös tuli kirjallisena = paperilla postissa "saantitodistuksin") esityslistaan laajasti vain tästä asiasta ja itsestäänselvyyksiä kuten "... Hallinto-oikeus on lähettänyt päätöksen saantitodistuksella Kim Rönnbergille. Tämän lisäksi hallinto-oikeus määräsi, että Kim Rönnbergin on ilmoitettava hallinto-oikeuden päätöksestä kaikille muille valituksen allekirjoittajille, uhalla että " jos hän tämän laiminlyö, hän on velvollinen korvaamaan ilmoittamatta jättämisestä tai viivästymisestä aiheutuneet vahingot, sikäli kuin se laiminlyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi", voisi olettaa että tämän(kin) sijaan olisi ajan voinut käyttää esimerkiksi asioiden tarkempaan valmisteluun ja valmistelluista asioista tiedottamiseen, se kun tarkoittaa pääsääntöisesti samaa työtä kuin esityslistan laatiminen, kirjoittamista.

Ylipäätään en oikein ymmärrä, että tämä(kin) asia päätettiin luottamuselimissä vastoin asiassa mielipiteen ilmaisseiden kuntalaisten mielipidettä: yli 600 oli yleisen mielipiteen mittaamisen kannalta hyvin rajoitetutussa kyselyssä Lohjan kannalla, ja yli 1 000 vaati kansanäänestystä Lohjaan liittymisestä. Silti päätös tehtiin, kuten virkamiesjohto esitteli ja ehdotti.

Sopii vain toivoa, että seuraava valtuusto muistaa kuunnella niitä joita he edustavat, myös vaalien jälkeen. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, kaikkiin asioihin joista joskus tulevaisuudessa tulee päättää, ei mitenkään voi olla mielipidettä etukäteen. Kuntalaisille on annettava mahdollisuus lausua asiassa mielipide myös vaalien välissä, ja tämän mielipiteen tulee sitten toimia ohjenuorana asioiden käsittelyn ohjaamisessa ja päätöksenteossa.

Siitä toisesta hallinto-oikeudesta, eli Vaasan, ei ole vielä kuulunut mitään, joten jatkamme ohiajavien loka-autojen "ihastelua" ja sisällön aromikkaiden tuoksujen kiroamista. Tänäänkin ajettiin ainakin neljä kertaa ohi, tyhjennysmatkalla. Näin maanantain kunniaksi ajoivat ne molemmat "se sinivihreä ja se ehkä alkuperäisempi" parhaimillaan peräkanaa kohti puhdistamoa. (lisäys: tiistaina 15.7. ajoivat molemmat autot ainakin kuusi kertaa puhdistamolle, ja haju oli sen mukainen. Ja tiekin sai osansa, kun venttiilit eivät ainakaan siinä vihreässä olleet ihan kiinni.)

24.4.2008 Yllätyksiä elämä täynnä

Vai oli yllätys kunnanjohtajalle, että Lohja sai niin paljon kannatusta kuntakyselyssä. Eihän se, että vajaat 1100 äänioikeutettua kuntalaista viime alkukesästä tämän jo kertaalleen allekirjoituksellaan vahvisti, ja nyt sitten tuli siihen vielä 500 lisää, tietenkään mitään merkitse, joten sen voi sivuuttaa epäolennaisena yksinkertaistuksena olankohautuksella. Ja tämän, jos jonkin, tulisi nimenomaan tulkita korvapuustina Karviaiselle, ja nyt myös Puhti:lle. Näillä molemmilla kun mielestäni on lähes ainoana tarkoituksena aikaansaada syvempi liitto Vihdin ja Karkkilan kanssa, ja siten luoda pohja kuntaliitolle Vihdin ja Karkkilan kanssa. Joka siis tässä(kin) perusteellisesti tyrmätään, nimenomaan kuntalaisten toimesta!

Ja että kysely on aina "tietyllä tavalla yksinkertaistamista". Tietenkin se on, ja erityisesti tässä tilanteessa jossa lopputulos ei ollut Karviaista salaa ajaneiden tahojen mieleen. Kurkkua kuivaa, tekisikö mieli juoda jotain...yksinkertaisemmin: onko jano? Ja salaa ajamisesta puheen ollen... Miksi ei esityslistoja, tai asioita joista aiotaan päättää, voi kertoa hiukan ennen? Nyt tuli esityslista nettiin viikonlopun aikana, ja silloin sain lukea että aiotaan päättää äänestys- ja ennakkoäänestyspaikoista. Kun piti esittää, että otettaisiin Saukkolan kirjasto tai Kela tai vaikka se toinen kauppa ennakkoäänestyspaikaksi, kun noin 10 minuutin kävelymatkan päässä näistä kaikista asuu arviolta 17 % kunnan väestöstä. Voitaisiin luoda otollisempi tilanne yrittää saavuttaa äänestysaktiivisuusennätys. Aika vähän kulkee julkisia kulkuneuvoja Saukkolan ja Nummen välillä sunnuntaisin, ja yhtä vähän tukee kunta taksimatkailua niille, joilla ei ole autoa ja joille 5 km kävely tekee pahaa.

57 % Lohjalle, 26 % Vihdille ja Karkkilalle yhteensä, eli Lohjan kanssa liittoa haluaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin Vihdin ja Karkkilan kanssa yhteensä. Ja tämän aikoo kunnanjohtaja siis viedä kunnanhallitukselle jotta kunnanhallitus lähettäisi sen valtuustolle.

Muistaakseni Kunnanhallitus päätti, korvapuustina niille lähes 1100 äänioikeutetulle kuntalaiselle jotka allekirjoituksellaan vaativat kansanäänestystä, kokouksessaan 27.8.2007 "...että kunnanhallitus ryhtyy valmistelemaan laajemman kuntalaiskyselyn toteuttamista...". Ja nyt siis kunnanjohtaja aikoo suurieleisesti ja ilmeisesti omana ajatuksenaan, esittää jotain joka mielestäni on itsestään selvää, eli että kuntalaiskyselyn tulokset tuodaan kunnanvaltuustolle käsittelyyn ja reagoitavaksi.

Niinpä.

Mitä sitten tulee tähän poliitikkojen "riitelyyn", niin se kuuluu mielestäni asiaan. Takavuosina joku tupo - neuvottelupöydän vasta-alkaja esitti että eikö voitaisi saman tien laittaa pöytään sellaiset ehdot jotka sopivat kaikille, koska sellaiset kuitenkin olivat tiedossa. Eihän se tietenkään käynyt, koska asiaan kuului, että neuvotellaan pitkään ja hartaasti, ja mieluusti aamuun asti. Samalla tavoin uutisoidaan eduskunnassa käydyistä keskusteluista, joissa sanankäänteet ovat välillä kohtuullisen meheviäkin. Sekin kuuluu mielestäni asiaan. Kuuluu asiaan olla eri mieltä. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, ei mitään vaaleja tarvittaisi, otetaan vaan kadulta (kylänraitilta) 27 kpl sopivalla otannalla ja ilmoitetaan että he muodostavat sitten valtuuston. Se, että asia on uutisoitu jollakin näkökulmalla on toimittajien ansiota, hyvässä tai pahassa. Mutta pääasia on, että eri mieltä tulee (ja saada) olla. Se, että joku on eri mieltä, on ainoastaan merkki keskustelun aloittamisen tarpeesta, ei riitelystä. Jos se sitten koetaan riidanhaluisuudeksi ja eripuran aiheuttamiseksi, tarkoittaa se mielestäni sitä, että erimielisyyden näin kokeva ei välttämättä ole kypsä toimimaan toimessaan, oli se sitten luottamustehtävä, virka tai muu työsuhde.

Kunnanjohtajan kunniaksi täytyy kuitenkin todeta, että hän (tai ainakin Länsi-Uusimaassa 23.4.2008 ilmestyneen artikkelin "Lohja paras kumppani" kirjoittaja) osaa kirjoittaa suomea suomeksi. "...mitä johtopäätöksiä he [kunnanvaltuusto] tekevät tämän kyselyn pohjalta." Valitettavan usein näkee ja kuulee johtopäätöksiä vedettävän, joka on suomea ruotsiksi, eli siis huonoa kieltä. Kun ruotsiksi "drar man slutsatser" (vedetään johtopäätöksiä), suomeksi niitä siis tehdään.

15.4.2008 Se on vaikeaa

Muistutetaanpa mieleen sanat jotka eräs kanssa-kuntalainen minulle lausui, ja jotka hänen vihjeestään lausuttiin myös loppukeväästä 2007, kun jätimme kunnanvaltuuston puheenjohtajalle adressin jossa vaadimme kansanäänestystä Nummi-Pusulan liittämisestä Lohjan kaupunkiin: "Jos on pakko muodostaa suurkuntia, lähtökohtana pitää olla sosiomaantieteellinen tilanne ilman nykyisiö kuntarajoja: pitää tutkia, mihin ihmiset nykyisellään suuntautuvat (=kauppareissut, lääkärit, työssäkäynti, harrastukset, kulttuurimatkat jne..), ja sen mukaan on piirrettävä uusien kuntien rajat." Nämä sanat kirjoitti lokakuussa 2005 eräs Eero Soinio.

Mielenkiintoista, miten kunta eri suilla painottaa sitä, että ei ole varaa tiedottaa (esimerkiksi), mutta kuitenkin on varaa pitää virkamiehiä työn touhussa johonkin aikaan viikonloppuisin (oletan, että virkamiehet eivät tavallisesti ole työssä viikonloppuisin, muut kuin varallaolijat ja muut hälytysvalmiudessa olevat, joihin en usko tässä viittaamiini tahoihin kuuluvan henkilön kuuluvan). Kun eilisen (maanantai 14.4.2008) kunnanvaltuuston kokouksen esityslista ilmestyi kunnan www-sivuille johonkin aikaan viikonlopun aikana...perjantaina virka-aikaan en sitä siellä mielestäni nähnyt, mutta sunnuntaina se oli siellä.

Siinä esityslistassa oli ainakin yksi kohta joka erityisesti osui silmään, nimittäin asia numero 18 "Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin perussopimuksen hyväksyminen". Kun, esityslistan mukaan, ovat Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnanvaltuustot tahoillaan, sekä Lohjan kaupunginvaltuusto, päättäneet perustaa liikelaitoskuntayhtymän "jonka toimialana on tukipalvelujen järjestäminen Karkkilan kaupungille, Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnille sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle kuntien ja kuntayhtymän päättämässä lajuudessa. Lisäksi ne päättivät, että liikelaitoskuntayhtymän järjestettäväksi siirretään 1.1.2009 lukien jäsenyhteisöjen palkanlaskenta- ja kirjanpito- ym. laskentapalvelut sekä tietotekniikka siltä osin, kun kunnat eivät tietotekniikkapalveluita itse järjestä."

Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi meni jo käytännössä Vihdin ja Karkkilan johtamalle yhteenliittymälle (jossa Nummi-Pusula on mukana lähes säälistä), ja joitakin muita toimintoja hoidetaan yhdessä Karkkilan kanssa. Nyt sitten laitetaan vielä näitä tukifunktiota menemään oman vaikutuspiirin ulkopuolelle (kun ei ole mitään havaintoa sopimuksen sisällöstä, koska vaikka se on merkitty liitteeksi ei sitä ole luettavissa kunnan www-sivuilta oletan että "Puhdin" vaikutusvalta on jaettu yhtä "hyvin" kuin Karviaisen), jolloin jäljelle ei jää enää kovin paljoa. Pikkuhiljaa hivutetaan kaikki Vihti - Karkkila linjalle, jolloin piakkoin ollaan tilanteessa jossa kuntalaisille ehdotetaan liitosta Vihdin ja/tai Karkkilan (tai molempien) kanssa, "kun kaikki toiminnot hoidetaan jo muutenkin näiden tahojen kanssa". Siinähän se EeroS'n mainitsema suurkunta sitten olisikin. Ei siis mikään ihme että eivät olleet kovinkaan kiinnostuneita kansanäänestyksestä.

Tätä kirjoittaessani en tiedä mikä oli valtuuston päätös tässä liikelaitoskuntayhtymä Puhdin perustamisessa, mutta päivän (15.4.2008) Länsi-Uusimaa lehdessä ilmestyneen artikkelin sisällön perusteella valtuutetuilla ei ollut kovinkaan syvällistä tietämystä tai ymmärrystä siitä mistä olivat päättämässä. Jo sen perusteella toivon, että löytyisi edes hiukan selkärankaa ja siis vaatia tietoa ja selvennystä asiassa. On mielestäni kohtuullisen vaarallista päättää tämän tasoisista asioista jos ei ymmärrä mistä on kyse. Lisäksi sopii ihmetellä miksi asiat tuodaan päätettäväksi vaillinaisilla tiedoilla...kenen etu se on? Tässä toistuu Karviais-mallinen päätöksenteko, ei kerrota mitä päätös tarkoittaa, ja mitä ilmeisimmin ei myöskään kerrota mitä (liikelaitoskuntayhtymä Puhdin perustamis-)sopimuksen teksti oikein pitää sisällään ja tarkoittaa. Eikä muillekaan (tavis-kuntalaiset), jotka saattaisivat olla asiasta kiinnostuneita, anneta edes mahdollisuutta ymmärtää, kun mitään sen enempää kuin mitä esityslistassa lukee ei ole tiedossa. Liitteet puuttuvat, tietysti, kaikki.

Kuntahan hoitaa mielestään tiedottamisen "kohtuullisen hyvin" (sanoi Eero Soinio Länsi-Uusimaa, 12.3.2008). Mitä nyt pidetään yhä kaikki tieto itsellään. Samalla sama henkilö totesi hiukan aikaisemmin että "...varmaan se [kunnanhallituksen päätös kunnan tiedottamista koskevassa asiassa] tarkoitta sitä, että kaikessa toiminnassa on parantamisen varaa...". Lisäksi se, että väitetään että muidenkaan (lähi-)kuntien nettisivuilla ei olisi valtuuston tai hallituksen kokousten liitteitä ilman parempaa tietämystä oikeana tietona osoittaa mielestäni jo ainakin sen, että kovinkaan valmisteltuja eivät teot ja päätökset ole tällä hetkellä (valtuutettu korjasi tämän sitten kun ymmärsi asian tarkastaa, koska naapurikunnillamme ei ole mitään vaikeuksia, samaa järjestelmää käyttäen, julkaista liitteitä pöytäkirjojen ja esityslistojen ohessa). Sanottiin myös, että "nettitiedottaminen on varsin uusi asia". Miten sen nyt ottaa, ensimmäinen www-sivu julkaistiin noin 1992, ja Suomessa ensimmäinen kunta otti "nettitiedottamisen" käyttöön noin 1995. Eli likipitäen samoihin aikoihin kuin ensimmäiset tekstiviestit lähetettiin matkapuhelimesta toiseen, ja paljon ennen tilattavia soittoääniä jne., eli "liki kivikaudella". Uutuus on kovin suhteellista, verrattavissa tietämyksen tasoon. Ja jos ei tiedä ei pidä päättää, ainakaan muiden puolesta. Tässä taas osoitus siitä, että ratkaisut tehdään jo valmisteluvaiheessa, ja jos se tehdään piilossa ei muille anneta mitään mahdollisuuksia vaikuttaa, jolloin viime kädessä asioista päättävälle valtuustolle saattaa tulla päätettäväksi joko huonoja tai vielä huonompia päätöksiä. Jolloin pitää olla selkärankaa vaatia tietoa asiasta, ja päättää vasta sitten. Jos joku asettaa "aikataulupaineita" (kuten esimerkiksi asian esittelijä) voidaan todeta että olisi varmaankin pitänyt ottaa asia huomioon etukäteen. Joku saattaa haluta tietää mitä tekee.

On puhuttu itsenäisestä Nummi-Pusulasta, ja sen varjolla siis jo torjuttu esimerkiksi mainittu kansanäänestysvaatimus. Päätettiin tehdä "kuntalaiskysely" joka lähtökohtaisesti oli johdatteleva, ja jonka kustannuksista jaksetaan puhua, ilmeisesti koettaen saada aikaan mielikuva siitä että kunta tekee lähes yli-inhimmillisen ponnistuksen pyrkiessään näin laveasti tarjoamaan asukkailleen mahdollisuuden lausua mielipiteensä asioista, vaikka se on niin kallista. Kunnan asukkaiden ääntähän siinä yritetään saada kuuluviin, toisaalta jos kunta tässä tekee "Karviaisnimiehdotukset" eli jättää kyselyn huomioimatta hoituu homma vähin äänin. Mitäs nyt turhaan kuntalaisia kuulemaan. "Kyselyn tulokset auttavat päättäjiä paremmin näkemään mitä kuntalaiset oikeasti haluavat..." (L-U 7.3.2008).

On, muuten, sekin hiukan epäreilua, että oikeuskansleri antaa päätöksen Kanerva - asiassa ohi jättämäni kantelun. Tästä voidaan siis päätellä että ei ole vielä kuulunut kyseisestä instanssista mitään, ei myöskään Helsingin hallinto-oikeudesta vuoden 2007 keväällä jätetystä valituksesta, eikä Vaasan hallinto-oikeudesta (Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa - asia). Mutta loka - autot kyllä ajaa jyräävät pitkin Jokitietä harva se päivä. Joka kertan kun olen ollut etätöissä, ja siis jolloin minulla on ollut mahdollisuus seurata, ainakain osan päivää, liikennettä Jokitiellä, olen havainnoinut loka-auton ajavan kohti puhdistamoa vähintään kolme kertaa päivässä, pahimmillaan viisi (5) kertaa, myöhäisimmillään noin kello 21. Ja kunta on vastineissaan, ympäristölupahakemuksessaan jne. todennut, että liikennettä on noin 3 ajokertaa viikossa. Taas kerran on kunnan ilmoitus aika lailla toinen kuin todellisuus.

Onneksi tulee kuntavaalit, saadaan lausua mielipide asioissa.

4.2.2008 Todelliset ratkaisut tehdään valmisteluvaiheessa

Erinäisiä päätöksiä on kunnassamme valmisteltu julkisuudelta piilossa: PARAS - lain mukaista yhteistoiminta - aluetta valmisteltiin vauhdilla ja salaa, Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen kaavaillaan sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopistettä, Tavolan kaavaa valmisteltiin kauan ja eri nimikkeillä, julkistettiin viime metreillä ja ajettiin päätökseen pikavauhtia.

Kunnan virkamiesjohto (ainakin) haluaisi todennäköisesti että vain valmiit, mieluusti jo päätetyt, asiat julkistetaan ylipäätään missään. Jotain tähän suuntaan taisi kunnan johtava virkamies lausuakin jokin aika sitten, että julki pantaisiin vain asialliset tiedotteet. Kuten silloin totesin, taitavat olla sitten asiattomia nämä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston esityslistat, kun nekin haluttaisiin pitää piilossa. Ja ainakin ovat asiattomia kaikki esityslistojen ja pöytäkirjojen liitteet, kun niitä ei ole muistikuvieni mukaan koskaan näkynyt julkaistun kunnan www - sivuilla.

Helsingin Sanomissa julkaistiin tänään (4.2.2008) artikkeli "Tutkijat: 'Kaksoisagentit' haittaavat kuntien toimintaa", jossa mainitaan Leena Leväsvirran väitöskirja "Kuntien hallinto muuttuvassa toimintaympäristössä. Kunnallisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolit sekä niiden yhteensopivuus toimintaympäristön kanssa". Leena Leväsvirran väitöskirjan tiivistelmä kuvaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä virkamiesjohdon valtasuhdetta: "Hallitus on selkeästi kokeneimpien ja ammattimaisesti toimivien luottamushenkilöiden miehittämänä ottanut johtavan roolin hallinnossa. Näin ollen valtuuston rooli ylimpänä vallankäyttäjänä on vähentynyt, osittain lainsäädännön sille asettaman vaativan tehtävän vuoksi. Valtuuston tulee suorittaa laajat strategiset valinnat, jotka edellyttävät erittäin suurta asiantuntemusta. Tämän vuoksi todelliset ratkaisut tehdään jo asioiden valmisteluvaiheessa. Valtuusto jää hallituksen ja viranhaltijoiden esitysten muodolliseksi päätöksentekijäksi."

"...Murroksessa kamppailevassa kunnallishallinnossa tämä voi merkitä resurssien hukkaan heittämistä, erityisesti luottamushenkilöiden lisääntyneen asiantuntemuksen puutteellisena käyttönä. Toisaalta viranhaltijoiden kasvanut vaikutusvalta voi toimia uhkana kunnallisen demokratian toteutumiselle, kun vallankäytöstä huolehtivat demokraattisen kontrollin ulottumattomissa olevat viranhaltijat."

Eli Kuntalain pykälät joissa kunta velvoitetaan tiedottamaan vireillä olevista asioista jne. saavat ihan uuden painoarvon. Ja täällä ollaan sitä mieltä että "...hankintalaki on syvältä...". Ollaan ilmeisesti myös mieltä että kuntalaki on syvältä, kun toimitaan siten että pykäliä ei totella, viitataan talousvaikeuksiin, resurssipulaan jne. Oli kuitenkin rahaa laittaa kymmeniä tuhansia euroja turhaan suunnitteluun, esimerkiksi. Sillä rahalla olisi tiedotettu jo aika paljon.

Pikku lisänä mainitun artikkelin pääosa keskustelee "kaksoisagenteista", joilla tarkoitetaan artikkelin mukaan oman kunnan palveluksessa olevia kunnanhallituksen jäseniä. Kuntaliiton mukaan 14 % kunnanhallitusten jäsenistä ovat oman kunnan palkkalistoilla. Artikkelissa sivutaan Leena Leväsvirran väitöskirjaa: "...tämä joukko on noussut Leena Leväsvirran tutkimuksen mukaan merkittäväksi vaikuttajaryhmäksi. He toimivat enemmän luottamushenkilön kuin viranhaltijan tavoin mutta samalla melko kapea - alaisesti omaa toimintasektoriaan edustaen." Artikkeli keskustelee tällaisten itseään johtavien kunnan yksiköiden roolien ristiriidoista, ja tähän liittyen lausuu Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen artikkelissa "...Kaksoisagentteja ei nykylain mukaan voi valtuustosta poistaa, mutta valtuusto voi hallitusta valitessan määritellä kriteerit joilla hallitukseen pääsee...pyrkisi paikallisella tasolla saamaan aikaan hyvän hallitustyön periaatteet, jossa myös tämä asia linjattaisiin."

Kuntalaki 24 § (29.6.2006/578) Kunnanjohtaja ja pormestari: "Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtajan tai pormestarin valitsee valtuusto...". Onko näin meillä?

Tuli sitten oikein väitöskirjatasolla toteen näytettyä peli jota täällä pelataan. Onneksi on tuo vastine kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan selvityksiin oikeuskanslerille vielä työn alla.

(Meni hiukan lainailuksi, alkuperäinen aineisto, eli väitöskirjan tiivistelmä, on luettavissa osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2000/20005.html , ja artikkeli siis 4.2.2008 Helsingin Sanomissa, s A5.)

13.1.2008 Itse itseään kuullen, kirjallisesti

Lueskelin aikani kuluksi kunnanhallituksen päätöspöytäkirjoja hallituksen viime kokouksesta (17.12.2007), jossa käsiteltiin mm oikeuskanslerille jättämääni kantelua, tai oikeastaan kunnanjohtajan itsensä kirjoittamaa selvitystä ja päätösehdotusta, sekä samaisessa kantelussa tarkastelun alla olevaa asiaa kolmelta kohdin, nimittäin eräiden kunnan kiinteistöjen myyntiä.

On sitten kunnanjohtaja itse itseään kuullut, ihan kirjallisesti. Sitten voidaan tietysti ihmetellä miten "kuullaan kirjallisesti"...Nyt on kuitenkin niin, että vaikka (eräiden tahojen pyrkimyksistä huolimatta) Nummi - Pusulan pääkirjastossa Saukkolassa löytyy sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjat kopioina, niin tätä mainittua liitettä ei siellä sitten ollut, eilen lauantaina kun siellä kävin kauppareissulla asiaa tarkastelemassa. Olisi ollut mielenkiintoista lukea mitä kunnanjohtaja on itsestään saanut irti.

Miksi se liite ei siellä ollut, julkinen asiakirja kun on? Ei ollut myöskään oikeuskanslerinvirastosta tullutta selvityspyyntöä missään.

Mitä muuhun mainitun kokouksen päätökseen kohdassa 300 muuten tulee, niin tallennettu on nuo korulauseet. Kuten eräs kanssa-Saukkolalainen jokin aika sitten Länsi - Uusimaa lehdessä asian ilmaisi, nettiä (www - sivuja) halvempaa tiedottamistapaa saa hakea. Ja kun kunnalla nyt on uudet kotisivut, olisi aiheellista muistaa että ulkoasu tekee jonkin verran, mutta sisältö on tärkein.

Muutamaan kohtaan ei voi olla lausumatta tässä jotain, oikeuskanslerin kirjettä odotellessa (oletan että saan kunnan vastineen kommentoitavaksi ennen asian päättämistä, siis jos asia etenee kuten hallinto-oikeuksissa...nähtäväksi jää, kun ei ole aikaisempaa kokemusta). Kunnanjohtaja mainitsee että Saukkolan jätevedenpuhdistamolla on käsitelty umpikaivolietettä vuodesta 1997, ja että loka-autokuormia tulee keskimäärin 3 viikossa.

Olen juuri joulun alla, ja myös välipäivinä, tehnyt etätöitä kotoa käsin. Kuinka ollakaan, kun istun olohuoneen pöydän ääressä, näen suoraan Jokitielle, joten pystyn seuraamaan liikennettä varsin hyvin, ja loka - autot kyllä kuulee kun ne jyrisevät ohi. Ennen joulua ajoi loka - auto viisi (5) kertaa puhdistamolle yhdessä päiväss, ja välipäivänä (esimerkkipäivänä) neljä (4) kertaa. Siis päivinä jolloin satuin olemaan paikalla näkemässä. Mitä tapahtuu muina päivinä, kun en ole näkemässä...ei liene mitään syytä uskoa että toiminta poikkeaisi tästä isommin. Menee keskiarvot uusiksi, ja todetaan että kunnanjohtaja puhuu mitä sattuu.

Nummi - Pusulan kunnan Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sanotaan "Sako- ja umpikaivolietteet kerää kunnan alueelta yksityisyrittäjä, joka toimitta ne käsiteltäviksi useimmiten Espooseen. Sako- ja umpikaivolietteitä kerättiin 1 980 m3 vuonna 2004.". Kunnan Lohjan kaupungin ympäristölautakunnalle sekä Nummi - Pusulan kunnan ympäristölautakunnalle lähettämissä lausuntopyynnöissä todettiin että "...Saukkolan jätevedenpuhdistamolle ei vastaanoteta sako- tai umpikaivolietettä...". Nyt sitten kunnanjohtaja sanoo että otetaanhan sitä vastaan, ja loka - autoralli sanoo samaa. Ristiriitaista, sanoisin.

Mitä Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan ja siitä tehtyyn valitukseen tulee, niin kunnanjohtajan mielestä minä ja "jotkut muut" olemme aiheuttaneet sen, että "...haja-asutusalueiden asukkaat maksavat tästä kalliin hinnan.". Jos likipitäen kaikki Jokitien ja siitä poikkeavien teiden (Jokikuja, Mäkitie, Pentintie) asukkaat allerkirjoittivat valituksen silloin lokakuun lopussa 2005 en luonnehtisi sitä sanalla "jotkut", vaan ottaisin asian huomioon päätöksenteossa. Lisäksi voisi kunnanhallitukselta odottaa asioiden asiallista käsittelyä ja julkituomista, erityisesti pöytäkirjoissa. En ole ihan varma siitä kuuluuko tunnepitoinen kirjoitustyyli pöytäkirjoihin ("...maksavat siitä kalliin hinnan..."). Ja vaikka äidinkieleni onkin ruotsi, uskoisin että korrektimpi tapa esittää tuo voisi olla jotain tyyliin "...haja-asutusalueiden asukkaat maksavat siitä [kalliisti]." (kommentteja ja muita ehdotuksia saa lähetellä). Kun en oikein usko että nämä haja-asutusalueiden asukkaat maksavat hinnasta mitenkään kalliisti, vaan lähinnä palveluista. Vähän samaan tyyliin kuulee usein sanottavan "hinta kallistuu". Mihin suuntaan se nojaa, se hinta? Tavaran tai palvelu kallistuessa sen hinta nousee.

16.12.2007 Onkohan Karkkilan tai Vihdin kunnanjohtajan paikka avautumassa haettavaksi piakkoin?

Tekstin tyylistä voisi päätellä jotain, kun lukee Karkkilan kaupungin sivuilta löytyvän, kunnanjohtajamme kirjoittaman ja 29.10.2007 päiväämän, kirjoituksen Karviaisesta, jossa lievästi sanottuna myötäillään Karkkilaa ja Vihtiä. Lausuman voi lukea joko Karkkilan sivuilta tästä tai PDF muodossa tästä.

Ihmeelliseksi asian tekee se, että se on julkaistu Karkkilan kaupungin sivuilla ja on siis nimenomaan Nummi Pusulan kunnanjohtajan Eero Soinion kirjoittama, mutta ei pihaustakaan Nummi Pusulassa päinkään. Minkäs kunnan johtaja Eero Soinio taas olikaan, ja siis minkä kunnan asukkaiden etuja tulisi ajaa? Ja ajaa nimenomaan kunnanhallituksen ohjeistamana ja valtuuston valtuuttamana, ei hallituksen tai valtuuston toimintaa ja päätöksentekoa käskyttäen. Keskiviikkona 12.12.2007 Länsi-Uusimaassa olleen artikkelin perusteella voisi melkein erehtyä luulemaan että kuntalakia on yhtäkkiä muutettu.

Lisäksi löytyi Karkkilan sivuilta kaupungin pöytäkirjoista perussopimuksen taustamuistio .

Kumpaakaan ei ole löytynyt Nummi - Pusulan sivuilta, eikä mistään muualtakaan kunnan viestinnästä (mikä viestintä?). Tuntuu ihan siltä kuin joku haluaisi tarkoituksella pimittää tietoa Nummi Pusulan kunnan asukkailta.

On se taas kerran ihmeellistä miten asioiden julkipaneminen on täällä Nummi Pusulassa monin verroin vaikeampaa ja kalliimpaa kuin esimerkiksi Lohjalla tai, kuntamme virkamiesjohdon ilmeisesti niin korkealle arvostamassa, Karkkilassa tai Vihdissä. Nummi Pusulassa on täsmälleen sama järjestelmä käytössä kuin Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa, järjestelmä erilaisten esityslistojen, pöytäkirjojen ja liitteiden julkaisemiseen. Silti vain Nummi - Pusulassa ilmenee vaikeuksia saattaa esimerkiksi liitteitä julki esityslistojen tai kokoupöytäkirjojen yhteyteen. Kyseiset asiakirjat lienevät jo valmiiksi digitaalisessa muotossa PDF tai muina tiedostoina (muuten niiden tulostaminen esimerkiksi kunnanvaltuutetuille esityslistan yhteyteen olisi aika hankalaa...), joten niiden julkipano ei maksaisi edes postimerkin verran. Siis edellyttäen että esimerkiksi kunnanvaltuutetut saavat esityslistat ja liitteet ennen kokousta? Saavatko? Jos joku valtuutettu lukee tätä otetaan tieto mielenkiinnolla vastaan.

Jos taas liitteitä ja muita asioihin liittyviä asiakirjoja pantataan varsinaiseen kokoukseen asti jollakin sopivalla verukkeella on tietysti esimerkiksi kunnanhallituksen ylipuheenjohtajalla, kunnanjohtajalla (ilmeisesti, lehdissä olleen tiedon mukaisesti), pienempi työ saada vaatimansa asiat läpi. Eli helpottaa elämää, kun eivät asianosaiset hypi silmille, eivätkä muut uskalla.

Kunnanhallituksen tulevan kokouksen esityslistan (joka muuten tuli julki kunnan www sivuille niin myöhään perjantai iltapäivällä, että vaikka kuntalaisilla olisikin oikeus lukea myös liitteet ei se olisi ollut mahdollista kun kunnantalo oli jo kiinni) (Khall 17.12.2007, kohta 300) oikeuskanslerille valmistellussa vastineessa mainitaan joku internet sivusto: "...Kun näiden kuntien yhteistyökuviot oli saatu pidemmälle valmistelluksi, pystyttiin internetiin avaamaan erityinen valmistelusivusto, josta kuntalaiset voivat lähes reaaliaikaisesti seurata, miten kuntien yhteistä yhteistoiminta-aluetta ja uutta kuntayhtymä Karviaista valmistellaan..."

Koska asia oli minulle täysin uusi, googlasin hiukan aihetta "karviainen" ja vastaan tuli laumoittain marjapensaita. Kun lisäsin hakuun "nummi-pusula vihti karkkila" niin tuli nuo kaksi linkkiä ( Soinion lausunto ja tuo perussopimuksen taustamuistio), ja paljon muitakin linkkejä, joista muutama osoitti Nummi-Pusulan kunnan kokouspöytäkirjoihin. Joissa siis ei edes vahingossa ole mitään liitteisiin vivahtavaakaan, vaan ainoastaan viittauksia näihin.

Vihdin kunnan www-sivuston etusivulta löytyi sitten, kun niitä jaksoi riittävästi selailla, hiukan viitettä johonkin mihin Soinio ehkä viittaa, eli linkin "Karkkilan kaupungin, Nummi-Pusulan kunnan ja Vihdin kunnan yhteistyö" kautta sivulle " Karkkilan kaupungin, Nummi-Pusulan kunnan ja Vihdin kunnan yhteistyö" Jossa sitten on (oli) linkki eteenpäin (nimellä "Kuntayhteistyö"). Linkki vei, jos osasi painaa oikeista kohdin selaimen ikkunaan ilmestyneessä kansiorakenteessa (kuva tässä, osaisitko valita oikean kohdan?) sivulle josta saattoi ladata "perusturvan kuntayhtymän suunnittelu.pdf" nimisen tiedoston, päivätty 29.10.2007, laatijana Tarja Saaren-Seppälä. Sivu josta asiakirjan voi ladata on http://www2.vihti.fi/vknp.nsf/ef7d1fb1b1c0626ec225738e003900a8/449bcbd007fcd2c4c2257387003cca96?OpenDocument.

Ja itse asiakirjan (kopioin sen sieltä varoiksi, kun asiakirjoilla on paha tapa hävitä joskus salaperäisesti) voi lukea myös tästä.

Siis yksi ainoa asiakirja, jota oli tarkasteluhetkellä (15.12.2007) viimeksi muokattu 15.11.2007.

Asiakirjassa on muun muassa aikataulun tiivistelmä, jossa mainitaan kohdassa "Tiedottaminen" että asiasta pidetään "Perusturvan henkilöstö infot" noin kahden kuukauden välein, ja "kotisivut" (äärimmäisen kuvaavassa) osoitteessa "http://www2.vihti.fi/vknp.nsf". Mutta ei sanaakaan kuntalaisten informoimisesta, tai mainitun kotisivuston olemassaolon tiedon välittämisestä muillekin kuin henkilöstölle.

Jos tämä sivusto ja asiakirja on se mitä kunnanjohtaja Soinio tarkoittaa sanoessaan "...josta kuntalaiset voivat lähes reaaliaikaisesti seurata, miten kuntien yhteistoiminta-aluetta ja uutta kuntayhtymä Karviaista valmistellaan." on meillä hiukan eri käsitys reaaliaikaisuudesta.

Selvisi, muuten, ainakin yksi syy siihen miksi kansanäänestysvaatimus ajettiin alas ja nurin: päivän Helsingin Sanomat kirjoittaa erään artikkelin taustaa valottavassa kirjoituksessa (HS 15.12.2007 (Juhani Saarinen), "Joutseno varautuu kutsumaan poliisit valtuuston turvaksi", Tausta: "Kymmenen vuotta äänestyksiä") että "Kunnan päättäjät uskaltautuvat vain harvoin tekemään ratkaisuja vastoin neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta." äänestyksiä on järjestetty 1990 luvun puolivälistä lähtien vajaat 50, artikkelin mukaan. Artikkeli mainitsee Kuntaliiton erityisasiantuntija Elina Laamasen muistin mukaan viitisen tapausta joissa poliitikot ovat päätyneet eri ratkaisuun kuin kuntalaiset äänestyksessä.

Kun me vaadimme kansanäänestystä siitä haluavatko Nummi - Pusulan kunnan äänioikeutetut asukkaat liitosta Lohjan kanssa vai ei ryhtyi kunnanjohtaja töihin, ja koosti vastalausunnon, jota ei silloin ymmärretty (vastustaa tai valittaa...).

Tässä, nyttemmin päätöksen esitellyssä päätöksessä, todettiin että:

Nurmon kunta

Kulut 50 000
äänestysvilkkaus 72 %
63 % kannatti itsenäisyyttä, 34,8 % kannatti liittymistä Seinäjokeen
Valtuusto päätti äänin 18 17 liittyä Seinäjokeen

Ylistaron kunta

Kulut 20 000
äänestysvilkkaus 69 %
45 % kannatti itsenäisyyttä, 50,8 % kannatti liittymistä Seinäjokeen
Valtuusto päätti äänin 22 5 liittyä Seinäjokeen

Suomusjärven kunta

Ei kansanäänestystä vaan kysely
Vastausprosentti 61 %
38 % kannatti itsenäisyyttä, 58 % kannatti liittymistä Saloon
Valtuusto päätti yksimielisesti liittyä Saloon

Inkoon kunta

Vaatimus kansanäänestyksestä, 1 088 allekirjoittajaa
Inkoo liittyy tulevaan RaseborgÅ�n kaupunkiin vai ei
Kunnanhallitus esitti: ei kansanäänestystä
Kunnanvaltuusto päätti olla järjestämättä kansanäänestystä
(ei tainnut Inkoo liittyä Raaseporin kaupunkiin)

Tällaisia oli kunnanjohtaja silloin esittänyt. Kunnanjohtajan tarkoitus jää kyllä hiukan hämärän peittoon, mutta juuri se taitaa olla ollut tarkoituskin, peittää kaikki hämärään...

Ja sitten vielä päivän saldo: Vihreä tankkiauto, eli se toinen yrittäjä, ajoi eilen lauantaina valoisana aikana ainakin kaksi kertaa tästä ohi matkalla puhdistamolle. Joten jos keskiarvo on Soinion esityslistassa mainitsema kolme kuormaa viikossa, on lauantaina sitten ajettu lähes koko viikon satsi. Eli keskiviikkona 20.12.2007 joskus illalla voi ajaa kerran yksi auto, ja sen jälkeen sitten heti ensi lauantaina 21.12.2007 taas, niin pysyy ilmoitettu keskiarvo.

7.12.2007 Yhteydet häviää moottoritien myötä

Erehtyväinen on ihminen, autoton on paikallaan pysymään tuomittu, uudesta moottoritiestä huolimatta.

Luulin että ralli olisi jotenkin loppunut / hiljentynyt, loka - autojen sellainen. Mutta ei. Aamupäivällä 5.12.2007 klo 13.15 mennessä oli eräs paikallinen yrittäjä käynyt jo kolme kertaa tyhjentämässä tankkinsa Saukkolan jätevedenpuhdistamolle, joten homma tuntuu vain jatkuvan, keskittyen valoisaan aikaan mitä ilmeisimmin. Sitten voidaan vain odotella koska se hana jää auki täällä. Olisi kiintoisaa tietää millä lailla jätevedenpuhdistamon pesu hoidetaan meillä päin, kun Nokialla jäi puhtaan veden tulohana auki ja kun jätevettä sitten tuli taas niin se pääsi hanasta sinne puhtaalle puolelle. Pitänee tiedustella asiaa teknisestä toimistosta.

Sitten eräs toinen asia, johon armas vaimoni kiinnitti huomioni, ja johon muistan että eräs kanssa - Saukkolalainen kiinnitti Saukkolan kylätoimintayhdistyksen vuosikokouksen huomion viime toukokuussa, nimittäin linja - autoyhteyksien kohtalo sitten kun uusi moottoritie on valmis. Vallitsevan tiedon perusteella (joka on saatu suoraan aidolta Expressbus - kuljettajalta) ei Saukkolassa sitten jatkossa pysähdy ainoakaan pika- tai erikoispikavuoron linja - auto kun uuden tien liikennöinti alkaa. Lähin pika- / erikoispikavuoron pysäkki tulee olemaan Nummen liittymässä, noin 5 - 6 km etelään nykyisestä 1 - tiestä, toinen vaihtoehto on Suomusjärvi, jonne sitten onkin matkaa hiukan enemmän.

Tiehallinto on jo vuonna 2005 julkistanut aiheeseen liittyen Turku - Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytäväselvityksen (napsauta tästä niin voit lukea selvityksen PDF - muodossa, selvitys on isohko, 4,5 MB) jossa kuvataan silloisen kuvan mukaisesti tilanne ja sen vaikutukset linja - autoliikenteelle kun uusi moottoritie on käytössä. Selvityksessä todetaan että "Nykyiseltä reitiltä poisjäävien pysäkkien merkittävin vaikutus on Nummi-Pusulan kunnassa. Saukkolan ja Hiidenveden pysäkkien jäädessä pois Turun ja Helsingin välisen pikavuoroliikenteen reitiltä, lähimmät pikavuoropysäkit Nummi-Pusulasta ovat Nummen eritasoliittymässä ja Muijalan eritasoliittymässä Lohjanharjulla. Pikavuorojen reitin ulkopuolelle jäävillä alueilla joukkoliikenteen palvelutaso on korvattava vakiovuoroliikenteen yhteyksillä ja liityntäyhteyksillä pikavuoroliikenteeseen."

Lohjalla 31.3.2005 pidettyyn, aiheeseen liittyvään "Turku - Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytäväselvitys" - kuntaseminaariin osallistuivat kunnastamme ex - tekninen johtaja Jyrki Uusitalo, Sanna Lindholm, Aatto Juolahti, Kaisa Aarnio sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Päivi Alanne. Miten ovat lähestyneet asiaa tuon "Pikavuorojen reitin ulkopuolelle jäävillä alueilla joukkoliikenteen palvelutaso on korvattava vakiovuoroliikenteen yhteyksillä ja liityntäyhteyksillä pikavuoroliikenteeseen" lauseen osalta?

En muista että tästä asiasta olisi keskusteltu mitenkään edes hiukan julkisesti, mikä nyt ei ole mitenkään yllätyksellistä, onhan nyt kyseessä sentään Nummi - Pusula. Mutta kun asia on kuitenkin ainakin osalle kuntalaisia kohtuullisen olennainen, kulkeehan Saukkolasta Helsinkiin aina aamuisin kymmeniä kuntalaisia "vakioasiakkaita" satunnaisista reissaajista nyt puhumattakaan. Ja itsekin olen käyttänyt tätä mahdollisuutta muutamaan otteeseen, kun on syystä tahi toisesta pitänyt jättää auto työmaalle edellisenä päivänä. Bussilla on päässyt kätevästi kulkemaan.

Vakiovuoroliikenteen muuttumisesta ei ole tietoa. Voimassa olevan aikataulun (www.matkahuolto.fi) 5.12.2007 mukaan pääsee Saukkolasta Helsinkiin vakiovuoroilla noin 9 kertaa päivässä arkisin, lauantaisin ei kannata myöhästyä aamuvuorosta klo 8.45, koska sen jälkeen pääsee heti kello 17.20. Sen jälkeen saakin mennä muulla välineellä. Sunnuntaisin on sentään yksi lisää, kello 16.00. Pahimmillaan matkaan palaa 2 tuntia. Takaisin, eli Helsingistä Saukkolaan pääsee jo hiukan paremmin (useammin, kovin myöhään ei kannata olla liikkeellä...), eli arkisin näyttäisi menevän 13 vuoroa, lauantaisin 3 vuoroa, viimeinen lähtee kello 14.00. Sunnuntaisinkaan ei kannata myöhästyä kello 14.00 lähtevästä autosta.

Turkuun arkisin saman lähteen mukaisesti 4 vuoroa, viimeinen kello 15.05, lauantaisin 2 vuoroa, viimeinen kello 15.05 ja sunnuntaisin kolme, viimeinen kello 15.05. Takaisin, eli Turusta Saukkolaan kuljetaan arkisin kerran, kello 8.40, lauantaisin sama vuoro kulkee ilman kavereita, sunnuntaisin ei tarvitse tulla Turusta Saukkolaan edes vakiovuorolla ollenkaan.

Vähiin menee. Ja onko kunta tehnyt jotain asian eteen?

Jonkin asian eteen tehdään jotain, mutta onko se hyvä asia...kunnanvaltuuston 10.12. pidettävän kokouksen julkipannussa esityslistassa on heti aluksi asiana jäsenten ja varajäsenten valitseminen perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallitukseen ja tarkastuslautakuntaan. Kuten olemme jo aikaisemmin lukeneet, on Nummi - Pusulan kunta vahvasti vallan kahvassa kiinni Karviaisessa. Vai pitäisikö sanoa piikissä kiinni, siis karviaisen oksan piikissä, siten että menee läpi ihon. Kun Nummi - Pusula saa kokonaiset 20 % (2 / 10) jäsentä molempiin elimiin. Vihti 5, ja Karkkila 3. Eli helppoa on oman puolensa pitäminen karviaisen piikkejä vastaan. Mitenkäs se menikään, se erään kunnanjohtajan lausunto itsenäisyydestä? Mielestäni itsenäisyyteen kuuluu mm. omista asioista päättäminen. No, kyllähän karviaisessakin saadaan omista asioista päättää, päätökset vain taitavat olla karvaita, eli raakoja karviaisia, kun muilla on äänet jyrätä mennen tullen. Itsenäisiähän tässä ollaan muutenkin, lääkäriasiassa puolet on Karkkilalla.

Lisäksi (kunnanhallituksen pöytäkirjasta 19.11.2007 § 276) "Länsi-Uudenmaan alueen ympäristöterveyttä ja eläinlääkintähuoltoa koskevan kuntien yhteistoimintasopimuksen. Sen mukaisesti ympäristoterveyden ja eläinlääkinnän viranomaistehtävät ja henkilöstö keskitetään yhteiseen viranomaisorganisaatioon Lohjalle 1.1.2008 lukien. Kuntien päätoimisesti ao. tehtävissä työskentelevät siirtyvät Lohjan kaupungin palvelukseen."

Pitäisi varmaan laskea ja tarkastella mitä ja paljonko jää vielä näidenkin jälkeen jäljelle "itsenäiseen" Nummi - Pusulaan, kun kunnanvaltuusto vielä kokouksessaan 12.3.2007 (§ 13 "Taloushallinnon ja palkanlaskennan seudullinen palvelutuotanto") päätti merkitä kunnanhallituksen esityksen tiedokseen. Esityksen jossa todettiin "Lohjan seudun kuntien yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon yksikkö perustetaan vuoden 2008 alusta, ja että tuotanto saadaan käyntiin vuoden 2009 alkuun mennessä". Lisäksi samassa päätöksessä todetaan että "Nummi-Pusula tulee liittymään seudulliseen talous- ja henkilöstöpalveluyksikköön esitetyssä aikataulussa". Missä aikataulussa, muuten?

Eikö nyt voitaisi vaikka panna hynttyyt yhteen Lohjan kanssa hyvän sään aikana, kun ei jäljellä ole juurikaan omaa? Ettei vain jouduttaisi Vihti - Karkkila linjalle?

3.12.2007 Verot ja "verot" nousee - vesimaksut ylös roimasti, mutta onko sittenkin käänne tapahtunut?

Adventtia sitten kaikille. Kävin eri yhteisöjen järjestämässä Joulupolku - tapahtumassa Nummen kirkolla, kun neidit siellä seurakunnan kuorossa lauloivat. Kaikenlaista kivaa lapsille, ja vielä ilmaiseksi. Kohtuullisen harvinaista, sanoisin. Vaikka tapahtuma oli ilmeisimmin suunnattu hiukan nuoremmille viihtyi vanhempikin nuori neiti vähintään kohtuullisesti, kun sai sännätä minne tahtoi. Hyvin tehty ja järjestetty.

Mutta muuten ollaan yhä odottelevalla kannalla. Vaasan hallinto-oikeudesta ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta tehdyn valituksen asiassa, ei myöskään Helsingin hallinto-oikeudesta. Eikä oikeuskanslerilta. Eli odotus jatkuu, joulun ja muutenkin.

Jotain on kuitenkin aavistettavissa, tai sitten on kyseessä vain omat mielikuvat, kun lukee kokouspöytäkirjoja ja seuraa ikkunan ulkopuolella tapahtuvia asioita. Ympäristölautakunta piti kokousta luemma 20.11.2007, ja siinä kokouksessa lausuttiin kunnan teknisen lautakunnan sitä pyydettyä aiheesta Nummi - Pusulan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Itse suunnitelmasta myöhemmin, mutta ilahduttavana koin että ympäristölautakunta päättää kirjatun päätöksensä sanoilla "Kuntalaisten tiedottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota." Jää nähtäväksi onko kyseessä vain tyhjä lause. En tiedä mistä moinen lause johtuu, mutta haluaisin mielelläni uskoa että se johtuu eri tahoille esittämistämme tiedottamisvaatimuksista.

Muuten on ollut tavanomaisen hiljaista eri rintamilla, eli kukaan ei vieläkään itse asiassa kerro mitään mistään.

Itseäni toistamisen uhallakin: Mainitun vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan ei Saukkolan jätevedenpuhdistamolle juurikaan vastaanoteta sako- ja umpikaivolietettä, koska "Sako- ja umpikaivolietteet kerää kunnan alueelta yksityisyrittäjä, joka toimitta ne käsiteltäviksi useimmiten Espooseen." Samaisen suunnitelman mukaan "Sako- ja umpikaivolietteitä kerättiin 1 980 m3 vuonna 2004.". Sama luku, "1980 m3 vuonna 2004", on se joka minulle kerrottiin kun sitä kysyin, eli Saukkolan jätevedenpuhdistamolle vastaanotetun lietteen määrä vuonna 2004.

Jolloin voidaan kysyä paljonkohan sinne Espooseen sitten "useimmiten" viedään, kun tuon mukaan kaikki liete joka kerättiin kunnan alueelta tuotiin Saukkolan jätevedenpuhdistamolle vuonna 2004?

Ja tässäkin olen ihan viime päivinä ollut huomaavinani jotain muutosta...ei ole osunut silmään paikallisten yrittäjien ajelut tankkiautoillaan pitkin Jokitietä. Joko olen ollut väärään aikaan havainnoimassa, talvi ja pikkupakkaset ovat jäädyttäneet sako- ja umpikaivot jolloin niistä ei saa tavaraa ulos, autot ovat kausihuollossa tai joku on vihjaissut olevan ainakin hetkellisesti hygieenisempää viedä ne lietteet sinne minne ne kaikkien enemmän tai vähemmän virallisten asiakirjojen mukaan viedäänkin, eli Espooseen. Tässäkin olisi hauska huomata että pitkä purnaus asiassa olisi kenties tuottanut tulosta.

Mainitsin aikaisemmin kunnan linjasta tulo- ja kiinteistöveroprosenttien kohdalla. No, tuossa yllämainitussa ja ympäristölautakunnan aikansa eläneeksi ("Ympäristölautakunta toteaa suunnitelman olevan tiedoiltaan kokonaisuudessaan vanhentunut.") mainitsemassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainitaan vesimaksujen suuruuksia. Taskulaskin käteen, ja huomataan että kyllä kuntamme on muistanut tässäkin kohtaa käyttää korotuskertoimia sieltä isommasta päästä. Perusmaksu on 1.6.2006 ollut 20 / v, vesimaksu 1 / m3 ja jätevesimaksu 1,55 / m3 (alv 0%). Kun noihin lisää verot, ja vertailee äskettäin postilaatikkoon ilmestyneeseen kirjeeseen kunnan Vesi- ja viemärilaitokselta voidaan todeta että kunnan mielestä on ihan paikallaan nostaa perusmaksua tasan 50 % alkaen 1.1.2008 verrattuna tuohon kesäkuun 2006 tasoon, vesimaksu nousee noin 20 % ja jätevesimaksu noin 32 %.

Lokakuusta 2006 lokakuuhun 2007 elinkustannusindeksi nousi 2,7 %, joten siihen verrattuna korotukset ovat keskimäärin vähintään kymmenkertaiset. Voi olla että löytyy jokin toinen indeksi joka soveltuu paremmin tähän vertailuun, mutta siihen asti pelataan tällä.

Kesällä teimme kiertoajelun kunnan vesiasiassa, kävimme Kylmälähteen vedenottamolla, Pusulan ja Saukkolan vesitorneilla, yhdessä pumppaamossa Oinolan kulmilla ja sitten vielä ihan kotinurkilla, eli Saukkolan jätevedenpuhdistamolla. Tällöin lausui kunnan tekninen edustaja veden otto- (käyttö-?) määrästä kunnassamme, että se on nyt noin 600 m3 vuorokaudessa. Jos tämä pitää paikkansa, niin se tarkoittaa 219 000 m3 vuodessa. Jolloin lisälaskutus kunnalle on lähes 53 000 vuodessa veden osalta, ja jos oletetaan että jäteveden määrä on kasvanut suhteessa saman verran kuin myydyn veden määrä, on jäteveden määrä kasvanut noin 56 % vuoden 2004 tasosta kuten ilmoitettu tuossa mainitussa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, ollen nyt 134 500 m3 vuodessa, jolloin lisälaskutus on jäteveden osalta noin 82 000 vuodessa. Lisäksi sitten perusmaksut, olettaen vaikka että vesimittarien määrä ei ole kasvanut vuodesta 2004 jolloin noin 2 000 taloutta oli liittynyt kunnan verkkoon, joka tekee 24 400 lisää.

Nämä kun lasketaan yhteen saadaan 159 000 vuodessa LISää laskutusta. Ja mitä kunta aikoo tehdä tuolla rahalla? Toivottavasti jotain järkevää, kuten esimerkiksi aloittaisi sen putken rakentamisen sinne Lohjalle, ja samalla katsoo siitä putken varrelta jostakin sopivasta notkelmasta mahdollisimman kaukana asutuksesta näille loka - autoille tyhjennyspaikan.

Lisäksi, koska tuo korotus voisi olla veroluonteinen maksu, vaikkakin käytön mukaan veloitettava, nousee verosumma itse kullakin. Siitä hyvästä että palvelulle ei, tässä tapauksessa ainakaan, tapahdu mitään, saa perheemme maksaa 200 lisää vuodessa "veroa". Siis sen tuloveron korotuksen lisäksi.

16.11.2007 Kaikenlaista tapahtuu...kanteluita oikeuskanslerillekin

Saimme tänään lukea aina niin valppaasti asioita seuraavan ja ajan hermolla olevasta Länsi-Uusimaasta kuinka kaksi kuntaa voidaan liittää toisiinsa vaikka toisen kunnanvaltuusto sitä vastustaisikin. Samaan aikaan lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ("PARAS" - laki, joka siis on syypää Nummi - Pusulan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistämiseen Vihdin ja Karkkilan kanssa) hyväksymisen kanssa hyväksyttiin muutos kuntajakolakiin, joka mahdollistaa ei vain neuvoa - antavan vaan sitovan kansanäänestyksen.

Tällaisen kansanäänestyksen järjestäminen voidaan luemma käynnistää jos vähintään 20 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee ministeriölle esityksen kuntaliitoshankkeen selvittämisestä. Mainitun esityksen perusteella ministeriö voi asettaa selvittäjän, ja jos selvittäjä puoltaa kuntaliitoshanketta on asia vietävä liitoskuntien valtuustoihin. Jos sitten toisen kunnan valtuusto hyväksyy mutta toisen ei hyväksy liitosta, voidaan ei - hyväksyvässä kunnassa järjestää kansanäänestys jonka tulos on sitova. (Lainattu Länsi - Uusimaa lehdessä perjantaina 16.11.2007 ilmestyneestä artikkelista.)

Montakohan niitä allekirjoituksia taas olikaan siinä vaatimuksessa jonka jätimme valtuuston puheenjohtajalle taannoin...muistaakseni noin luokkaa 30 % äänestysoikeutetuista Nummi - Pusulan kunnan asukkaista.

Niin, ja sitten. Koska en ole asiantuntija, ja tuntuu siltä että tietyt asiat joita kuntamme luottamus- ja virkamiesjohto tekevät eivät mene ihan "taiteen sääntöjen mukaisesti" ajattelin antaa asiain laidan, asian- ja lainmukaisuuden tarkastelun asiantuntijan tehtäväksi. Tästä syystä vietin hetken mietteissäni, ja sain aikaiseksi kirjelmän, jonka otsikoksi tuli "Kantelu Valtioneuvoston Oikeuskanslerille". Tämän mainitun kirjelmän lähetin eilen illalla Oikeuskanslerinvirastoon, ja sieltä tuli tänään aamulla viestini vastaanottamisesta kuittausviesti. Että siellä lepää. Nyt jäädään odottamaan mitä seuraavaksi.

Saattaa tietysti olla että olen väärässä, eli että mielikuvani kunnan lähes täydellisestä tiedottamattomuudesta, ja muutenkin kuntalain 27 § ja 29 § vastaisesta toiminnasta asioissa joissa sen olisi pitänyt etukäteen kuntalaisia valistaa, voi olla väärä, mutta kuitenkin. Se nähdään, jahka mainittu kanteluni käsitellään. Jos joku on kiinnostunut kantelun sisällöstä voi kantelun lukea tästä (kantelu on PDF - muodossa, joten jos sinulla ei ole Adobe PDF Reader - ohjelmaa voit ladata sen Adoben sivuilta osoitteesta www.adobe.fi). Ja siitä, että kunnanjohtaja toteaa että voimassa oleva lainsäädäntö ei miellytä...saimmehan jo viikko sitten lukea (Länsi - Uusimaasta) että kunnanjohtaja oli todennut hankintalaista "Hankintalaki on syvältä".

11.11.2007 Kunnanjohtajan mielestä hankintalaki on syvältä

Isänpäivää vaan, kaikille joille se kuuluu. Itsellekin, kunhan aamu koittaa (tätä kirjoittaessa kello on myöhäinen ilta, kuitenkin puolenyön tällä puolen, joten isänpäivä on jo päällä).

"Eero Soinion mielestä hankintalaki on syvältä" - lausunto on luettavissa perjantain 9.11.2007 Länsi-Uusimaa - lehdessä ilmestyneessä artikkelissa jonka otsikkona on "Nummi - Pusula jatkaa kiinteistöjen myyntiä valituksesta huolimatta".

Kunnanhallitus on 22.1.2007 kokouksessaan (§ 9, "Kunnanhallituksen työskentelytavoista sopiminen") päättänyt että "Kunnanhallitus pyrkii kuntalaisten edun mukaiseen laadukkaaseen ja säännöksiä noudattavaan päätöksentekoon sekä pyrkii parantamaan sisäistä kommunikaatiota ja luottamusta.". Päätöksen alustuksessa (Kunnanhallituksen kokouspöytäkirjojen mukaan) mainitaan, kaiken muun seassa: "Suomalaisen kunnallishallinnon keskeinen piirre on ollut hillitty, kohtelias ja asiallinen käyttäytyminen ja puhetapa."

Tämä piirre ei sitten ilmeisesti koske itsensä yli muiden nostanutta kunnanjohtajaamme, joka kyllä jaksaa vaatia muilta mutta unohtaa ilmeisesti itseltään, ja sanoo että "hankintalaki on syvältä". Vihjeeksi kunnanjohtajalle: klassinen koulutus ei ainakaan haittaisi silloin kun aikoo lausua sopimattomuuksia julkisesti. Jos on mieltä että jokin asia on oikeasti "syvältä", voi tuon sanan sijasta käyttää sanontaa "de profundis", joka (tietääkseni, itse en mainittua klassista koulutusta ole saanut, mutta olen antanut itselleni kertoa että...) tarkoittaa "syvältä". Eli saman asian voi esittää hienostuneesti, onhan kettuilun huippuunsa viritetty muoto se jossa kohde ei edes tiedä / ymmärrä / huomaa joutuneensa kohteeksi, mutta ainakin lähettäjä ja kaltaisensa sen hyvin ymmärtävät.

Mutta asiaan. Eli kunnanjohtajalle ei vallitseva lainsäädäntö kelpaa, jolloin tietysti on oikeutettua toimia kuten itse nähdään parhaaksi, eli jatketaan hommia ikään kuin lakia ei olisikaan. Vaikka kunnanvaltuuston päätöksestä (KValt 2007-08-27 § 25) on artikkelin mukaan valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, voidaan sitä ryhtyä kunnanjohtajan mielestä toteuttamaan. "Juna menee. Asioita on saatava menemään eteenpäin ja huolehdin henkilökohtaisesti, että ne etenevät myös Nummi - Pusulassa" (sanoi Eero Soinio, mainitun artikkelin mukaan).

Hienoa. Juuri näin homma toimii. Joku G. Orwell kirjoitti taannoin jotain siitä että jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Kunnanjohtaja lienee näitä tasa-arvoisempia, kun kerran ilmeisimmin voi toimia ohi lain. Mitäköhän asialle voisi tehdä?

6.11.2007 Noniin, taas pannaan veroasiat kuntoon.

Kunnanhallitus esittää hiukan tarkistuksia tuloveroprosenttiin vuodelle 2008...

Hiukan taustaa noin yleisesti, vertaillen myös muihin kuntiin samaan tapaan kuin eräs kuntamme johtava virkamies teki eräässä kansanäänestysasiassa:

Vuonna 2006 oli yleinen kiinteistövero vielä jotenkuten tasollaan, ollen lähes 5,5 % alle valtakunnan keskiarvon. Vuonna 2007 yleinen kiinteistöveroprosentti sitten paukahti olemaan lähes 33,5 % yli valtakunnan keskiarvon. Samalla kesämökkien tms kiinteistövero oli vuonna 2006 vain 11 % yli keskiarvon, ja vielä korotusten jälkeenkin, vuonna 2007 vain 15 % yli keskiarvon.

Vuonna 2006 oli vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero "vain" noin 21 % yli keskiarvon, ja vuonna 2007 sitten jo lähes 72,42 % yli valtakunnan keskiarvon. Ei ihme että tuntuu siltä että kiinteistövero on noussut, kun vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero-% nousi 43 % vuodesta 2006 vuoteen 2007. Saman teki yleinen kiinteistövero, +43 % sekin, kun taas kesämökkien tms kiinteistövero nousikin vain 6 % vuoden 2006 tasosta.

Eiköhän muuteta talo nimikkeestä "omakotitalo" nimikkeelle "kesämökki", niin päästään halvemmalla. Mielenkiintoista miten kunta tuntuu suosivan muutenkin muualle verojaan maksavia kesämökkiläisiä omien asukkaidensa kustannuksella. Niin, eihän niistä kuntalaisista tarvitse muutenkaan välittää, annetaan sen kalliin kyselyn olla, laitetaan sen sijaan saman verran + 50 % lisää rahaa menemään "kunnan graafisen ilmeen kohotukseen". Niin saadaan lisää (...) kuntalaisia tähän asukasystävälliseen ja edulliseen kuntaan, joka huomioi asukkaansa ennen päättäjien etua.

Josta päästäänkin sitten sujuvasti tuloveroprosenttiin: Vuonna 1995 oli Nummi-Pusulan kunnan tuloveroprosentti tasan 17, ja nyt siis ehdotetaan korotettavaksi 20 %`iin. Vuonna 1997 oli sama 17 %, ja ylijäämää oli lähes saman verran kuin mitä nyt on alijäämää. Että sen verran hienosti on asiat hoidettu. Kunnan vuosikate prosentteina poistoista on ollut negatiivinen vuodesta 2003.

Vuosien 1995 - 2007 aikana 18 kuntaa 23:sta korotti tuloveroprosenttiaan alle 1,5 %-yksikköä. Yli 2 %-yksikköä korotusta samana aikana oli kolmessa kunnassa: Vihti, Sammatti ja - kas - Nummi-Pusula. Näistä kuntamme johtaa ylivoimaisesti korotuksissa, korotus on mainittuna aikana ollut 2,5 %-yksikköä! Tähän ei mikään muu Uudenmaan kunta pystynyt samana aikana. On se hienoa olla jossakin ykkönen. Ja lisää on ilmeisesti tulossa, jos esitys menee läpi.

Vuosien 2003 - 2007 aikana vain kaksi kuntaa 23:sta korotti tuloveroprosenttiaan yli yhden prosenttiyksikön: Karjaa (+1,5 %-yks.) ja Nummi-Pusula (+1,25 % - yks.). Eli kakkosia oltiin tuossa, mutta eipä hätää, korjataan tilanne nyt ruuvamalla sitä hiukan että saadaan kiva tasaluku: 20 %. Jota siis kunnanhallitus ehdotti, esityslistan mukaan.

Tänne vaan, kaikki, asumaan. Muistakaa kysyä kunnan päättäjiltä tulevista korotussuunnitelmista, ja paljonko aiotaan kiristää lasten ja vanhusten hoidosta esimerkiksi uusien kiertoliittymien saamiseksi, ja kohtahan täytyy laittaa uudeksi nuo kunnan www - sivutkin. Siis ne, joille arvoisat kunnan johtavat virkamiehet eivät halua mitään laittaa esille, jokuhan voi vaikka vahingossa saada jotain vihiä tulossa olevista suunnitelmista.

31.10.2007 Ainakin 5 tankkiautollista meni tänään tavaraa Saukkolan jätevedenpuhdistamolle!

Mielenkiintoista miten Saukkolan jätevedenpuhdistamolle ei oteta vastaan sako- tai umpikaivolietettä, kuten Nummi-Pusulan kunta lausuntopyynnössään Lohjan kaupungin ympäristölautakunnalle ja Nummi-Pusulan kunnan ympäristölautakunnalle taannoin totesi. Kuitenkin, kun kävin puhdistamolla Saukkolan kylätoimintayhdistyksen hallituksen kera kesällä (2007) meille kerrottiin että kyllä sinne tuodaan (viedään) sitä. Ja tapa jolla se kaadetaan prosessiin ei herättänyt kovinkaan paljon luottamusta, sellainen avokaivo jonne autosta letkua pitkin pumpataan seos.

Ja tänään (keskiviikkona 31.10.2007) on viety vähintään 5 tankkiautollista tavaraa Saukkolan jätevedenpuhdistamolle. Jokitietä pitkin käveli muutama pieni koululainen yhden tankkiautollisen ajaessa ohi, ja hetkeä myöhemmin levisi puhdistamolta vähemmän miellyttävä tuoksu, jonka samaiset koululaiset kyllä havainnoivat, ja vaimoni myös. Arvailla voi paljonko sinne on päivisin viety, kun emme ole joka arkipäivä vieressä vahtimassa montako tankillista sinne puhdistamolle kuljetetaan, mutta olettaa sopii että kyllä niitä jonkin verran sinne viedään.

Kunnan vastineessa Vaasan hallinto-oikeudelle todettiin, kun sitä kunnalta pyydettiin, että sinne viedään (siis viedään, vaikka kunta on ilmoittanut että sinne ei viedä!) sako- ja umpikaivolietettä vajaat 2 000 m3 vuodessa, ja että arvioidaan määrän lisääntyvän siten että 6 - 7 vuoden kuluttua määrä olisi 5 000 m3 vuodessa, joka luemma vastaa 2 - 3 tankkiautollista joka arkipäivä. Näistä lukemista ja kunnan, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja meidän, asiasta Vaasan hallinto-oikeudelle valittaneiden, asiakirjoja voi lukea tästä.

Kunnanhallituksemme on kokouksessaan 3.4.2006 § 77 "Lausunto Hiiden alueen vesihuollon alueellisesta yleissuunnitelmasta" lausunut "...Nummi-Pusulan kiinteistöjen sakokaivolietteet viedään nykyään sopimusperusteisesti Espooseen ja kunnan puhdistamoliete kuljetetaan Forssaan jatkokäsittelyyn."

Miten tämä istuu kuvaan jossa Saukkolan jätevdenpuhdistamolle viedään yhtenä tavallisena arkipäivänä vähintään 5 kuormallista lietettä?

Kunta sitten vielä kuittasi kysymyksen Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan täydentämisestä sillä että "...kunnan suunnitelmissa on liittää Nummi - Pusulan vesihuolto Lohjan vesihuoltoverkkoon vuosien 2008 - 2010 aikana, ja tästä syystä lupaehtoihin ei ole tarpeen lisätä sakokaivolietettä.". Mutta kun kyseinen projekti ei sitten saanutkaan valtion rahoitusta, ainakaan vuoden 2008 budjettiin (luemma). Ja koska projekti ei saanut edes "aloitusrahaa", joka ilmeisesti aina on pienehkö summa jolla projektin suunnittelu saadaan aloitettua mutta ei itse projektia aloitettua, on ilmeistä että ennen vuotta 2009 ei kyseistä hanketta saada edes aloitettua. Jos "aloitusraha" saataisiin vuodeksi 2009 olisi olemassa pieni mahdollisuus että hanke saataisiin aloitettua vuonna 2010, mutta rohkenen vahvasti epäillä. Joten joudumme siis jatkossakin kestämään tuota tankkiautorallia päivittäin, ja kun väkimäärä jostakin kumman syystä lisääntyy vaikka kunnan päättäjät tekevät lähes kaikkensa kunnan maineen mustaamiseksi, ei tuo aines ainakaan vähene.

Siis ellei asialle tehdä jotain.

Kunta on esittänyt että teknis-taloudellisesti ei ole muuta keinoa hoitaa asia kuin vastaanottaa lietteet Saukkolan jätevedenpuhdistamolle. Kunnan mielestä ehkä ei ole, koska kunta saa siitä pienen maksun (per kerta / per kuutio / per kilo, en tiedä, kun en ole vastausta saanut vaikka olen kysynyt). Ymmärrän kyllä että ne taloudet joilla on oma sako- tai umpikaivo lietteitä varten haluaisivat hoitaa tyhjennyksen ja poiskuljetuksen mahdollisimman pienin kustannnuksin, eli lyhyillä kuljetuksilla (kuljetushan siinä maksaa eniten). Mutta jos vaikka vaihdettaisiin paikkaa, ja saisivat nämä asua ajoreitin varrella, ja vallitsevan tuulen alapuolella (joka siis tuo tehokkaasti kaikki leyhähdykset ihan omalle pihalle asti) sekä nauttia puhdistamon nautittavasta arkkitehtuurista lähes olohuoneen ikkunasta, mikä mahtaisi olla mielipide silloin?

Mutta miten mahtaa olla näiden kuljetuskustannusten kanssa? Mahtaakohan ne kaksi lietettä kuljettavaa yritystä periä kuljetuskustannuksia esimerkiksi Espooseen kuljetettavan mukaisesti, ja sitten kuitenkin tuoda lietteet tuohon naapuriin?

Esitänkin että, koska sako- ja umpikaivolietteen kuljettaminen Saukkolan jätevedenpuhdistamolle on riistäytynyt käsistä, kaikenlainen sako- ja umpikaivolietteen kuljetus ja vastaanotto Saukkolan jätevedenpuhdistamolle kielletään (kuten olemme Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa koskevassa, Vaasan hallinto-oikeudelle jätetyssä valituksessa vaatineet), ja kuljetukset ohjataan Espooseen kuten kunta on aikaisemmin ilmoittanut tapahtuvan. Tai Vihtiin, joka on jo aikaisemmin antanut luvan tuoda (viedä) lietteet omalle puhdistamolleen, maksua vastaan tietenkin.

24.10.2007 Taitaa olla prioriteetit hiukan sekaisin

Taannoisen kansanäänestysaloitteen arvoisat kunnan päättäjät äänestivät nurin, ja sen tilalle ehdottivat pehmeämpää vaihtoehtoa. Tämä pehmeämpi vaihtoehto on kysely, joka toimitettaneen (?) kaikille kuntalaisille, toivotaan. Voivottelivat päättäjät sen kustannuksia, jopa 10 000 euroa, arvioi kehittämispäällikkö. Nyt sitten päättivät ryhtyä uudistamaan kunnan graafista ilmettä, hinta 15 000 euroa, eikä tunnu missään, kuten eräskin yleisönosastoon (L-U) kirjoittanut henkilö asian ilmaisi! Hienoa. Miksi ihmeessä pitäisi jotain kuntalaisilta kysyä, nehän voisivat vaikka ehdotella jotain sopimatonta, kuten edistyksellisiä asioita. Ja siihen mitä kuntalaiset ehdottavat voi palaa jopa rahaa! Mutta kun pitäisi kunnan ilmettä uudistaa...tällä menolla tänne jäävät vain ne joiden on pakko. Kiinteistövero on tapissa, näppituntuma on että on "vähintään tuplaantunut" sinä aikana kun täällä olen majaani pitänyt, eli 1998 lopusta lähtien. Ja vesimaksu on melkein kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Maskuun (siinä Turun kupeessa, Raision takana...)

Sitten luetaan lehdestä että jo ennestään korkeita vesimaksuja aiotaan korottaa vuoden 2008 alusta. Käväisin kunnan sivuilla (...) katsomassa josko siellä olisi ollut asiasta jotain tietoa, mutta ei ollut, enempää kuin valtuuston esityslista. No, se ei varmaan ole vielä päässyt paperille asti, saati sitten hyväksytyksi, joten siinä mielessä ei (vielä) syytä huoleen. Mutta mutta. Päätöksessä viitattiin johonkin liitteeseen, jonka tekninen lautakunta oli saanut aikaan. Mutta eihän sitä liitettä nyt voi esille laittaa, jokuhan voi silloin saada selville vesimaksun perusteista! Miksi ihmeessä niitä pitäisi kenellekään kertoa, sen kun vain laskutetaan.

Sitten teknisen lautakunnan pöytäkirjoja tarkastelemaan, mutta ei sielläkään (18.9.2007 § 37) ollut mitään muuta kuin viittaus liitteeseen. Mutta jotain sentään: "...Yleisimpien eli omakotitalojen liittymämaksu perustuu tällä hetkellä rakennettavaan kerrosalaan. Jos rakennusta laajennetaan liittymämaksua lisätään. Tästä aiheutuu paljon ylimääräistä työtä eikä kaikkia laajennuksia välttämättä huomata.".

(On se muuten taas kerran ihmeellistä miten muualla, täsmälleen samaa järjestelmää käyttävissä kunnissa ja kaupungeissa, ei ole mitään vaikeuksia saada pöytäkirjojen liitteitä näkyviin samalla kun pöytäkirjat laitetaan näkyville kunnan sivuille. Taitaa olla taas virastopäällikkö asialla (kunnat lirissä netin kanssa, netti on kaiken pahan alku ja juuri, epäluotettava, lukekaa lehtiä, jne..).

"Laajennuksia huomata". Mitäs varten kunnassa on rakennustarkastaja? Entäs rakennusluvat? Eikö niistä selviä jos joku laajentaa taloaan? Vai onko täällä kaikki tehty kenellekään ilmoittamatta, ja mitään tarkastamatta? Ja homma jatkuu: "Liitteenä olevassa taksassa, joka perustuu kaavatonttien osalta rakennusoikeuteen, on pyritty siihen, että se vastaa kustannusvaikutuksiltaan nykyistä taksaa noin 10% korotuksella. Korotus on välttämätön, koska vesilaitoksella on tänä ja tulevina vuosina suuria investointeja, jotka kasvattavat huomattavasti poistojen määrää."

Korotus on välttämätön koska tulossa on suuria investointeja jotka kasvattavat huomattavasti poistojen määrää...joku viisaampi voisi ehkä valaista minua mitä tämä tarkoittaa, noin äkkiseltään se kuullostaa ihan siltä että joku yrittää taas pimittää asioita kuntalaisilta. Jos tuo "...kasvattavat huomattavasti poistojen määrää" olisi jätetty pois, olisin ehkä ymmärtänyt lauseen, mutta nyt...

Onkos tällä investointiasialla muuten jotain tekemistä sen kanssa, että se Uudenmaan ympäristökeskuksen (tietääkseni) alulle panema suunnitelma, jota suurella kiireellä taannoin Lohjalta yhtäkkiä "pyytämättä ja yllätyksenä" tulleen sähköpostin perusteella valmisteltiin, sai hiukan takapakkia kun se ei saanutkaan valtion rahoitusta, ainakaan ensi vuodelle? Mitäs nyt eteen, kun niitä loka-autoja sahaa tuossa olohuoneen ikkunan alla ihan entiseen tahtiin. Olen tässä jo jonkin aikaa odotellut josko hallinto-oikeudesta alkaisi pikkuhiljaa jotain kuulua siinä ympäristölupa - asiassa josta valitimme.

13.10.2007 Kenen edun mukaista se on?

Keskustelin tässä päivänä eräänä erään pohjois-Suomalaisen kaupungin erään osaston johtajan kanssa ns. "paras" - hankkeesta ja miten sitä on ajettu heillä päin. Kyseessä on kaupunki joka tulisi toimeen itsenäisesti, ajatellen tätä 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimusta. Sanoi että kun homma lähti liikkeelle oli tarkoitus että kaikki osallistuisivat syntyvän kuntayhtymän kustannuksiin samassa suhteessa kuin aiemminkin, eli kukin maksaa oman osuutensa. Viime aikoina on kuitenkin esiintynyt tiettyjen tahojen puolelta vaatimuksia saada olla mukana täysimääräisesti, mutta pienemmillä kustannuksilla, siis haluavat ison kakun kuitenkaan siitä maksamatta. Eli kustannukset jakautuisivat suhteellisesti epätasaisesti, jotkut maksavat enemmän kuin muut per yksikkö (esimerkiksi hoitotapaus tai - jakso). Keskustelussa ei selvinnyt mikä mahdollisesti synnytettävän kuntayhtymän osallinen tällaisia vaatimuksia on esitellyt, mutta ei ainakaan tämä paikallinen itsenäisenäkin pystyssä pysyvä kaupunki. Eli vaatimuksia on esittänyt jokin niistä 3 - 4 ympäristökunnasta jotka yhdessä mainitun kaupungin kanssa kuntayhtymän muodostaisivat.

Jos tätä esimerkkitilannetta vertaa tilanteeseen täällä etelässä, ja syntymässä olevaan Vihti - Karkkila - Nummi-Pusula akselin muodostamaan kuntayhtymään, niin koska vaan voi tulla eteen vastaavanlainen tilanne täällä. Ja kun (ymmärtääkseni) Nummi-Pusulalla olisi kaikkein pienin painoarvo päätöksenteossa, kuka on se joka jää jalkoihin silloin? Tosin en yhtään ihmettelisi vaikka kunnan päättäjät päättäisivät itse olla tällainen enemmän samalla rahalla - taho.

Näistä kuntayhtymistä noin yleensä, kun ajatellaan kunnan päättäjien lausuntoja kunnan itsenäisyydestä...Kuntaliitto toteaa toimitusjohtajansa, Risto Parjanteen, suulla Hesarissa (10.10.2007: "Kuntaliitto: Kuntayhtymät nakertavat kuntien itsenäisyyttä") että se mikä voi olla hyvä sosiaali- ja terveyspalveluille voi olla haitallista kunnan toiminnalle. Kuntayhtymälle tai vastaavalle siirretyn järjestämisvastuun mukana siirtyy yli puolet kunnan palvelutoiminnasta ja taloudesta. "Parhaiten demokratia toteutuu silloin, kun kunta voi omassa organisaatiossaan hoitaa tehokkaasti mahdollisimman paljon palveluista."

Eli jos lyödään hynttyyt yhteen jonkun kanssa kannattaa se kaikkien osapuolien kannalta tehdä kunnolla, eikä "olla vain vähän yhdessä". Mielestäni Nummi - Pusulan kunta on jo tehnyt yhteispelisopimuksia muidenkin toimintojen kuin "vain" sosiaali- ja terveystoimen kohdalla, eli tätä yhteispeliä on jo olemassa vaikka kuinka. Ongelmana on vain se taho tai ne tahot joiden kanssa tätä yhteispeliä harjoitetaan. Sitä harjoitetaan nyt pääasiassa Karkkilan ja muistaakseni jonkin verran Forssan kanssa (jostain luin, en nyt jaksa muistaa mistä). Toimitusjohtaja Parjanne muistuttaa puitelain lähtökohdista, joiden mukaan kunnan tulisi perustua työssäkäyntialueeseen tai vastaavaan toiminnalliseen kokonaisuuteen, ja että kunnilla tulisi olla taloudelliset edellytykset selvitä palveluiden järjestämisestä.

Eli ei kuntayhtymiä, niillä ei saavuteta mitään parannuksia, päinvastoin. Nummen terveysasema pois, jne., ei silti että sieltä olisin "milloinkaan" palvelua itse saanut, mutta muut. Kuntayhtymä ei paranna mitään edellytyksiä, sillä vain täytetään todennäköisesti alun perin hyvää tarkoittanut laki ja sen kirjain. Kuntayhtymän mukana kasvaa riski siitä että joudutaan yhä enemmän maksumieheksi, kun kuntayhtymässä päätösvaltaenemmistön haltijat tekevät päätöksiään. Palvelut siirtyvät yhä kauemmas, ja niiden saaminen vaikeutuu. Vai aikooko kunta tarjota kyydin Pusulaan / Vihtiin / Karkkilaan niille jota sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat (omavastuu olisi tietenkin matkakulu kotoa Nummelle, loput maksaa kunta...), kun jossakin muistaakseni mainittiin että palvelut eivät muutu, nyt vain totellaan lakia ja muodostetaan isompi kokonaisuus että saadaan se vaadittu 20 000 kasaan.

Jos jotain tehdään, niin kuntaliitos kasaan vain. Ja koska kunnan tulisi perustua työssäkäyntialueeseen ja muuten luontaiseen asioinnin suuntautumiseen, ja koska Nummi-Pusulan ja Helsingin / Espoon välissä on joitain muita, niin Lohjahan se siinä sitten. "[Kuntaliiton toimitusjohtaja] Parjanne kertoi olevansa tyytyväinen että kunnat ovat ennakoitua runsaammin valmistelemassa kuntaliitoksia."

10.10.2007 "...minä olen virastopäällikkö..."

Kyllä on aikoihin eletty, tai ei sitten varmaan oikeastaan. Tuli sitten taas kerran todennettua mikä on homman nimi ja pelin henki arvostetussa kotikunnassamme. Päivän aviisissa (L-U 10.10.2007) voi taas lukea miten eri tahot ovat kunnostautuneet.

Ei ole kauaakaan kun erään teknillisluonteisen lautakunnan johtavan jäsenen maille (?) tehtyjä kaavoituksia kritisoitiin, ja tähän sitten kyseinen henkilö totesi jotain ympäripyöreää, tyyliin "...jääväsin itseni...". Hienoa. On luottamusta herättävää kun toimitaan avoimesti, kunnan ja sen asukkaiden edut huomioiden ja näiden asettaminen omien etujen edelle.

Nyt sitten "Nummenjoen järjestely-yhtiö", joka ajaa Nummenjoen ruoppaamista, ilmoittaa toimitsijansa suulla että "...jos valitukset eivät olisi pitkittäneet hanketta, joki olisi ruopattu jo aikoja sitten eikä vuollejokisimpukasta olisi tiedetty mitään...". Näinhän asiat siis pitää hoitaa, ilmeisesti, tässä kunnassa. Mahdollisimman nopeasti, salaa ja ilmoittamatta. Ei ole ensimmäinen kerta, nyt vaan tuli lisätaho, sen tavallisen, eli kunnan johdon, lisäksi. Eli mitä vaan, kunhan jäljet peitetään ja kukaan ei saa mitään tietää.

Ei minulla mitään itse ruoppausta vastaan ole, saattaa olla että siitä joku mahdollisesti hyötyisikin, mutta tietyt säännöt ovat olemassa. EU:kin tuottaa kyllä välillä aika lailla mahdottomuuksia, joihin tässä jutussa viitataan (Suomessa paikoitellen yleinen, muualla varsin harvinainen, ja siksi suojeltu, tämä vuollejokisimpukka), mutta kuitenkin. Jos jotain tehdään, niin tehdään sitten kaikissa tapauksissa sääntöjen mukaan. Mikä tässä eniten pöyristyttää on ajattelumalli. Rakennanpas tuosta talon naapurin maille, siirrän hiukan rajapyykkiä ja sitten talo onkin omilla maillani. Mitä siitä vaikka se olisi jotenkin kiellettyä, pääasia että se saadaan tehtyä ja salattua muilta. Eivätpähän sitten pääse sanomaan mitään, se rajapyykkihän on aina ollut tuossa.

Ja toinen malliesimerkki asianmukaisesta ja ennen kaikkea lainkuuliaisesta toimintamallista on tämä Hannele Maittilalle näytettävien asiakirjojen meneminen kunnanjohtajan kautta. Että julkisia asiakirjoja ei saisi luovuttaa muut kuin kunnanjohtaja, erityisesti Maittilalle. Mitenköhän arvoisa kunnanjohtaja suhtautuisi siihen että kaikki kuntalaiset erikseen päättäisivät haluta tutkia näitä julkisia asiakirjoja. Taitaa siinä mennä kunnanjohtajan ajankäytön priorisointi hiukan metsään, kun pitää toimia asiakirjavahtina muiden tehtävien sijaan. On se hienoa että meillä täällä kunnassa on perin kunnollista palkkaa nauttiva arkistopäällikkö. Mistäs sitä virkaa voisi hakea, kuulin että uusi arkistopäällikkömme nauttii korkeampaa palkkiota menetetystä vapaa-ajasta kuin muut ns "kunnanjohtajat"? Voisi melkein luulla että kunnanjohtaja ei ole oikein tehtäviensä tasolla.

"Minä olen tämän viraston virastopäällikkö, ja virastopäällikönä minä määrään miten tässä virastossa menetellään".

19.9.2007 Sanoiko joku "hallintokantelu"...?

Kuten olemme lehdistä saaneet jo jonkin aikaa sitten lukea, päättivät arvoisat kunnan päättäjät että erittäin suuresta vaatijajoukosta (1 076 kpl kunnan äänioikeutettua asukasta) huolimatta mitään kansanäänestyksiä ei järjestetä. Erityisesti mainittiin että "...pääosa allekirjoittaneista on kunnan eteläisimmistä kylistä, erityisesti Saukkolan, Tavolan ja Koisjärven alueilta." Tästä voisi hätäisempi tehdä johtopäätöksen, että asiaan ei oikein tarvitsisi suhtautua kovinkaan vakavasti, ikään kuin mainittujen alueiden asukkaat eivät olisi samanarvoisia kunnan muiden asukkaiden kanssa. Onhan mainittu allekirjoittajamäärä kuitenkin vain noin kolmasosa koko kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Mitäs nyt noista.

Päätös valitusosoituksineen (valitusaika loppuu 29.9.2007 klo 15:00) tipahti postiluukusta eilen tiistaina 18.9.2007, melkein kolme viikkoa sen tarkastamisen ja kunnanvirastossa 30.8.2007 klo 10 15 tapahtuneen "julkipanon" jälkeen. Lue päätös kokonaisuudessaan PDF muodossa tästä.

Internethän ei ole kunnanjohtajan mielestä luotettava kanava, joten se mitä sieltä löytyy on lähtökohtaisesti epäilyttävää ja muuten epäluotettavaa, eli mahdolliset siellä esiintyvät päätökset joissakin asioissa ovat myös samaan sarjaan kuuluvia. Eli "julkipano" lainausmerkeissä, koska esimerkiksi itselläni ei ole juurikaan mahdollisuutta tutustua mihinkään asiakirjoihin klo 10 15 välillä arkisin. Olen aikaisemmin jo asiasta täällä todennut että kunnanjohtaja voisi oikeastaan sopia työnantajien kanssa "kunnallisasiakirjavapaasta", ihan kuten Englannissa on nämä "bank holidays"...

Perusteluiksi esitettiin joukoittain kertomuksia siitä miten muissa kunnissa oli kansanäänestysasiaa kuntaliitosten kohdalla lähestytty, ja miten kyseisen kunnan päättäjät olivat sitten asiaan suhtautuneet. Kuitenkin arvoisa kunnanjohtaja painottaa koko ajan kunnan itsenäisyyttä ja sitä miten itse voimme päättää asioista. Silti pitää ilmeisesti ottaa mallia siitä miten muualla on tehty ja vielä ehdottaa että toimitaan sen mukaan. Jos kerran kunta on itsenäinen ja aikoo sellaisena pysyä, miksi pitäisi päätöksenteossa huomioida miten muut kunnat ovat omalta osaltaan jossakin asiassa päättäneet? Mielestäni on hiukan kaukaa haettua tehdä päätös esimerkiksi kuntaliitoksesta Lohjan kanssa sen perusteella mitä Nurmon kunta on omalta osaltaan päättänyt.

No, jollakulla taisi sentään omatunto herätä, tai jotain, kun ehdotettiin sentään että vaikka kansanäänestystä ei järjestetä annetaan sentään kuntalaisille mahdollisuus lausua mielipiteensä "...mahdollisen kuntaliitoksen toteuttamisesta sekä antaa palautetta kunnan peruspalveluista." . Parempi sekin kuin ei mitään, vaikka se armopalalta haiskahtaakin. Olisiko niin että joku olisi ehdottanut hallintokantelun tekemistä siitä että kunta on pimittänyt päätöksentekoaan (lue lisää hallintokantelusta Kuntaliiton kunnat.net sivuilta tästä)

Joku jossakin viittasi asiasta keskusteltaessa (taisi olla artikkeli jossakin lehdessä) että kuntalaiset ovat kunnanvaltuutettunsa valtuustoon äänestäneet omiksi edustajikseen, jolloin valtuutetut saavat päättää annetulla valtakirjalla kuntalaisten puolesta kuntaa ja kuntalaisia koskevista asioista. Näinhän se tietenkin ainakin osaksi on. Mutta kun nämä asiat, ja silloisten valtuustoehdokkaiden mielipiteet asioista, eivät olleet tiedossa silloin taannoin viime kunnallisvaaleissa, joten äänestäneillä ei voinut olla mitään tietoa siitä miten valitut näihin asioihin suhtautuvat. Ja kun kunnan päättäjät nyt niin onnistuneesti ovat vältelleet kuntalaissa määriteltyjä velvollisuuksiaan (tiedottaa kunnan asioista ja järjestää kuulemistilaisuuksia ja selvittää asukkaiden mielipiteet ENNEN päätöksentekoa) on mielestäni vain oikeus ja kohtuus että edes näin annetaan asukkaille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asioista kunnan päättäjille, jotta nämä sitten voivat päättää asioista sen mukaisesti.

Sitten vielä voisi kiinnittää huomiota lauseen sisältöön: "...mahdollisen kuntaliitoksen...". Olisiko kuitenkin niin että jossakin siellä alla möyrii pieni liitos...? Pikkuhiljaahan tässä ollaan siirtämässä eri toimintoja Nummi-Pusula Vihti Karkkila akselin yhteisille elimille, myös sellaisia toimintoja jotka eivät välttämättä kuulu PARAS asiaan kuuluviin sosiaali- ja terveystoimen aloihin.

Eikä ole muuten vielä näkynyt postin seassa korvausvaatimusta kunnalta "aiheettomasta valituksesta", onhan kunnanjohtaja sellaisen jo Helsingin hallinto-oikeudelle esittänyt ja vaatinut että eräs valituksen tehnyt kunnanvaltuutettu korvaisi kunnalle valituksen vastaamisesta aiheutuneet kulut. Ikään kuin kuntalainen ei saisi valittaa lain mukaisesti päätöksistä. Sitä paitsi (oikaiskoon asiantuntevammat tahot jos olen väärässä), hallinto-oikeus käsittelee hallintoasioita, päätöksien lainmukaista syntymistä jne., vahingonkorvausasiat eivät liene tällaisia.

3.8.2007 EI kansanäänestykselle, Nummen terveysasemaa esitetään suljettavaksi?

Noniin, lomat on loppu, ja siviilisääty vaihtunut. Vaimoke muuttui vaimoksi, ja asiaa sitten juhlittiin asiaankuuluvin menoin. Se niistä hyvistä jutuista.

Kuntamme kunnanhallitus kokoontunee maanantaina 5.8.2007 illansuussa päättämään asioista, taas kerran. Ja arvoisa kunnanjohtaja on ryhtynyt toteuttamaan salailuun perustuvaa politiikkaansa, koska kunnanhallituksen esityslistaa ei ole netissä näkynyt. On se sitten ihmeellistä miten Nummi - Pusulassa ollaan "lirissä nettipelleilyn kanssa", kun muualla sitä vastoin laajennetaan asioista tiedottamista netissä. Käytössä on tasan samat järjestelmät (Documenta OyÅ�n Dynasty) ja sinne jostain syystä saadaan helposti esityslistat, pöytäkirjat, talousarvioesitykset, käsiteltävien asioiden liitteet jne. Mutta ei täällä.

Onneksi voisi tehdä vaikka hallintokantelun, ainakin Kunnat.net - sivuston mukaan. Joku sentään kertoo miten toimia.

Olen kuitenkin antanut itselleni kertoa, koska tietääkseni esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia vaikka itse kokous olisikin suljettu, että maanantaina olisi tarkoitus käsitellä joitakin ehkäpä itse kutakin kiinnostavia ja koskettavia asioita, näiden joukossa yli 1 000 kuntalaisen allekirjoittamaa vaatimusta kansanäänestyksen järjestämisestä ja erästä perusturvan ja sosiaalitoimen yhteistyön kehittymistä ja ehkä kehittämistä käsittelevää raporttia.

Näistä tuossa ensimmäisessä, eli kansanäänestysasiassa tullaan ilmeisesti esittämään että kansanäänestystä ei järjestetä ja että asia onkin sitten loppuun käsitelty. Eli vaikka lähes noin kolmasosa kunnan äänioikeutetuista asukkaista tätä vaatii, niin ei nyt, kun ei tunnu siltä. Kun allekirjoittaneita on niin paljon kunnan eteläosista, eihän se voi mitenkään vastata kunnan kaikkien asukkaiden toiveita. No ei varmasti. Mutta niiden eteläosissa asuvien toiveita kyllä. Kunta halki, ja sitten Pusulan (josta muuten oli aika paljon allekirjoittaneita...) asukkaat Vihti - Karkkila linjalle, ja Saukkola - Nummi jne Lohjalle.

Ja asiaan liittyen, mahdollisesti: Mainitussa raportissa esitettäneen että aikuisten terveyskeskusvastaanotto keskitetään kunnassa yhteen pisteeseen. Onkohan se Nummi vai Pusula? Joku taisi joskus mainita jotain sellaista että mikään ei muutu, muodostetaan vain tällainen yhteistoiminta - alue, jolla täytetään lain vaatimus.

Pannaan tähän hiukan kuntalakia, ettei totuus unohdu:

Kuntalaki 29 §
Tiedottaminen

Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

Kun nyt ei kerrota mitään voisi melkein tulkita asiain olevan sillä lailla että ei ihan täytetä kaikkia kuntalain pykäliä.

16.6.2007 Muut pyrkivät parantamaan palveluaan...meillä lähinnä piilottelemaan

Muut kunnat pyrkivät pääsääntöisesti parantamaan palvelujaan, esimerkiksi lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia eri tavoin. Esimerkkinä tästä PARAS - hankkeen jo kertaalleen valittu kaveri Vihti, jonka (kunnan) uusista kotisivuista oli artikkeli L-UÅ�ssa 2.6.2007. Yhtenä tärkeänä tekijänä, artikkelin mukaan peräti tärkeimpänä, oli saada sivut palvelemaan kuntalaisia monipuolisemmin ja helpommin.

"Kotisivut ovat kustannustehokas kanava sekä kuntalaisille että henkilöstölle. Kuntalaisten ei tarvitse kytätä virastoaikoja tai -paikkoja tietoa saadakseen. Kotisivut ovatkin "yhdeltä monelle - palvelu", joka vähentää henkilöstöä kuormittavia rutiiniasioita."

Ei oikein ole linjassa arvoisan kunnanjohtajamme lausuntojen kanssa, "...kunnat ovat lirissä nettipelleilyn kanssa...". Kannattaisi varmaan pohtia ovatko muut lirissä (esimerkiksi tässä Vihdin kunta), vai ovatko kunnanjohtajan mielipiteet ja asenne hiukan, etten sanoisi, 70 - luvulta? Noin henkilökohtaisesti asettuisin tuon jälkimmäisen taakse, kun en oikein jaksa uskoa että se, että ehdoin tahdoin lähdetään uudistamaan verkkopalvelua tarkoituksena parantaa palvelua tarkoittaisi että palvelua parantamaan pyrkivä taho olisi "lirissä".

Semminkin kun Kuntaliitto on tutkituttanut asioita, nimenomaan nettiasioita, Taloustutkimus OyÅ�llä. Mm. IT Viikon 12.6.2007 julkaisemassa artikkelissa, jossa viitataan Kuntaliiton teettämään tutkimukseen todetaan että kunnat tarjoavat internetissä yhä monipuolisempia kanavia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Artikkelissa mainitaan että valtuustojen ja hallitusten pöytäkirjoja on voinut lukea netissä jo vuosia, mutta että näiden lisäksi julkaistaan netissä nykyään myös esityslistoja ja lautakuntien pöytäkirjoja. "Kyselyyn vastanneista kunnista kaikki yli 40 000 asukkaan kunnat julkaisevat netissä sekä pöytäkirjat että esityslistat ennen valtuuston, hallituksen tai lautakuntien kokouksia."

"Lähes puolet kuntien verkkopalveluvastaavista arvioi tieto- ja viestintäteknologian muuttavan oman kuntansa toimintaa läpinäkyvämmäksi. Avoimuuden lisääntymiseen luottavat eniten pienimmät, alle 10 000 asukkaan kunnat." Miten olisi täällä?

Kun kysyttiin miten hyvin kuntalaiset saavat verkkosivuilta ajantasaista tietoa meneillään olevista kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvistä muutoksista saatiin tutkimuksessa lukemiksi Nummi - Pusulan kokoisissa kunnissa (asukkaita 6 000 - 9 999):

3 % kunnista erittäin hyvin
50 % kunnista melko hyvin
33 % kunnista melko huonosti
14 % kunnista erittäin huonosti

eli Nummi - Pusula kuuluu huonoimpaan seitsemäsosaan Suomen kunnista tässä mielessä, koska mielestäni tietoa saa erittäin huonosti, jos lainkaan. Yksikään kunta ei laittanut rastia ruutuun "ei osaa sanoa" (tässä kokoluokassa, isommissa kunnissa kyllä). Eli 86 % Suomen kunnista on hoitanut asiansa tässä paremmin kuin me. Olisiko syytä tehdä jotain asialle? Voisi vaikka aloittaa kunnanjohtajan asenteesta avoimmuuteen.

Ja kun samaista tutkimusta lukee eteenpäin, huomaa että 53 % kaikista 2 000 - 5 999 asukkaan kunnista on sisällyttänyt verkkopalvelujen ja verkkoviestinnän kehittämisen kunnan strategioihin ja suunnitelmiin. Isommissa kunnissa ( 6 000 - 9 999 asukasta) lukema on 47 %.

Jos nyt annetaan kunnanjohtajan saada tahtonsa läpi, eli vähentää julkisuutta ja tiedon jakoa ennestään, olemme siis menossa pahasti vastavirtaan. Olisiko aihetta luottamushenkilöiden puuttua asiaan?

Tutkimuksen tuloksiin voi tutustua Kuntaliiton sivuilla osoitteessa http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;355;394;123284 jossa linkki riisuttuun tutkimukseen, ja osoitteessa http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;355;394;62317 jossa linkki asiakirjaan "Kuntien verkkopalvelututkimus 2007" (kyseessä PDF - asiakirja, jonka lukeminen vaatii Adobe Reader - ohjelman. Sen voi ladata ilmaiseksi tästä (AdobeÅ�n sivu)), josta nuo yllä mainitut numerot on poimittu.

1.6.2007 Suvivirsi sujui taas kerran mallikkaasti

Kuten taannoin, kun vanhempi nuori neiti lopetteli esikouluaan Saukkolan päiväkodissa, oli taas kerran kaunis kesäinen iltapäivä. Silloin laulu raikui ulkoilmassa, kuoron vahvistuksena oli muukin Saukkolan päiväkodin väki. Joku yleisön joukosta lausui "tästä vasta kesä alkaa", kun nuoriso Suvivirttä viritteli. Lause osui ja jäi mieleen. En itse asiassa ollut asiaa isommin ajatellut aikaisemmin, kun siitä kun viimeksi Suvivirren itse lauloin (silloin tosin ruotsiksi, "Den blomstertid nu kommer", Helsingissä joskus kaukaisella 1980 - luvulla) on jonkin verran aikaa. Mutta silloin osui kohdalle, kun oma jälkikasvu ensimmäistä kertaa julkisesti sitä esitti. Seuraavana vuonna olikin sitten jo nuoremman nuoren neidin vuoro, samassa paikassa, ja sitten alkoikin Oinolan koulun juhlasalien kuluttaminen. Yhteensä, jos jaksaa lukion loppuun asti, tullee noin 13 kertaa ihmisiässä itselle laulettua, loput menee sitten vanhemmille / isovanhemmille / tms. Mutta kuitenkin - nyt se kesä sitten taisi alkaa, virallisesti.

Sitten asiaan. Haeskelin paremman tekemisen puutteessa tästä Nummi - Pusulan kunnan perusturva-asiasta tietoa pitkin sitä tunnetusti epäluotettavaa nettiä, ja löysin joitakin esimerkkejä jotka osoittavat että viestintäkonsultille olisi toden totta hommia kunnassamme. Muutamia esimerkkejä:

Turun Sanomat julkaisi nettilehdessään 5.2.2007, Kotimaa - kohdassa:Laki pakottaa Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan yhteistyöhön

(tuohon pieni väliheitto: tokkopa laki sentään (vielä) pakottaa tekemään yhteistyötä tietyn tahon kanssa, se vain vaatii tekemään sitä jonkun kanssa että se 20 000 asukkaan väestöpohja saadaan kasaan...)

"Kolme Uudenmaan kuntaa kaavailee yhteistyötä perusturva-asioissa. Vihdin ja Karkkilan kunnanhallitukset nuijivat maanantai-iltana pöytään päätökset asiasta. Myös kolmannen yhteistyökunnan, Nummi-Pusulan kunnanhallituksen odotettiin hyväksyvän asian myöhään maanantaina. Yhteistyön yksityiskohdista ei vielä ole tietoa, kunnanhallitukset päättivät vasta keskusteluiden ja valmistelun aloittamisesta. Toistaiseksi yhteistyömallikaan ei ole selvä, vaihtoehtoina ovat kuntayhtymä- ja isäntäkuntamalli. Yhteistyöpyrkimykset synnytti eduskunnan viime kuun puolivälissä hyväksymä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen mukaan kunnassa tai perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20 000 asukasta. Kuntien on täytettävä väestövaatimus joko kuntaliitoksilla tai yhteistyöllä." (Julkaistu 5.2.2007 20:43:00)

Länsi-Uusimaa, 2007 02 07: "...Soinion mukaan Nummi-Pusula haluaa tiivistää yhteistyötä Karkkilan ja Vihdin kanssa maantieteellisistä syistä. Se selviää pelkästään karttaan katsomallakin. Nummi-Pusula on pinta-alaltaan suuri, Lohjaakin suurempi ja etäisyydet ovat pitkät. Lisäksi tieyhteydet Lohjalle ovat erinomaisen huonot, Soinio sanoo."

Vai ovat tieyhteydet Lohjalle erinomaisen huonot. Jos asiaa tarkastelee vanhan Pusulan pohjoisreunasta, niin ehkä, muuten rohkenen olla eri mieltä. Jos vanhan Pusulan asukkaat haluavat "olla" Karkkilan ja Vihdin kanssa suotakoon se heille, me kunnan eteläreunassa koemme että Lohja on se oikea suunta.

Mitenköhän tuohon muuten istuu se Soinion oma lausunto vuodelta 2005, jota lainasin kun luovutimme kansanäänestysnimilistoja: " Pitää tutkia mihin ihmiset nykyisellään suuntautuvat (=kauppareissut, lääkärit, työssäkäynti, harrastukset, kulttuurimatkat jne.), ja sen mukaan on piirrettävä uusien kuntien rajat." (HS 12.10.2005, Kuntarakenneuudistuksesta keskusteltaessa)

Samasta artikkelista (LU) lisää, osoittaa vain että vanha jako voisi olla paikallaan palauttaa ja liittää sen jälkeen osat sinne minne osien asukkaat haluavat...
Ongelmana tosin voi olla se, että Pusulastakin löytyi paljon nykymuotoisen kansanäänestysvaatimuksen allekirjoittaneita:

"Nummipusulalaisten tyytyväisyyttä omiin terveyspalveluihin tutkitaan säännöllisesti asiakaskyselyillä. (millä kyselyillä? itse en ole sellaista vielä nähnyt) Niiden mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä terveyspalveluihin, Soinio sanoo".

"Tyytyväinen palveluihin on myös Ikkalassa asuva Xxxx Xxxxxxxxxx, joka toi neljän kuukauden ikäisen poikansa Yyyy Yyyyyyyy:n eilen Nummen neuvolaan. Matka tänne on vain vähän turha pitkä, yli 20 kilometriä. Karkkila olisi aivan meidän vieressä, hän sanoo."

Niin, pannaan kunta takaisin halki, ja ne jotka haluavat retkiä Karkkilaan saavat sen, ja muut sitten Lohjalle. Olisiko se niin vaikeaa?

Karkkilan kaupungin sivuilla, päivätty 6.2.2007

Osoituksena siitä, että kyllä asiasta oli juttua jo taannoin, muut osapuolet sentään vaivautuivat asiasta tiedottamaan, mutta eihän nyt sentään omille kuntalaisille... "Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti selvittävät perusturvan yhdistämistä (6.2.2007): Karkkilan kaupunginhallitus sekä Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnanhallitukset päättivät maanantaina ryhtyä neuvottelemaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyön tiivistämisestä. Neuvottelujen tuloksena voi syntyä joko koko sosiaali- ja terveystoim...

Muut tahot viitsivät kyllä julkaista asiasta tietoa jossakin jo esimerkiksi helmikuussa 2007, mutta tämä meidän oma kuntamme ei. Ennen kuin oli melkein pakko. Osoitti taas kerran oikeaksi toteamukseni: "Mitään ei kerrota, ennen kuin on pakko. Ja silloinkin vain mahdollisimman vähän."

Pakko taisi sitten ilmetä "jo" 16.4.2007 kun kunta julkaisi toistaiseksi ainoan tiedotteensa asiassa, sen jälkeen on taas ollut aika hiljaista. Taitaa olla oikeasti tekeillä jotain sellaista joka ei kestä välttämättä kirkasta valoa, kun niin tiivistä peittoa pitävät asioiden päällä.

Sitten vielä Jaakko Piirosen nettipäiväkirjasta lainaus, osoitteessa http://www.piironen.info/2007/04/lohja-on-nummi-pusulan-luontainen.html

"...Kunnan virka- ja luottamusmiesjohdon ainoana tavoitteena Vihti-Karkkila-ratkaisussa näyttääkin olevan oman asemansa ja päätäntävaltansa varmistaminen..."

Ja lopuksi, jotain joka voisi muodostua vaikka jonkilaiseksi lentäväksi lauseeksi tyyliin se, mitä Cato sanoi taannoin antiikin Roomassa puheitaan päättäessään (herra oli kovin Carthagoa vastaan): "...ceterum censeo Carthaginem esse delendam." (ainakin jotain sinnepäin, tarkoittaa "...muuten olen sitä mieltä että Kartago on hävitettävä"):

Kuntalaki, 29 §: Tiedottaminen
"Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista."

Että repii siitä.

31.5.2007 Jätevesi-ilta kunnantalolla

Ei se ihan sitä ollut mitä oli odottanut, jätevesi-ilta, mutta kuitenkin linjassa kutsun kanssa. Eli melkein meni hukkaan kauhealla kiireellä työmaalta sinne kiiruhdus.

Mutta ei kuitenkaan ihan, koska se vedenpuhdistus haja-asutusalueella on ajankohtainen äitini kesämökillä, mutta se taitaa osua "vähäinen käyttö" kohtaan, joten...mutta sinänsä mielenkiintoista. Mökki sijaitsee Asikkalassa, Vääksyn Salonsaaressa, mutta oletan että säännökset ovat samat sielläkin, ainakin melkein.

Sako- ja umpikaivolietteestä ei juurikaan keskusteltu, todettiin vain että käivoja on erilaisia, betonista ja muovista, ja että niitä tulee olla. Ja pohjavesialueella umpikaivo, muuten voi harmaalle vedelle olla sakokaivo.

Kysyin kuitenkin tilaisuuden lopuksi herroilta ja rouvalta (vt tekninen johtaja Paula Mäenpää) kenen vastuulla sako- ja umpikaivoliete on, johon ympäristötarkastaja Karvonen että kaivossa asukkaan, autossa kuljettajan (jos on lupa, muuten asukkaan). Ja että se viedään Saukkolaan, tai pääsääntöisesti Espooseen.

Ihmettelin sitten tätä ääneen, viitaten Lohjan Kaupungin ymp lautak §226 / 20.10.2005 ja N-P ymp lautak §135 2.11.2005 joissa molemmissa todetaan Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta että "...puhdistamolle ei vastaanoteta sako- tai umpikaivolietettä...". Ei siihen ollut herroilla / rouvalla vastausta. Rouva viittasi lähinnä siihen että on ollut vasta vähän aikaa, eikä ole ehtinyt paneutua.

Ja samalla myös sitä, että Vihdin kunta on N-P tekn lautak §15 / 14.3.2006 (Ilmoitusasiat) mukaan ilmoittanut että Nummi-Pusulan kunnan alueelta voidaan vastaanottaa sako- ja umpikaivolietettä Vihtiin. Ei kommenttia.

Siihen malliin. Ymp tark Karvonen mainitsi "...mahdollisesti saadaan siirtoviemäri Lohjalle tulevaisuudessa...". Siis mahdollisesti, sanoi, nimenomaan.

Yleisö kysyi kunnan yleiskaavasta ja muista kaavoista ja niiden vaikutuksista kunnan verkkoonliittymisen velvoituksista, kun on olemassa lähtökohtaisesti velvoite liittyä kunnan verkkoon kaava-alueella. Mutta jos on jo rakentanut oman / liittynyt johonkin, ja siitä maksanut, niin sitten jos/kun kunta asettaa kaavan päälle ja rakentaa verkon on siihen lähtökohtaisesti liityttävä, eli siis maksettava raskaasti. Hakemuksesta voi kuulemma saada erivapauden, erityistapauksissa. Viesti oli mielestäni että pääsääntöisesti erivapautta ei tule, vaan ensin maksetaan oma ja sitten kunnan verkkoon liittyminen.

Eli siis perättiin kunnan suunnitelmia asioista. Johon Mäenpää ja Karvonen että "...toiminta-alueen suunnittelu on päällä (Karvonen nähnytkin jotain suunnitelmia), ja kun suunnitelma tehty siitä tiedotetaan."

Kuului kommentteja suuntaan että miksei suunnitelmista voisi kertoa jo etukäteen, ettei tulisi eteen tilannetta jossa ensin on tehty oma vain jotta olisi pakko liittyä kunnan verkkoon sitten kohta. "Kuulutetaan sitten kun on valmista" oli kommentti. Kyllä Mäenpää sitten kävi hakemassa jonkin kartan josta sitten luki sisältä, ja pääviesti oli kuulemma että haja-asutusalueille ei tule liittymisvelvoitetta aiheuttavaa kaavaa tai verkostoa.

Se rouva puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan kylät ryÅ�n rouva, totesi että "avoimmuus ja luottamus", niillä pääsee pitkälle. Siihen oli ihan pakko heittää välihuuto että "koskee kuntaa myös". Ajatellen kuntalakia, ja siellä erityisesti § 29 (oma huomautus tässä nyt kirjoittaessa).

Muuten oli siis aika vähäistä lietteestä ja puhdistamosta keskustelu, muuta kuin mitä minä siellä hiukan kyselin, siis. Ja vastauksia ei siis isommin tullut.

28.5.2007 (hiukan jälkikäteen, mutta tuolloin piti laittaa tänne...) Kansanäänestysvaatimus luovutettiin

Kuten ollaan lehdistä saatu lukea, niin tuolloin lähes trooppisen kuumana iltana kävimme luovuttamassa nimilistat kunnanvaltuuston puheenjohtajalle. Kunnanjohtaja loisti poissaolollaan, mainitsi että ei tiennyt asiasta, kun päivää sanoin, jälkikäteen...

Mutta kuitenkin. "To whom it may concern", eli niille joita asia kiinnostaa, omat kommentit siitä miksi näin:

Kunta on kuntalaisten mielipiteet yleensä, ja tässä erityisesti Saukkolalaisten mielipiteet, ohittaen päättänyt ryhtyä perusturvan ja sosiaalitoimen kohdalla yhteistyöhön Vihti - Karkkila - linjan kanssa. Asia hoidettiin mielestäni salamyhkäisesti, kiireellä ja piilotellen, ja tuotiin mitä ilmeisimmin "annettuna" päätettäväksi. Tästä esimerkkinä se, että Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan perusturvan uudelleenorganisointiin liittyvä yt - menettely aloitettiin jo 26.2.2007, vaikka päätös varsinaisessa asiassa tehtiin vasta 2.4.2007. Päätöksestä on lisäksi valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.

Kuntalaisille ei annettu tietoa siitä mitä tuleman pitää, eli ei annettu riittävää selvitystä siitä mitä tämä yhteistyö tarkoittaa tavallisen kuntalaisen kannalta, yleensä ja erikseen, ja saamieni viestien mukaan eivät kaikki kunnanvaltuutetutkaan koe saaneensa riittävästi tietoa valistuneen päätöksen tekemiseen.

Tämä perusterveyden ja sosiaalitoimen yhteistyö saa mitä ilmeisimmin jatkoa taloushallinnon ja palkanlaskennan kohdalla, ja ainakin johtavan lääkärin virka on jo tietääkseni puolitettu Karkkilan kanssa.

Nämä toimenpiteet, ja muutkin vastaavat, osoittavat mielestäni suuntaan jolla pikkuhiljaa ajelehditaan kohti tiukempaa liitosta Vihdin ja Karkkilan kanssa. Kuitenkin suuri osa Nummi-Pusulan kunnan asukkaista on mitä ilmeisimmin sitä mieltä että mahdollinen liitto, jos sellainen tulee, tulisi tehdä sen tahon kanssa joka tunnetaan luonnolliseksi yhteistyötahoksi, ja joka yleisesti on kohteena kun lähdetään "kaupungille", oli sitten kyseessä kauppa, lääkäri tai muu palvelu. Eli Lohja.

Tämän osoittaa nyt eri tahojen keräämien allekirjoitusten suuri määrä (1 075): Noin 25 % vuoden 2004 kunnallisvaalien äänioikeutettujen määrästä (silloin 4575), ja noin 36 % silloin äänensä antaneiden määrästä (silloin 3 022 henkilöä kävi äänestämässä) allekirjoitti vaatimuksen. Absoluuttisesti asialle antoi hyväksyntänsä useampi kuin 2004 kunnallisvaaleissa eniten ääniä saanut puolue sai ääniä Nummi -Pusulassa, joten kansanäänestystä vaativat muodostavat itse asiassa Nummi - Pusulan "suurimman puolueen" (ainakin "äänimäärällä" mitattuna). Ja kun kansanäänestysvaatimus vielä sai kohtuullisen paljon kannattajia myös Pusulasta ei mielestäni voida puhua vanhan Nummi - Pusula kuntarajan uudestisyntymisestä.

Siksi tulisi viimeistään nyt ottaa kansanäänestyksen avulla selville mikä on kuntalaisten tahto. Ensisijaisesti tulisi Nummi-Pusulan mielestäni pysyä itsenäisenä, mutta jos liitos tulee ajankohtaiseksi tulisi päätöksen mahdollisesta liitosta olla sellainen jota kuntalaiset tukevat ja joka ottaa kuntalaisten edun huomioon. Tämän tulisi mieluusti tapahtua ennen kuin valtionhallinnosta joku ilmoittaa "pakkoavioliiton" olevan ajankohtainen.

Asia on nyt tuotu kunnanvaltuuston tietoon, ja Kuntalaissa sanotaan mitä valtuuston tulee sille tehdä. Mielestäni asian saama suuri kannatus on selkeä viesti valtuustolle olla vain toteamatta asiaa ja ohittaa se olankohautuksella.

26.5.2007 "Kunnat lirissä nettipelleilyn kanssa"

Kunnanjohtaja Soinio lausui tavallisen tyylikkäästi mitä mieltä ollaan julkisuudesta ja asioista noin yleensä, Länsi-Uusimaa - lehdessä 23.5.2007 ilmestyneessä artikkelissa. "Kunnat ovat lirissä nettipelleilyn kanssa"..."Jos minusta riippuisi, nettiin ei tulisi muuta kuin asialliset tiedotteet, Soinio lisää."

Tähän ei oikeastaan voi muuta kuin kommentoida. Alla olevan kirjoituksen kirjoitin ja lähetin Mielipide - palstalla julkaistavaksi. Viesti jossa kirjoitus oli lähti 23.5.2007 illalla, joten se olisi voinut ehtiä aikaisintaan 25.5.2007 lehteen. Ei ehtinyt, ei myöskään tämänpäiväiseen eli lauantai 26.5.2007 lehteen. Jää nähtäväksi pääseekö maanantaina. Mutta kuitenkin, alla siis samanlaisena kuin lähti:

("Artikkeli pääkaupunkiseudulla ilmestyvässä päivälehdessä" tarkoittaa Tanja Aitamurron 16.4.2007 Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia nimeltään "Vaatii rohkeutta olla avoin", jonka voi kokonaisuudessaan lukea tuolta alta, päivätty 16.4.2007. Toivon että kyseessä ei ole isompi tekijänoikeusrikkomus, mutta puolustuksekseni sanon että alusta asti mainitsin artikkelin kirjoittajan ja sen julkaiseen median.)

KUNTA TIETää MIKä ON KUNTALAISELLE PARASTA

Ei ilmeisesti ainakaan tieto oman kunnan asioista. Ovat sitkeässä, nuo tekniset ongelmat joiden kanssa Nummi-Pusulan kunta painiskelee. Ensin oli teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjat poissa linjoilta kun piti antaa huomautuksia Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta, ja nyt tämä teknisen johtajan erottamisasia. Ei saatu aikaan esityslistaa verkkoon, eikä luemma lehdistölle. Eikä muutakaan tietoa.

Ja sitten vielä aikoo kunnanjohtaja sanojensa mukaan muuttaa netissä tiedottamisen käytäntöjä, kun kunnat ovat tyylikkäästi ilmaistuna "ihan lirissä nettipelleilyn takia". Ei muuta kuin asiallisia tiedotteita verkkoon, sanoo kunnanjohtaja. Ilmeisesti kunnan elinten kokouspöytäkirjat ja esityslistat ovat vallan asiattomia, jos niitä ei haluta julkistaa. Onhan kunnanjohtaja jo aikaisemminkin ilmaissut tyytymättömyytensä nettiin ja sen epäluotettavuuteen, käski silloin lukemaan lehtiä. Kyllähän se käy, kunhan kunnanjohtaja ensin tilaa sen lehden kotiin kuntalaisille, ja sitten vielä huolehtii siitä että lehdessä on riittävästi oikeaa tietoa. Tämä tosin osoittaa mielestäni hiukan takapajuisuutta, verrattuna vaikka taannoiseen bussilakkoon. Silloin radio, tv ja lehdet nimenomaan toitottivat että netistä saa kaikkein parhaan ja ajankohtaisimman tiedon asiasta. Kumpikohan tulee halvemmaksi, muistaa kopioida muutama tiedosto web - palvelimelle pari kertaa viikossa, vai lehti kaikille kotiin? Varsinkin kun kaikki pöytäkirjat mitä ilmeisimmin jo nyt kirjoitetaan ja tallennetaan sähköiseen muotoon.

Onhan tietysti omien aikomusten kannalta helpompaa ajaa asioita jos ne pidetään piilossa tavallisilta kuntalaisilta. Onhan lisäksi vaaleilla valitut valtuutetut jotka edustavat meitä kunnan päätöksenteossa. Mutta kun kaikki vaalikaudella päätettävät asiat eivät olleet silloin vaalien alla tiedossa. Mielestäni kuntalaisten tulee saada ilmaista mielipiteensä meitä koskettavissa asioissa, ja arvoisien valtuutettujen tulee sitten päättää asioista kuntalaisten mielipiteet ja etu huomioiden. Jos nyt sitten ruvetaan vielä nykyistäkin enemmän piilottelemaan asioita viedään kuntalaisilta viimeisetkin mahdollisuudet seurata mitä kunnan päätöksenteossa tapahtuu, ja ajoissa ilmaista mielipiteensä käsillä olevissa asioissa. Ovathan esityslistat (yleensä, mutta eivät aina, kuten tässä nähtiin) nähtävillä kunnanvirastossa virka-aikana, ja pöytäkirjat samaten. Mutta läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta saapua kunnantalolle arkisin kello 9 - 15 välillä tutustumaan asiakirjoihin. Tai ehkä, jos kunta korvaa menetetyn työajan työnantajille. Taas: kumpi mahtaa olla halvempaa? En väitä että asiakirjojen julkipano netissä on kaikille paras tapa saada tietoa, mutta uskon että suurelle osalle niitä jotka ovat asioista kiinnostuneita julkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää.

"Jos minusta riippuisi, nettiin ei tulisi muuta kuin asialliset tiedotteet", sanoo kunnanjohtaja. Voisiko kunnanjohtaja kertoa mitkä tiedotteet ovat hänen mielestään asiallisia? Eräässä pääkaupunkiseudulla ilmestyvässä päivälehdessä oli eduskuntavaalien alla artikkeli otsikolla "Vaatii rohkeutta olla avoin". Otoksia artikkelista: "Julkisuus ei aina vie asioita suuntaan, johon esittäjä haluaisi. Siksi julkisuuden voi nähdä uhkana omille pyrkimyksilleen." Kyseessä oli kommentti pääministerin lausumaan jossa hän peräänkuulutti tiukempaa julkisuuslinjaa, ja ihmetteli "miksi keskeneräisiä asioita pitää levitellä 'kaikkien katsottavaksi?'. Se ei auta asioiden etenemistä.". Artikkeli jatkaa: "Jos Vanhanen ajaisi hallituksessa esimerkiksi työttömyysturvan leikkausta ja työttömät nousisivat barrikadeille kuultuaan tästä, aikeet saattaisivat kariutua julkisen paineen takia. Asia ei etenisi Vanhasen näkökulmasta, mutta työttömien kylläkin."..."Avoin, nykyaikainen yhteiskunta vaatiikin poliitikolta enemmän kuin suljettu: päättäjän on rohjettava kertoa kantansa julkisesti silläkin uhalla, että saa kuulla asiasta sen jälkeen vastakkaisen mielipiteen."

Kunnalla on vielä matkaa tilanteeseen jossa Kuntalain 27§ "Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet" ja 29§ "Tiedottaminen" toteutuvat: "Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:...3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;", ja 29§: "Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille."

Millä tavoin Nummi-Pusulan kunta aikoo toteuttaa lain vaatimukset?

Kim Rönnberg, Saukkola

Laitetaan tähän perään vielä, muistuttamaan aikaisemmin sanotusta, hiukan kirjeenvaihtoa joka tapahtui alkuvuodesta 2006, kun tämä lieteasemaasia oli kuumimmillaan:

Oma viestini kunnanjohtajalle:

Lähettäjä: Kim Rönnberg [mailto:kim/at/ronnberg.cc]
Lähetetty: 10. tammikuuta 2006 23:09
Vastaanottaja: eero.soinio/at/nummi-pusula.fi
Aihe: Saukkolan jätevedenpuhdistamosta ja kunnan tiedottamisesta

Hei,

Tervetuloa vaan, kuntaan.

Ettei totuus unohdu, niin suoraan asiaan:

Kunnan tekninen lautakunta on kokouksessaan 14.6.2005 päättänyt "...ryhtyä toimenpiteisiin sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyn järjestämiseksi Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä." (Tekninen lautakunta, 14.6.2005, pykälä 31).

Asiasta ei ole kerrottu mitään ainakaan Saukkolan jätevedenpuhdistamon välittömässä läheisyydessä asuville kuntalaisille. Ainoa lähde joka edes mainitsi asian on Länsi-Uusimaa, joka uutisoi asiasta lyhyellä artikkelilla 16.6.2005.

Se, että artikkelissa uumoiltiin (aivan oikein) että asukkaat asettuvat (taas) vastustamaan asiaa saattaa tietysti olla eräs syy hiljaisuuteen...

Ehdottaisinkin ainakin jonkinlaista avoimmuuden lisäämistä asukkaita läheisesti koskettavien asioiden kohdalla. Se, että kunnan teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjat tällä(kin) hetkellä ovat luettavissa ainoastaan kunnan virastossa virka-aikana, samalla kun kaikkien muiden lautakuntien sekä kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouspöytäkirjat ovat luettavissa kunnan www-sivuilla, ei ole sitä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta saapua kunnan virastoon virka-aikana.

Lisäksi kunta on itse asettanut julkaisulle säännöt:

"TEKNINEN LAUTAKUNTA kokoontuu joka kuukauden toisena tiistaina. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kokousta seuraavana maanantaina klo 9-15 teknisessä toimistossa. Teknisen lautakunnan pöytäkirjat ovat luettavissa myös kunnan internet-sivuilla www.nummi-pusula.fi." Päivätty Nummi-Pusulassa 2.3.2005, Kunnanhallitus.

Kommentteja odotellen,

terveisin
Kim Rönnberg
Jokitie 15
09430 Saukkola
puhelin 040 846 0864

Johon silloin uusi kunnanjohtaja vastasi:

Huomenta
Vastauksena tiedusteluunne totean seuraava: teknisen lautakunnan pöytäkirjat eivät näy kunnan kotisivuilla uusinta pöytäkirjaa lukuunottamatta. Ongelma liittyy talon tietokoneisiin, ja tullaan korjaamaan lähiaikoina. Mitä itse substanssiin tulee, niin totean että sakokaivolietteen vastaanottopisteen järjestäminen kunnan jätevedenpuhdistamon yhteyteen on tärkeä hanke, ja se tullaan toteuttamaan tavalla tai toisella lähiaikoina. Oikein järjestettynä tällainen vastaanottopiste ei aiheuta erityisen suuria ympäristöhaittoja. Tulen jatkossa kiinnittämään huomiota siihen, että tämän tyyppisistä hankkeista tiedotetaan kunnolla ja etukäteen lähitienoo asukkaille.

Eero Soinio, kunnanjohtaja

Että näin. "...että tämän tyyppisistä hankkeista tiedotetaan kunnolla ja etukäteen..." taitaa olla hiukan toisin, tämä tosielämä.

13.5.2007 "...valitus perustuu vääriin tietoihin." - Päivi Alanne, Kunnanhallituksen puheenjohtaja

Sai sitten kunnallisvalituksemme sekä kansanäänestysvaatimuksemme hiukan julkisuutta, kun Länsi-UUsimaa uutisoi Helsingin hallinto - oikeudelle jätetystä valituksesta tässä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyöasiassa. Yhteensä nimiä saatiin kasaan aika lailla, ja koska kynnyskin ylittyi on kunnanvaltuuston otettava asiaan kantaa. Varsin todennäköistä on kuitenkin että arvoisat valtuutetut toteavat asian, ja päättävät että asia ei aiheuta toimenpiteitä.

Toivon tietysti että olen väärässä, mutta kunnan tavat tuntien on tämä varsin todennäköinen lopputulos. Helsingin hallinto - oikeudelle jätettyyn valitukseenkin tuli roimasti allekirjoituksia, joten sekin on varsin selkeä signaali kunnalle. Teknisesti riittää yksi nimi mutta ei se lisäkään haittaa.

"Kunnanhallituksen puheenjohtaja Päivi Alanne sanoo, että valitus perustuu vääriin tietoihin." No, milläs tällaisen asian saa oikaistua, arvon kunnanhallituksen puheenjohtaja? Vihje: kertomalla mitä tulevat päätökset tarkoittavat. Siis nimenomaan tulevat päätökset, eli asioista tulisi kertoa etukäteen, antaa kuntalaisille oikeat ja riittävät tiedot joiden perusteella voidaan asioista keskustella niiden oikeilla nimillä. Teknisesti ottaen tuokin Päivi Alanteen lausunto lienee muuten väärä, koska miten jokin asia voisi perustua vääriin tietoihin jos tietoa ei ole ensinkään...?

Jos olisi kerrottu alusta alkaen ja selkeästi mitä tuleva päätös tarkoittaa kuntalaisten kannalta olisi tilanne ehkä ollut toinen, siis ehkä. Nyt, kun ollaan salamyhkäisen piilottelun ja väkisin runnotun nopean päätöksen jälkeen, toteuttamassa asioita saadaan aikaan vain "kansannousu" ja vastustusta.

Miksi valitus ja kansanäänestysvaatimus liki samalla kertaa? Koska nyt aloitettu valituksenalainen yhteistyö Vihdin ja Karkkilan kanssa alkaa sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon saralta, mutta laajenee pikkuhiljaa muillekin alueille. Hitaahkosti mutta varmahkosti olemme tilanteessa jossa suuri osa asioista hoidetaan jonkinmoisen yhteisen elimen kautta, jonka jälkeen onkin sitten "helppoa" lyödä hynttyyt yhteen ja kuntaliitostua.

Ja tämä on asia jota emme halua, siis liitostua. Nummi-Pusulan tulee ensisijaisesti pysyä itsenäisenä kuntana, mutta jos se ei onnistu on asiassa otettava huomioon kuntalaisten mielipide, ja se selviää vain kysymällä. Jos entisen Pusulan asukkaat haluavat olla yhdessä Vihdin ja Karkkilan kanssa, niin siitä vaan. Kunta halki, ja sitten vaan liittymään. Entinen Nummi jatkakoon, tai sitten liitytään Lohjaan.

Näin saataisiin itse kunkin "luontaiset suunnat" huomioitua, Pusulalaiset sinne jonnekin, ja Nummi - Saukkola linjalla Lohjalle, kun muutenkin siellä asioidaan. Lohjalle mennään sen kummemmin miettimättä, Karkkilaan pitää jo erikseen lähteä. Ja jotta saataisiin "stoppi" liitosajatuksille Vihdin ja Karkkilan kanssa, se kun väkisin tulee tällä mallilla. Itse asiassa olisi ehkä pitänyt muotoilla kansanäänestysvaatimus hiukan toisin, jotain tyyliin että vaaditaan kansanäänestystä kuntaliitoksesta noin yleisesti, tai "jos liitytään, pannaanko Vihti-Karkkila vai Lohja".

Ja vielä reiluudesta, kun Päivi Alanne ei luemma pidä reiluna sitä että nimiä on kerätty mm vanhainkodeista. Mikä siinä on epäreilua? Eikö vanhuksilta saa kysyä mielipidettä? Onko kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä reilua että asioita valmistellaan kiireellä ja salassa, pyrkien saamaan aikaan nopea päätös ennen kuin kukaan tajuaa mitään?

10.5.2007 Ei ole isommin uutta, mutta Suomi välieriin Moskovassa

Huh, olihan ottelu. Ei voinut juuri televisiosta irroittautua. Lauantaille saatiin hiukan lätkäviihdettä, ja kyllä ilmeisesti äitienpäivällekin...onneksi meillä vietetään "siirrettyä" äitienpäivää, kun kohde on töissä yli viikonlopun.

Mutta sitten. Ei ole juurikaan kuulunut mitään uutta, millään rintamalla. Ei yhteistyöstä Vihdin ja Karkkilan kanssa, ei myöskään mistään muustakaan. Muuta kuin että kunnanjohtaja oli pitänyt "vain kutsuvieraille" katselmuksen.

Kyselin tänään tekniseltä johtajalta mikä mahtaa olla yhteisvesihuoltohankeen tilanne ja mikä on kunnan kanta Saukkolan jätevedenpuhdistamoon ja sen jatkoon mikäli tuo mainittu putki Lohjalle rakennetaan. Ja mitä jos ei rakenneta?

Samalla pyysin tietoa siitä mitä ja kuinka paljon (ja usein) on tuotu Saukkolan jätevedenpuhdistamolle, siis sako- / umpikaivolietettä. Ja siitä paljonko kunta sen vastaanottamisesta veloittaa tuojalta, joka siis on joku paikallinen yrittäjä (niitä on enemmän kuin se yksi vanha, ainakin yksi uusi auto on ajellut viime aikoina Jokitietä puhdistamolle). Kun mielessä on käynyt että yrittäjä(t) veloittavat saman kuin ennenkin (jolloin lietettä vietiin ainakin oman tuntemuksen mukaan johdonmukaisesti jonnekin muualle kuin tuohon viereen), vaikka tuovatkin mömmön naapuriimme. Vaikka kunta sanoo että liete viedään sopimusperusteisesti Espoon Suomenojalle, ja Vihdin kuntakin on antanut luvan tuoda (viedä) Nummi-Pusulan lietettä sinne.

Jäädään odottamaan. Laitoin postia tekniselle johtajalle tänään torstaina 10.5.2007 klo aamupäivällä, katsotaan koska saan vastauksen, jos koskaan. Vaasan hallinto-oikeudelle annettu vastaselitys kunnan vastineen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta on siellä vieläkin, odotellaan sieltäkin päätöstä.

Päivän HS kertoo muuten aika lailla kiintoisasti eräästä asiasta, ja asia kuullosti erinomaisen tutulta...kyseessä oli Loviisan kaupungin aie myydä tontti E.ONÅ�lle (se energiayhtiö) mahdollista uutta ydinvoimalaa varten. Paikallinen kaupunginhallitus oli esittänyt valtuustolle tontin myymistä, mutta valtuusto päätti olla myymättä, äänin 16-11.

Myymättäjättämispäätöstä oli edeltänyt 1200 nimen adressi jolla tonttikauppaa vastustettiin, lisäksi pidettiin ennen valtuuston kokousta noin 300 hengen mielenosoitus torilla tonttikauppaa vastustaen. "Kaupunkilaiset ärsyyntyivät myös tavasta, jolla suunnitelmaa valmisteltiin. Valkolaisen (paikallinen valko - niminen kylä) asukasaktiivin Sonja Ilvetsalo - Koskisen mielestä kauppaa hierottiin salamyhkäisesti."..."Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan kaupankäynti sujui normaalien pelisääntöjen mukaan, 'On luonnollista ettei tällaista ratkaista torikuppiloissa', Kaleva sanoo."

Kuulostaako tutulta?

3.5.2007 Mielipidettä on ilmaistu, ja tullaan ilmaisemaan

Eri tahot ovat keräilleet nimiä kohtuullisen ansiokkaasti tässä perusturvan ja sosiaalitoimen yhteistyöasiassa, eli "Onnela" - asiassa.

Mitä ilmeisimmin ollaan saatu yhteensä kasaan hiukan vajaa 1 000 allekirjoitusta vaatimukselle että päättäjät käsittelisivät vaatimuksen kansanäänestyksestä kuntaliitoksesta, ja vain hiukan vähemmän (nimien keräystekniikasta johtuen, mitä ilmeisimmin) koskien asiasta tehtyä päätöstä ja siitä tehtävää valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Nyt sitten katsotaan miten asian kanssa käy. Jos päättäjät nyt päättävät vain saaneensa asian tiedoksi, ilmaisevat he siten samalla olevansa täysin vailla kiinnostusta edustamiensa kuntalaisten mielipiteestä.

Jäämme odottamaan...

19.4.2007 Alkaa ilmeisesti pikkuhiljaa tapahtua

Kunnanjohtaja on lausunut kuntaliitosasiassa että sellaista ei ole tekeillä "lähiaikoina". Tosin "lähiaikoina" voidaan tulkita monella tavoin, edellisen työnantajan palveluksessa "lähiaika" oli noin 3 - 4 viikkoa, jos taas puhuttiin pitemmästä aikavälistä saatetiin tarkoittaa jopa 3 - 4 kuukautta, ihan ääritapauksissa kokonaista vuotta.

Mutta hyvä että lausuu edes jotain, onhan se sentään äärettömän paljon enemmän kuin tähän asti, kun julkiset kertomiset siitä mitä ollaan tekemässä ovat olleet " ". Ja se, että lausui tuli mitä ilmeisimmin ulkoisesta painostuksesta, eli taas tulee hakematta mieleen että mitään ei kerrota muuten kuin pakon edessä, ja silloinkaan ei vapaaehtoisesti.

Oli keskustelu ja kirjoittelu ollut luemma "levotonta". Miksiköhän, kun kaikki pitää perustaa arvailuihin ja huhuihin. Olisivat ymmärtäneet jo aikaisemmin aukaista sanaisen arkkunsa ja kertoa asiat kuten ne ovat, ja samalla sen mitä se tarkoittaa kuntalalaisille.

Sitten oli tämänpäiväisessä Ykkössanomissa julkaistu erään kunnanvaltuutetun kirjoitus jossa vihdoin kerrottiin se mitä tämä yhteistyö Vihdin ja Karkkilan kanssa tarkoittaa, ja miten se vaikuttaa meidän elämään tilanteessa jossa tarvitaan tämän yhteispelin tarkoittamia palveluja. Oliko se nyt niin vaikeata? Miksi ei aikaisemmin?

Toivotaan että tämä oli vasta alkua. Onhan nyt jopa kunnan sivuille tullut kunnan julkilausuma, sama josta oli otteita Länsi - Uusimaassa tänään. Lisäksi sinne ilmestyi iltapäivän aikana lisää selvitystä siitä miten perusturvan ja sosiaalitoimen yhteistyön aloittelu etenee.

Sitä että nettiin ilmestyy luettavaa taas voisi kritisoida siten että ne, jotka eniten näitä palveluja tarvitsevat, ja joiden siis eniten tulisi saada asioista tietoa mitä todennäköisimmin eivät tietoa saa. Ellei sitä jaeta perinteisemmin menetelmin. Ja onhan se netti vielä niin epäluotettavakin, kunnanjohtajan omin sanoin. Mutta jätetään nyt tällä kertaa kritisoimatta, odotellaan mitä tuleman pitää.

Muistakaa Saukkolan Kylätoimintayhdistyksen Wappurieha ja sitä seuraavana lauantaina vuosikokous Saukonkodolla klo noin 12.

16.4.2007 Vaatii rohkeutta olla avoin

Jos nykyisen ja tulevan hallituksen pääministeri Matti Vanhanen saisi päättää, julkisuudessa kerrottaisiin neljän seuraavan vuoden aikana vain hallituksen valmiista päätöksistä.

Hän kaavaili hallitusneuvottelujen kuluessa aiempaa tiukempaa julkisuuslinjaa ja ihmetteli, miksi keskeneräisiä asioita pitää levitellä "kaikkien katsottavaksi". "Se ei auta asioiden etenemistä", hän totesi Säätytalossa lauantaina.

Hän on oikeassa: julkisuus ei aina vie asioita suuntaan, johon esittäjä haluaisi. Siksi julkisuuden voi nähdä uhkana omille pyrkimyksilleen.

Jos Vanhanen ajaisi hallituksessa esimerkiksi työttömyysturvan leikkausta ja työttömät nousisivat barrikadeille kuultuaan tästä, aikeet saattaisivat kariutua julkisen paineen takia. Asia ei etenisi Vanhasen näkökulmasta, mutta työttömien kylläkin.

Avoin, nykyaikainen yhteiskunta vaatiikin poliitikolta enemmän kuin suljettu: päättäjän on rohjettava kertoa kantansa julkisesti silläkin uhalla, että saa kuulla asiasta sen jälkeen vastakkaisen mielipiteen.

Hallitus käsittelee kansalaisen kannalta tärkeitä asioita kuten lakiesityksiä, rahanjakoa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia esimerkiksi yhteistyöstä Naton kanssa. Näihin asioihin ihmisten täytyy voida reagoida ja kuulla niistä monenlaisia näkemyksiä ennen kuin asiat päätetään.

Kokoomuksen Jyrki Katainen myötäili lauantaina Vanhasen julkisuuslinjausta. Kataisen mielestä julkisuudelta suojassa asioita "uskalletaan käsitellä hyvinkin ennakkoluulottomasti esittäjästä riippumatta".

Jos normaalissa poliittisessa valmistelussa salaillaan asioiden esittäjiä ja kannattajia, äänestäjän kuluttajansuoja heikkenee. äänestäjän on saatava tietä, vastaako edustajan ja puolueen toiminta hallituksessa sitä, mitä vaalien alla luvattiin. Muutenhan vihreät voisivat ovien takana kannattaa ydinvoimaa ja kokoomus ajaa maataloustukien nostoa mutta vakuuttaa äänestäjilleen toista.

Onneksi Vanhanen ei voi päättää, mitä ja miten viestimet asioita käsittelevät. Hän voi yrittää hallita julkisuutta, mutta se on mahdotonta. Muun muassa ärhäkät oppositiopuolueet kaivelevat mielellään keskeneräisiä kysymyksiä valmistelukoneistosta julkisuuteen, ja kun salailu yleistyy, myös vuodot lisääntyvät.

- Tanja Aitamurto, Helsingin Sanomat 16.4.2007

Kuullostaa harvinaisen tutulta.

12.4.2007 Uusi loka-auto ajelee Saukkolan jätevedenpuhdistamolle tuoden lietettä

Ei enää riitä että yksi tuo, nyt niitä on kaksi. Vähintään.

Kunta sanoo ettei ole "teknis- taloudellisesti" muita vaihtoehtoja kuin tuoda lietteet Saukkolan jätevedenpuhdistamolle. Ihmettelen suuresti, koska Vihdin kuntakin on antanut luvan tuoda Nummi-Pusulan sako- ja umpikaivolietteitä omalle puhdistamolleen. Ainoa "teknis- taloudellinen syy nähdäkseni on että kunta haluaa itselleen rahat jotka vastaanotosta voidaan periä.

Lisäksi ilmoitetaan että "suunnitellaan" putken rakentamista Lohjalle, jolloin siis Saukkolan jätevedenpuhdistamon toiminta lakkaisi. lehdessä olleen ilmoituksen mukaan. Tosin silloin nykyinen puhdistamo muuttuisi pumppaamoksi ja sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopisteeksi, eli liikenne ja hajut vain lisääntyisivät.

Panee melkein vihaksi. Nyt sitten odotellaan mikä on Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksestamme jätevedenpuhdistamon ympäristölupa - asiassa, siitä voi lukea lisää täältä (kunhan saan linkit taas pystyyn).

Ei enää riitä että yksi tuo, nyt niitä on kaksi. Vähintään.

12.4.2007 Paljon kommentteja on kadonnut tästä välistä palvelinrikon takia

Mutta tästä taas eteenpäin tarkemman varmistuksen kera.

12.10.2006 Kommentteja tuohon 6.10. kirjoitukseeni, jatkoa...

Uudenmaan Ympäristökeskus on sitten 5.10.2006 myöntänyt ympäristöluvan tälle jätevedenpuhdistamolle, eli jos aiotaan jotain tehdä on tässä vielä muutama viikko aikaa harkita.

Saateviestin mukaan "Nummi-Pusulan kunnan suunnitelmissa on liittää Nummi-Pusulan viemäriverkosto Lohjan kaupungin viemäriverkostoon vuosien 2008 - 2010 aikana ja tästä syystä sakokaivolietteiden vastaanotto ei ole tarpeen Saukkolan jätevedenpuhdistamolla."

Luvassa todetaan että "Umpikaivolietteitä on otettu laitoksella vastaan pihalla olevaan kaivoon vuosittain 1 313 m3 1 980 m3 vuosina 2002 - 2005. Umpikaivolietteen määrän arvioidaan nousevan 5 000 m3 vuodessa vuoteen 2014 mennessä."

Kuitenkin N-P:n kunta pyysi Lohjan Kaupungin Ympäristölautakunnalta 20.10.2005 pykälän 226 mukaan lausuntoa, ja siinä kokouspöytäkirjan pykälässä todetaan että "...EI vastaanoteta sako- tai umpikaivolietettä..."

Samaten N-P:n kunnan oma Ympäristölautakunta toteaa 2.11.2005 pykälä 135: "Puhdistamolle EI hakemuksen mukaan vastaanoteta sako- tai umpikaivolietteitä."

Eli hiukan poikkeavia näkemyksiä.

Sitten luvassa mainitaan liikenteestä:

"Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuu liikennettä, joka muodostuu lähinnä henkilökunnan päivittäisestä liikenteestä sekä lietteen kuljetuksesta, jota on 3 4 kertaa kuukaudessa."

Mielenkiintoista. Mihinköhän suuntaan tuo 3-4 krt/kk on, kun yrittäjä päivittäin ajelee, ja parhaana useamminkin, eräänä kesäkuun 2006 lauantaina ainakin 4 kertaa. Siis puhdistamolle päin, letku vuotaen.

Että näin. Pitäisikö tehdä jotain?

6.10.2006 SAUKKOLAN PUHDISTAMOLLE YMPäRISTöLUPA 5.10.2006

Uudenmaan Ympäristökeskus lähetti postia jossa ilmoittivat että Saukkolan jätevedenpuhdistamolle on myönnetty ympäristölupa 5.10.2006.

Saateviestissä Ympäristökeskuksen asiaa käsitellyt ylitarkastaja toteaa myös että "Nummi-Pusulan kunnan suunnitelmissa on liittää Nummi-Pusulan viemäriverkosto Lohjan kaupungin viemäriverkostoon vuosien 2008 - 2010 aikana ja tästä syystä sakokaivolietteiden vastaanotto ei ole tarpeen Saukkolan jätevedenpuhdistamolla."

Tästä voit lukea päätöksen PDF - muodossa (vaatii Adobe Acrobat Reader - ohjelman). Kunhan saan sen itse luettua kunnolla kommentoinen sitä täällä. Asiaan palataan.

5.9.2006 Veden kunto nyt...

En tiedä pitäisikö tätä tänne laittaa ollenkaan, mutta kuitenkin. Nuoriso (meidän) ei ole isommin osoittanut kiinnostusta kalastella. Kuitenkin, viikko sitten ollessani kaukomailla luuhaamassa olivat isovanhemmat täällä vahtimassa jälkikasvua.

Yhtenä aktiviteettimuotona oli onkiminen jostakin pikkusillan kulmilta.

Kalaa tuli, kaikille paitsi ohjaajalle. Loput päästivät hyväkuntoisina takaisin, mutta yhden päättivät ottaa matkalle kotiin, kun oli kuollutkin ja kaikki.

No, sekään kala (ahven) ei sitten päässyt lautaselle asti, joten se viskottiin ulos sovelisaaseen paikkaan. Ajattelivat ettei tarttis katsella sitä kalaa enää.

No, väärin. Yhä vieläkin, eli noin 1,5 viikkoa kalaretken jälkeen, se kala on tuossa kukkapenkin vieressä,Ei hempu... edes mätäne.

Mitäköhän mömmöä siinä vedessä on, kun kalat säilyvät noin hyvin oltuaan siellä jonkin aikaa?. Otin siitä ihan kuvan, täytyy laittaa tänne joku hetki. Kärpäset sentään söivät, mutta kissat tms harakat, rotista puhumattakaan, jättivät rauhaan.

24.8.2006 Kunnanhallituksen esitys määrärahojen siirrosta

Menikin sitten kesälomaa viettäessa tuossa kaksi ja puoli kuukautta ilman päivityksiä tänne. No, toisaalta, ei tässä paljoakaan ole tapahtunut (ilmeisesti) suuntaan tai toiseen. Mutta mistäs sitä sitten oikeasti tietää, kun kukaan ei kerro. Ei ainakaan kunta.

No, tarkkaavaiset havainnoitsijat huomasivat varmaankin eilisessä (23.8.2006 LU:ssa) pikkuartikkelin jossa käsiteltiin kunnanhallituksen erästä päätöstä. Tässä päätöksessä päättivät ehdottaa (linkki vie esityslistaan, pöytäkirja ei tätä kirjoittaessani ole vielä sinne epäluotettavaan nettiin päässyt) kunnavaltuustolle että lieteaseman rakentamiseen varatuista rahoista siirretään 30 000 euroa Mateenniementien jatkeen kunnallistekniikan rakentamiseen.

Onko tämä joka näkökulmasta katsottuna hyvä asia jäänee nähtäväksi, mutta ainakin minulle se oli kohtuullisen hyvä uutinen. Mielestäni nyt pieneni todennäköisyys että saisimme lieteaseman tuohon lähes olohuoneen ikkunan alle.

Jäädään kuitenkin odottelemaan mitä tuleman pitää. Jollakin lailla asiat tulee varmaankin hoitaa jatkossa(kin), ja se aikaisemmin puheena ollut yhteisputki Sammatin, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kanssa Lohjalle lienee jossakin vaiheessa, mutta missa? Ja kun tuo ehdotettu liitos Sammatin ja Lohjan välillä, mikäli siitäkään nyt mitään.

Eikä Uudenmaan Ympäristökeskus ole vielä antanut päätöstä nykymuotoisen jätevedenpuhdistamon asiassa, siitäkin alkaa todennäköisesti pikkuhiljaa tulla päätöstä. Valistunut arvaus on, että lupa myönnetään tietyillä ehdoilla jotka tulee täyttää. Mielestäni lisäksi vanha laki ei ottanut kantaa siihen mitä puhdistamolle tuodaan, kunhan se mitä sieltä tulee ulos täyttää (alittaa?) annetut raja-arvot. Uusi laki sitävastoin ottaa kantaa siihen mitä sinne viedään, ulostulevan lisäksi. Luulisin. Jos joku on tietäväisempi otetaan tietoa mielellään vastaan..

10.6.2006 Sitä itseään matkalla...

...ja paljon. Paikallinen yrittäjä on ajanut ohi edes ja takaisin tänään (10.6.2006 lauantaina!) ainakin neljä kertaa. Ainakin kaksi kertaa meni ohi ettei ehtinyt isommin reagoida. Kolmannella kerralla, kun seisoskelin autotallin edustalla harrastamassa puu- ja muita köysitöitä (kts muualla tällä sivustolla), yrittäjä paineli ohi tankkiautollaan. En ihan ehtinyt saada tapahtumaa kuvaan, mutta takaisin tullessa sain auton kuvaan, kts alla oleva kuva. Tässä kuvassa ei tosin näy "mitään", mutta kuitenkin.

Oikeastaan olisin halunnut saada menomatkan kuvaan, koska jäin "ihastelemaa" sitä vanaa joka jäi yrittäjän jälkeen. Ei olisi tarvittu vihikoiraa jäljitykseen, se olisi onnistunut ihmisen huonolla hajuaistillakin. Sitä itseään siinä, siinä missä pitäisi kävellä, tiellä.

Oli yrittäjän letku siinä kunnossa että ihan kaikki ei päässyt Saukkolan jätevedenpuhdistamolle asti.

Tästä voidaan sitten ryhtyä pohdiskelemaan. Jos tällä hetkellä, kunnan ilmoituksen (jossakin, joskus) mukaan Saukkolan jätevedenpuhdistamolle vastaanotetaan vain "kunnan omien kiinteistöjen" kaivojen lietettä, miten on mahdollista että yrittäjä ajelee edes ja takaisin lauantaina tyhjentelemässä autoaan? Onko kunnalla varaa pitää henkilöt hommissa lauantaisinkin luovuttamassa lietettä? Kun ei ole varaa pitää edes lapsille / nuorisolle ohjattua toimintaa?

Vai olisiko niin että yrittäjä rahtaa Saukkolan jätevedenpuhdistamolle muitakin kuin vain kunnan kiinteistöjen lietettä, jolloin homma ei taaskaan mene ihan kunnan ilmoittaman mukaan.

Tätäko kunta haluaa sanoa sillä mitä ihan ensimmäiseksi tulee silmiin kun kunnan sivut avaa: "Nummi-Pusula on kiinnostavimpia uusimaalaisia kuntia toimivien palvelujen, viihtyisän ympäristön ja hyvän sijainnin ansiosta."?

Kiinnostavako - varmasti jos on kiinnostunut siitä miten kunnallispolitiikka ja asiain hoito menee aika lailla metsään, ja ainakin siten että taviskuntalaiselle ei asiat aukene...

Viihtyisä ympäristö - no, sehän on tässä nähty tänäänkin muutamaan otteeseen, pask.. vaan silmille.

Hyvä sijainti - siitäkin voidaan tietysti keskustella, suhteessa mihin?

24.5.2005 - Piilottelu jatkuu

Oli sitten Kunnanhallituksen kokous 22.5.2006 illalla.

Käsiteltiin asioita, ja niiden joukossa sinänsä tärkeää ja arvokasta asiaa, eli paikallisen urheilu- ja kultturihistorian kannalta tärkeän perinnön esillä pitämisen jatkuvuutta kun Säästöpankin toiminta vanhoissa tiloissa loppuu / loppui. Josko palkintokokoelma voitaisiin sijoittaa Kunnantalolle, sopivaan paikkaan. Mielestäni ne kyllä voitaisiin laittaa esille johonkin sellaiseen paikkaan jossa niihin olisi mahdollisuus tutustua, myös sellaisten jotka joutuvat (...) tekemään töitä päivisin kun Kunnantalo on avoinna.

Mutta kuitenkin, tämä asia oli päässyt ihan asialistalle asti, omana pykälänään. Sitten, kun ryhtyi tarkemmin tutkimaan mitä siellä oikein käsiteltiin, huomasin että listalta löytyi kohta "Ilmoitusasiat".

Noin maallikkona kuvittelisin että asiain käsittelyn tässä kohden käsiteltäisiin asioita jotka oikeasti kuuluisivat pelkän ilmoituksen piiriin, esimerkiksi "todetaan että Lordi voitti Euroviisut", asiat joilla ei ole isompaa merkitystä kunnan tahi sen asukkaiden jokapäiväiseen elämään mutta jotka kuitenkin ovat jotenkin huomioimisen arvoisia, tavalla tai toisella.

Siellä, "Ilmoitusasioiden" joukossa oli kuitenkin tuo kohdassa "18.5.2006" mainitsemani asia:

Sammatin kunnanhallitus § 72 2.5.2006: Lausunto Hiiden
alueen vesihuollon alueellisesta yleissuunnitelmasta Ei kuitenkaan mitään itse asiasta. Eli piilottelu jatkuu.

Seuraavana (ilmoitus-)asiana oli lisäksi

Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry: 24.4.2006 pidetyn
kevätkokouksen pöytäkirja

Kun nyt siis kummassakaan kohdassa ei ainakaan julkisuuteen (siihen epäluotettavaan internet´iin) päästetty edes vahingossa mitään, vahvistaa se epäluulojani siitä että ollaan kovin olevinaan, mutta ei sittenkään.

Eli mitä tapahtuu?

18.5.2005 - Miksi asioista kertominen on niin vaikeaa?

Niin. Muistutetaan kuntaa ja sen elimiä siitä että kiinnostuneita tiedon vastaanottajia löytyisi "pilvin pimein", viimeksi tänään ilmestyneessä Ykkössanomissa (sama kirjeeni joka oli Länsi-Uusimaassa tässä päivänä eräänä). Ja vaikka kunnanjohtajan suulla on luvattu "parantaa tapoja" ei mitään tapahdu.

Pitää käyttää tätä epäluotettavaa internet´iä tiedon lähteenä.

On pidetty kokous (ennen 2.5.2006), jossa neuvoteltiin vesihuollon yhteistyökysymyksistä kaupunkisuunnittelujohtaja Antti Tuomaisen koolle kutsumana, ja jossa on ollut läsnä Lohjan vesihuoltopäällikkö Pentti Laaksonen, (Lohjan?) hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen, Sammatin, Karjalohjan sekä NUMMI-PUSULAN KUNNANJOHTAJAT.

Tämän kokouksen tuloksena on ilmeisesti syntynyt jokin suunnitelma, jossa mukana Sammatin mahdollinen yhteistyö Nummi-Pusulan kanssa.

Sammatin kunnanhallitus on päätösessään 2.5.2006 todennut että yhdyslinja (vesi- ja jätevesi?) Sammatista Karstun kautta Lohjalle on tärkeä, ja että tässä olisivat mukana Sammatin lisäksi Karjalohja sekä Nummi-Pusula, ja että

"vastaavasti yhdyslinja Kisakallion kautta Nummi-Pusulasta nähdään tärkeänä. Sammatin ja Nummi-Pusulan välinen yhdyslinja on mahdollista toteuttaa kahta vaihtoehtoista linjausta myöten.

Tässä vaiheessa on syytä pyytää yhdessä Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Lohjan kanssa konsulttiselvitys mahdollisuuksista, tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannustasosta. Aikataulullisesti Karjalohjan ja Sammatin tulee tehdä ratkaisunsa jätevesienlaskuluvan aikataulussa, toisaalta kuntien maankäytööliset paineet aiheuttavat tarvetta tietoon ratkaisusta."

Nämä asiat ovat luettavissa Sammatin kunnanhallituksen kokouspöytäkirjasta, Sammatin kunnan sivuilta. Mutta en minä ainakaan nopeahkolla silmäyksellä löydä mitään oman kuntamme sivuilta asiasta. Ja vaikka olisinkin, niin eihän sitä voi ottaa vakavasti.

Hakematta tulee mieleen että tässä virkamiehet keskustelevat "lämpimikseen", mutta ei ole aikomustakaan tehdä näiden keskustelujen pohjalta mitään. Muuta kuin jatkaa sen viimekesäisen teknisen lautakunnan päätöksen mukaan, ja myös kunnanjohtajan tammikuisen (2006) lausuman mukaan: Lieteasema Saukkolaan.

Kunnes kunta, luottamushenkilöt ja / tai virkahenkilöt muuta osoittavat lienee tämä mielestäni oikeutettu johtopäätös. Jolloin kunnan salailumentaliteetti sen kun jatkuu.

17.5.2006 Tekninen lautakunta - kokous 16.5.2006

Vaikka siis internet ja kunnan www-sivut ovat epäluotettavia tiedon lähteinä, olen kuitenkin huomannut että vaikka wanhat Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjat eivät jostakin syystä sinne tahdo löytää näkyviin (niiden joukossa se "kuuluisa" 14.6.2005 kokous, jonka siihen pykälään tuossa ohessa on linkki), löytyy sieltä sentään jotakin uudempaa.

Tekninen lautakunta on jälleen kokoontunut. Ja käsitellyt kokouspäytäkirjan pykälän 24 mukaan aihetta "Tavolan eritasoliittymän asemakaava". Siinä käsiteltiin kunnan alueelle osuvaa E18 - tien liittymää ja sen asemakaavaa.

Tekninen johtaja Uusitalo (mikäli pykälän tekstissä suluissa olevat kirjaimet JU sitä tarkoittavat) oli lausunut

"Asemakaava-alueen vesihuolto toteutetaan mahdolliseen Saukkolasta Sammatin kautta kulkevan vesihuollon runkolinjaan tukeutuen tai rakentamalla kokonaan uusi vesihuoltolinja. Tavolan vesiosuuskunnan vesiosuuskunnan vesihuollon jatkorakentamisella on myös
mahdollista toteuttaa osa alueen vesihuollosta. (JU) " "Päätösehdotus: Teknisen lautakunnan esittää lausuntonaan seuraavaa: Kaava-alueen kunnallistekniikan toteuttaminen, johtuen alueen sijainnista ja kaava-alueen maastosta, on erittäin kallista ja siitä syystä maanomistajien kanssa tulisi tehdä sopimuksia, joissa kunnallistekniikan rakentamisen kustannusjaoista sekä rakentamisen toteutusajankohdista sovittaisiin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin."

Se mitä tämä tarkoittaa tässä asiassamme on vielä hiukan hämärän peitossa, ainakin minulle.

11.5.2006 Kunta on ylittänyt tempauksillaan uutiskynnyksen: Turun Sanomat

On ihan pakko laittaa linkki Turun Sanomien nettilehteen tässä. Aiheesta tämä kunnanhallituksen kokous, josta marssittiin ulos asti.

Muistutin muuten mielipiteellä Länsi-Uusimaassa eilen 10.5.2006 kuntaa siitä että lupasivat silloin helmikuussa parantaa tapansa tiedottamisen suhteen. Kuitenkaan ei tietääkseni ole mitään tapahtunut, eli asioissa ei ole annettu mitään tietoa ulos.

Kirjeen (tässä linkki LU:n sivuille) sisältö on tässä, niille joilla ei ollut mahdollisuutta lukea eilistä LU:ta:

"Nummi-Pusulan kunnan tiedottamisesta Minä ja myös monet muut olemme kritisoineet Nummi-Pusulan kunnan toimintaa Saukkolan jätevedenpuhdistamoja lieteasema-asiassa sekä erityisesti kunnan tiedottamattomuutta. Helmikuussa 2006 pidettiin Saukkolan kylätoimintayhdistyksen tiloissa keskustelutilaisuus, jossa paikalla olivat kunnanjohtaja Soinion kera myös tekninen johtaja Uusitalo sekä ympäristötarkastaja Karvonen. Muistaakseni ainakin kunnanjohtaja Soinio lupaili, että kunta parantaa tapojaan asiassa. Nyt on noin kolme kuukautta kulunut tuosta tilaisuudesta, ja ainakaan minun silmiini ei ole osunut yhtään ilmoitusta tai muuta viestiä kunnan puolelta tässä asiassa. Luen kuitenkin lehteni (Länsi-Uusimaa sekä Ykkössanomat) nykyään entistä tarkemmin, koska kunnanjohtajahan helmikuun tilaisuudessa tähän kehotti. Internet kun ei ole kunnanjohtaja Soinion mukaan luotettava tietojen lähde, joten en siis voi ottaa vakavasti sitä mitä kunnan www-sivuilla mm. erilaisista valtuustoaloitteista tai niiden käsittelystä sanotaan. Näöin siitä huolimatta, että esimerkiksi taannoisen kuljetusalan lakon aikana radiossa viitattiin jatkuvasti eri tahojen www-sivuihin nimenomaan ajantasaisen, viimeisimmän tiedon lähteinä... Ehdotan, että kunta vaihtaa tiedotuskonsulttiaan sellaiseksi, joka muistaa myös tiedottaa. Samaa periaatetta voisi tietysti soveltaa myös kaavoittamiseen. Kovin mielelläni ottaisin vastaan tietoa asioista jotka koskettavat kalleimman omaisuuteni välitöntä läheisyyttä, ja uskon että muitakin vastaanottajia saattaa löytyä. "Oikea tieto hälventää epäluuloja" LU pääkirjoitus 22.2.2006. Kim Rönnberg
Saukkola"

5.5.2006 Taas on kunta onnistunut

Esittämään itsensä hienossa valossa, asiassa jolla ei kylläkään ole mitään tekemistä tämän lieteasema-asian kanssa, mutta muuten...ellen ihan väärin muista, niin kunnanjohtajan asuntoa varten ollaan laittamassa noin 40 - 45 000 €, samalla kun säästetään esimerkiksi "koulurahoista" noin saman verran (pieni varaus väärin muistamiselle, mutta suunta lienee tuo). Eli se että vanha kunnantalo Pusulassa saa keittiöremontin ja hiukan päälle jotta uusi kunnanjohtaja saisi kämpän itselleen on sen arvoista että voidaan kaikesta säästämisen ohessa panna hiukan rahaa siihen...semminkin kun EeroS taitaa olla hiukan takajaloilla arvoisan kunnanvaltuuston kanssa.

Ykkössanomat 4.5.2006, artikkeli "Me kaikki olemme kunnan markkinamiehiä", EeroS (kunnanjohtaja, siis) lausuu "...Nykyään on hirveän vaikeaa tehdä mitään uutta, kun kaikesta valitetaan, on kyseessä sitten teollisuuslaitos, hoivakoti tai jätevesiputki." No, ei tässä taideta putkea vastaan olla, taitaa olla aika lailla päinvastoin.

Jos putki toteutuu yhdessä Karjalohjan ja Sammatin kanssa Lohjalle, eiköhän se ole pelkästään hyvä asia. Silloin tulee tosin vielä miettiä miten sinne putkeen saadaan sitä "itseään" eli täytettä, ja siinä tulee vielä pysyä tarkkana.

Perjantain (5.5.2006) LU taas kertoo että "Sammatti toivoo konsulttiselvitystä vesihuollon suunnitelmista". (huom! tuo Alueellinen veishuoltosuunnitelma, siihen on linkki tuolla alla kohdassa 8.3.2006) Artikkelin mukaan "Sammatti pitää tärkeänä yhdyslinjan rakentamista Sammatista Karstun kautta Lohjalle, samoin linjan rakentamista Nummi-Pusulasta Lohjalle Kisakallion kautta." Mutta haluaa kuitenkin "yhteistä konsulttiselvitystä Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kanssa Hiiden alueen vesihuoltosuunnitelman kustannuksista, vaihtoehtoisista ratkaisuista, maksuosuuksista, ...".

Jos tällä tarkoitetaan selvitettäväksi sitä mitä meillä jo aikaisemmin mainitussa valtuustoaloitteessa mainitaan, niin lienee taas kerran askel oikeaan (?) suuntaan.

Tämä voi olla sitä mistä eräs N-P´n Ympäristölautakunnan jäsen mainitsi, kun asiaa häneltä tiedustelin, hän mainitsi että mainitun valtuustoaloitteen johdosta kunnan virkamiehet käyvät neuvotteluja muiden kuntien virkamiesten kanssa (??), tiedä hänestä. Varaus kaikessa.

Samainen henkilö mainitsi myös että täälläkin aikaisemmin esillä ollut jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristölupahakemuksen täydennys lieteaseman perustamisen osalta ei ole ainakaan vielä tullut ympäristölautakunnan kautta käsittelyyn, joten vielä ollaan "kuivilla".

Jotain on siis ilmeisesti ymmärretty, ehkä, jossakin, tästä pienimuotoisesta "kapinasta" asiassa. Pysytään tarkkana, mitä nyt ehtii.

Ja ei voi olla mainitsematta vielä tätä "Nummen Pitkäjärven 'Luxustontti'-asiaa" ...taisi olla peräti niin, että kun kunnan johtava virkamies otti asiat omiin käsiinsä, ilmeisesti ohitti muut kaavoitusasiassa jne., että pääsi käymään niin että kyseisille tonteille saa rakentaa, kunhan muistaa olla rakentamatta ensimmäistäkään talousrakennusta.

Että näin. Täytyy hiukan keskustella vaimon kanssa, oli nuo vanhemmat LU´t ja Ykkössanomat arkistoitu sen verran hyvin että ei voinut tässä suoraan lainata...

25.4.2006 - Ei juuri mitään uutta

Hiljaiseloa on ollut sekä täällä että muualla, kuukausi tässä lipsahti ilman päivityksiä tänne.

Eipä ole paljoa kerrottavaa, todetaan vain että valtuustoryhmän 6.3.2006 tekemä valtuustoaloite on kiertänyt kunnanhallituksen kautta tekniselle lautakunnalle, joka siis 14.3.2006 antoi lausunnon, jonka.

Mitä esimerkiksi Kunnanvaltuusto aikoo asialle tehdä, ei mitään havaintoa. Täytyy varmaan soitella jollekulle ja kysyä. Kunhan saan sen tehtyä laitan tänne asiasta lisää, mikäli siitä nyt sitten on mitään. Voihan olla että kunta pikkuhiljaa alkaa uskoa.

Tämän jälkeen ei ole kuulunut pihaustakaan, tankkiauto tuossa tiellä päristelee, ei muuta.

Lauantaina 6.5.2006 klo muistaakseni 13 (noin, kannattanee on Saukkolan Kylätoimintayhdistyksen vuosikokous, arvaan että Saukonkodossa, siinä Nuppulan vieressä.

25.3.2006 Ei mitään uutta länsirintamalla - melkein

Ei ole kuulunut mitään kunnan (mahdollisesta) täydennyksestä Saukkolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemukseen. Toivoa sopii että (Yli-?)tarkastaja Marjo Vuola Uudenmaan Ympäristökeskuksessa pitää sanansa ja ilmoittaa mikäli täydennys saapuu, koska hänellä ei ilmeisesti (kts alla) ole mitään velvoitetta näin tehdä. Toki sitten kun päätös on tehty tulee hänen viran puolesta ilmoittaa niille jotka silloin lupahakemuksen kuulutusajan puitteissa muistuttivat asiasta, ja silloinkin vain ilmoittaa että päätös on tehty. Sitten tulee itse kunkin hakeutua päätöksen luo tutkimaan sen sisältöä, eli Uudenmaan Ympäristökeskukseen. Ja jos silloin on jotain valittamista tulee valitus tehdä 30 päivän kuluessa.

Alla mainittu valtuustoaloite on edennyt kunnanvaltuustosta kunnanhallitukseen, joka on sen eteenpäin tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi.

Tosin tekninen lautakunta on itsekin tehnyt jotakin, eli kokouksessaan 14.3.2006 huomannut että tuossa aikaisemmin mainitussa vesihuollon yleissuunnitelmassa on jotain jäänyt uupumaan. Miksi se huomattiin vasta nyt...?

Toisaalta tuo mainittu kokous on vain päättänyt, Nummi-Pusulan kunnanhallituksen pyynnöstä, lausua:

"Tulevaisuuden vaihtoehtoja vesihuollon toteutustavoiksi on esitetty lukuisia kuitenkin niin, että kaikki vaihtoehdot eivät ole lähtökohtaisesti toteutuskelpoisia.

Nummi-Pusulan jätevesien käsittelyvaihdoehdoista on jäänyt käsittelemättä vaihtoehto, jossa Nummi-Pusulan ja Lohjan välinen vesihuoltolinja kulkisi E-18-liittymän kautta ja Sammatin sekä Karjalohjan jätevedet saataisiin yhteiseen putkeen välillä Sammatti-Lohja. Samalla se olisi ratkaisu Nummi-Pusulan eteläisessä osayleiskaavassa esitettyjen asuin- ja teollisuusalueiden vesihuollon järjestämiseksi."

Siis lausua, kunnanhallituksen pyynnöstä. Edellinen kunnanhallituksen kokous oli 20.2.2006, ja seuraava oli 20.3.2006. Jos tarkastelee tuota 20.2.2006 kokouksen pöytäkirjaa en minä ainakaan löydä sieltä mitään merkintää siitä että tekniseltä lautakunnalta olisi tarkoitus pyytää lausuntoa mistään asiasta.

Herää siis kysymys mistä tuo lausuntopyyntö ilmestyi, kenen toimesta, ja miksi juuri nyt? Sopivasti kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen, mutta ennen kunnanhallituksen kokousta. Olisiko niin että joku on ehkä herännyt huomaamaan että tietyt aikaisemmin tehdyt päätökset saattavat aiheuttaa närää äänestäjäkunnassa? Oli miten oli, toivotaan että vaikka kyseessä on pelkkä lausunto, ja se 14.6.2005 tehty päätös "asian järjestämisestä" lienee yhä voimassa, asia kuitenkin pääsisi "toiseen käsittelyyn".

Varpaillaan tässä kuitenkin tulee olla, koska maallikon silmissä (eli siis minun) tuo valtuustoaloitteen lähetys kunnanhallitukselle ja sen edelleenlähetys tekniselle lautakunnalle johtaa teknisen lautakunnan lausuman jälkeen viralliseen poliittiseen päätökseen asiassa, suuntaan tai toiseen. Nyt ollaan mielestäni ainakin askeleen lähempänä tätä.

Käymistäni keskusteluista päätellen, kuten olen aikaisemmin jo todennut, varmin tapa olla saamatta lieteasemaa jätevedenpuhdistamon yhteyteen on huolehtia siitä että kunnanhallitus tai -valtuusto (kumpi?) päättää, joko Teknisen lautakunnan lausunnon tai päätöksen perusteella tai siitä huolimatta, että sitä (lieteasemaa) ei siihen (jätevedenpuhdistamon yhteyteen, eikä mielellään muutenkaan asutuksen viereen) tule.

Jos jollakulla on asiassa mielipiteitä tai ehdotuksia toimintamalliksi niin otetaan vastaan. Toistaiseksi olen itse paria yksityiskohtaa lukuun ottamatta ollut lähinnä tietoa keräävänä osapuolena, mutta henkinen valmius on ryhtyä oikeasti toimenpiteisiin eli ilmaista mieli luottamushenkilöille. Yksi ääni ei tosin paljoa auta, tulee lähinnä "kunnanhäirikön" maine, mutta senkin uhalla...

10.3.2006 - Valtuustoaloite

Toivottavasti nyt on päästy kunnolliseen alkuun asiassa. Valtuustossa on tehty valtuustoaloite jossa "ehdotetaan Nummi-Pusulan jätevesien johtamista Lohjalle niin että jätevesirunkolinja ja yhdysvesijohto rakennetaan yhdessä Sammatin ja Karjalohjan kuntien kanssa (Kunnanvaltuusto 6.3.2006, pykälä 7.

Tämä näyttää ainakin nyt olevan askel oikeaan suuntaan, nähätäväksi jää onko se. Siinä kuitenkin mainitaan että saneeraukseen varatut rahat voitaisiin käyttää jätevesirunkolinjan ja yhdysvesijohdon rakentamiseen. Mutta entäs lieteaseman rakentamiseen varatut rahat...?

No, nyt tuo aloite menee valmisteltavaksi kunnanhallitukseen. Pitäisi varmaan kertoilla kunnanhallituksen jäsenille mitä mieltä ollaan siitä että tuohon ikkunan alle tuodaan lieteasema ja tuosta ikkunan alta painaa Räikk.... edes ja takaisin, joten "mikä tahansa" muu kuullostaa jollei hyvältä niin ainakin paremmalta. Ja samalla tuoda julki se, että putkeen lietettä auto(i)sta syöttävä piste tulisi perustaa jonnekin mahdollisimman kauas asutuksesta.

Soitto Uudenmaan Ympäristökeskukseen aikaisemmin mainitussa nyt Saukkolan jätevedenpuhdistamolle kuljetettavan lietteen asiassa antoi vastauksen että nyt (vielä) voimassa oleva Vesioikeuden (?) lupa ei ota kantaa siihen mitä puhdistamolle tuodaan puhdistettavaksi, se ottaa kantaa ainoastaan siihen mitä tulee ulos. Eli kun arvot pysyvät rajoissaan on homma ok, lupateknisesti, nyt.

Mutta laki muuttui, sanoivat, ellen väärin muista, vuonna 2000. Tällöin astui mukaan kuvaan määräyksiä tms siitä mitä tuodaan, ja ymmärtääkseni esimerkiksi sako- ja umpikaivolietteet taitavat vaatia luvan. Ja kun tähän ei ole ilmeisesti 31.12.2003 jätetyssä ympäristölupahakemuksessa otettu kantaa, joutuu kunta todennäköisesti täydentämään hakemustaan tältä osin.

Kuriositeettina mainittakoon (taisi tulla jo taannoin, mutta kertaus jne.) että Uudenmaan Ympäristökeskus ei toistaiseksi ole varma siitä onko tällainen mahdollinen lupahakemuksen täydennys laatuaan sellainen että siitä tulisi kuuluttaa erikseen kuten itse lupahakemuksesta piti (09 - 10 / 2005), joten täytynee olla tarkkana ettei mitään pääse lipsahtamaan ohi. Koska lupapäätöksen jälkeen on tasan 30 päivää aikaa valittaa, sen jälkeen on turha valittaa.

Ympäristökeskuksen lupien ehtojen täyttämistä valvova henkilö totesi kysyttäessä (omana mielipiteenään, huom.) että varoalue tällaisen puhdistamon ympärillä tulisi olla vähintään 500 m, ja että ympärillä pitäisi muutenkin olla suoja - aita, esim puita.

8.3.2006 - Naisten päivä - onnea vaan kaikille, tasapuolisesti.

On aika sitkeä tekninen vika Teknisen lautakunnan tietokoneissa, kun vieläkään ei näy kuin 17.1.2006 ja 14.2.2006 kokousten pöytäkirjat kunnan internet - sivuilla...ja muiden näkyvät hyvin.

Täytyy tässä kuljetuslakon aikana hiukan ihmetellä kunnanjohtajan "lukekaa lehtiä" - lausumaa, että internet ei kuulemma ole luotettava tiedonvälityksen väline, joten pitää siis lehtiä lukea. Ehkä kunnanjohtaja sitten kertoo mikä on se joka kotiin tuleva ilmainen lehti jossa kunta asioista kuntalaisille kertoo.

Ja maanantai - aamuna, kun ajelin töihin tuli tuota radiota kuunneltua. Joka kohdassa painotettiin eri instanssien internet - sivuja nopeimpana ja parhaimpana ajankohtaisen tiedon lähteenä. Olisi siinä ollut työ- ja muillakin matkalaisilla ihmettelemistä jos olisi pitänyt lehtiä lukea. Mielenkiintoinen ero, Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa internet on luotettava ja peräti suositeltu tiedon välityksen kanava, mutta kun matkustetaan 50 km länteen (POISpäin) niin internet muuttuukin epäluotettavaksi ja vältettäväksi.

LU kertoi tänään että "Nummi-Pusulan valtuusto pohti toimintakulttuuriaan suljetuin ovin". Aiheena luemma "kunnan poliittinen toimintakulttuuri ja sen muuttaminen, johtavien virkojen tilanne, Pusulan kunnantalon tuleva käyttö ja kunnan rakennusten nimeäminen". Ensimmäiseen on ainakin mielestäni aihetta, keskimmäisiä en kommentoi, mutta että viimeinenkin? Avoimmuutta kuvaa se, että asioita kokoonnuttiin pohtimaan suljetuin ovin. Muualla on kunnanjohtajan mielestä yleistä tällaisten tilaisuuksien järjestäminen, mutta kunnan poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä ei muualla "yleensä ole tarvetta keskustella..."

Avoimmuutta lisätäkseni kaivelin hiukan nettiä, ja löytyihän sieltä jotain. Se "Hiiden Alueen Vesihuollon Alueellinen Yleissuunnitelma", tai oikeastaan tiivistelmä sen osasta V, päivätty 24.10.2005. Osoite josta löytyi: "http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46433&lan=fi. Jollei sieltä löydy, niin minulla on kopio omalla koneellani. Viesti vain, niin sen saa sähköpostissa.

Lohjan kaupungin Ympäristölautakunta on lausunut Uudenmaan Ympäristökeskuksen pyynnöstä koskien Saukkolan Jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus "http://www.kaupunki.lohja.fi/kirjat/d5web/KOKOUS/KOKOUS-2175-6.HTM, ja siinä(kin) todetaan että (Saukkolan) "puhdistamolle ei vastaanoteta sako- tai umpikaivolietteitä.

No, tänään kun tuossa iltasella, puoli seitsemän aikaan, kävin hiukan siirtelemässä lunta syrjään ajoi se sama loka-auto taas puhdistamolle. Sopii kysyä millä asialla.

2.3.2006 Ykkössanomat: "Lieteasemalle kaavailtu paikka kuumentaa tunteita Saukkolassa"..."...[Saukkolan jätevedenpuhdistamon] Aluetta täytyisi varmaan laajentaa, jos tähän vaihtoehtoon päädyttäisiin."

"Jos päädyttäisiin."

Tekninen lautakunta on jo kauan sitten (14.6.2005) sen päättänyt, ja kunnanjohtajakin on sen sähköpostiviestissään sanonut (ilman luottamuselinten päätöstä, jos olen asian oikein ymmärtänyt, eli kunnanjohtaja on mahdollisesti ottanut itselleen päätösvallan asiassa joka ei maallikon mielestä hänelle kuulu, kts aikaisemman kommenttini asiassa tuolla alla kohdassa 22.1.2006), ja selväksihän se tuli asukasillassakin: Tulee se, ellei jotain tehdä.

Sanoma alkaa pikkuhiljaa laajeta ja valjeta (vaikkakin se alkuperäinen, asian ilmi tuonut artikkeli Länsi-Uusimaassa 16.6.2005 jäin ilmeisen pienelle huomiolle, toivotaan että näin ei jatkossa tapahtuisi), kun keskustelu laajenee, vaikkakaan ei mitenkään hirvittävän laajalle, mutta kuitenkin. Alkuperäinen viestini ja tarkoitukseni oli Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen ilmeisesti suunnitellun lieteaseman vastustaminen (ja muutenkin minne vaan asutuksen keskelle / viereen suunniteltuna), keinot vain silloin taannoin olivat vielä hiukan haussa.

Asian saama julkisuus, ja nimenomaan lieteasemaa Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen vastustava julkisuus, on mieltä ylentävää, koska se edistää asiaa tuomalla kunnan päättäville (?, siis muille kuin päättävien elinten päätöksiä toimeenpaneville) elimille tiedoksi ja mahdollisesti selväksi sen että jokin muu sijaintipaikka voisi olla harkinnan arvoinen. Siis mikäli sellaista (lieteasemaa) on ihan pakko minnekään rakentaa, kun nykytilanteen jatkaminen kunnes on tiedossa miten esimerkiksi Lohjan kanssa voidaan mahdollisesti kenties tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä on noin heittona ihan mielenkiintoinen ja edullinen (kunnalle, ja siten kunnan asukkaille ) vaihtoehto.

Tässä voidaan tosin tasapuolisuuden nimissä huomioida ne kunnan asukkaat joilla ei ole (ollut) mahdollisuutta liittyä kunnan viemäriverkkoon: Heille lieteaseman perustaminen Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen saattaisi olla edullinen vaihtoehto, kun lietteen kuljettaminen Espooseen maksaa kuitenkin jonkin verran enemmän kuin tuohon "meidän ikkunan alle..." Mutta käsi sydämelle: Haluaisitteko itse lieteaseman naapuriksenne?

Ykkössanomatkin sitten heräsi, jollakin tasolla, tuomaan asiaa esille. Tosin (oma mielipiteeni) mielestäni hiukan puolueellisesti, koska eilen torstaina ilmestyneen lehden artikkelin mukaan suurin epäkohta lieteaseman sijoittamisessa on artikkelin mukaan liikenne. Ja koska "hajuhaitat on saatu tekniikalla minimiin" ei siitäkään luulisi ongelmaa tulevan. Vielä kun "Suomessa pääosin vallitseva lounaistuuli kuljettaisi ne hajuhaitat muualle kuin kyseiseen asutusalueeseen..." niin sillähän sitten on saatu ratkottua koko juttu. Liikenne on pikkujuttu, ja tekniikka poistaa sen vähänkin hajun jonka tuuli sitten vie pois. Tosin itse paikalla vuoden 1998 marraskuusta asuneena olen puolueellisesti sitä mieltä että tuuli puhaltelee pääsääntöisesti vedenpuhdistamolta itään päin "Jokitietä pitkin" (mikä tuuli se silloin on?), eli ikään kuin puhdistamolta meille päin. Siihen oleskelupihalle.

On pakko yhtyä Harri Lahtisen mielipiteisiin LU:ssa ja nyt myös Ykkössanomissa. Pelkkä mielikuva siitä että että lähes tonttinaapurina olisi lieteasema ajaa kyllä mahdolliset tulevat ostajaehdokkaat kauas pois, siis jos olisi myymässä. Minä ainakin miettisin ostajaehdokkaana kerran, enkä sen jälkeen päätäni asialla vaivaisi. Toisaalta, voihan tämä olla kunnan pitemmän aikavälin strategia...pidetään kiinni niistä jotka tänne ovat tulleet. Rakentamalla lieteasema siihen ikkunan alle, ja siten pitämällä huolen siitä että eivät lähde pois kun eivät saa talojaan myytyä. Pitäisi varmaan harkita yhteiskunnan elätiksi ryhtymistä jos näin pääsisi käymään...

Kiitos vaan osallistuville naapureille, joiden huomiota tässä lainaan: "Kunnan ympäristölautakunnan lausuman mukaan jätevedenpuhdistamolle EI nyt hakemuksen mukaan vastaanoteta sako- tai umpikaivolietteitä." Mitäs se Räikkönen sitten likipitäen päivittäin kuskailee? Täytyykin tästä laittaa kysely Uudenmaan Ympäristökeskukselle asiassa, ja tiedustella onko tässä jotain ristiriitoja. Palaan tähän.

Mutta vieläkin kaipaan jotain lisää, aktiviteettia jolla ilmaistaan mielipide päättäjille, luottamuselimille, valtuustolle ja hallitukselle, että nyt alkaisi olla aika harkita päätöksiä jotka ovat edes hiukan kunnan asukkaiden mielipiteiden suuntaisia.

22.2.2006 Pääkirjoitus Länsi-Uusimaa - lehdessä

Suomi sitten kovasta rutistuksesta huolimatta pääsi mitalipeleihin Torinossa. Melkein paloi ruoka pohjaan, kun ei päässyt irti ottelusta...katsotaan sitten perjantaina taas.

Mutta tämä asiamme. Tuossa alla totean, edellisessä otsikossa, että "lieteasema tulee Saukkolaan". Nyt kuitenkin LU pääkirjoituksessaan päivän aviisissa 22.2.2006 kertoo (Nummi-Pusulan) kunnan vastanneen että "...lieteasemaa jätevedenpuhdistamon yhteyteen ei kuitenkaan ole tarkoitus rakentaa."

Tämä kuullun ymmärtämisen ristiriita kuvaa mielestäni hyvin asukasillan keskustelun kulkua, erityisesti kunnanisien puolella, vaikka kyllä koko keskustelu olisi voinut olla hiukan paremmin ohjattua, mistä varmaan pitää ainakin osittain koukistaa sitä osoittavaa sormea hiukan takaisinpäin...itseeni.

Tulee / ei tule. Näinkin lyhyen ajan kuluttua on vaikeaa muistaa mitä siellä oikein lausuttiin, mutta mieleen ainakin jäi että kunnanjohtaja sekä tekninen johtaja puhuivat ristiin. Yksi sanoi että tulee, toinen että ei, lieteasema siis. Ja mitä oikein on suunniteltu jatkossa tapahtuvaksi, siis joskus tulevaisuudessa? Putki vai ei, yhteenliittymä vai ei?

Lopputulos on joka tapauksessa ylemmällä tasolla se, jota LU pääkirjoituksessaankin toteaa: "Oikea tieto hälventää epäluuloja". Jos kunta alun alkaen olisi ollut avoin (...) ja keskustellut asiassa, kertonut mitä ollaan suunnittelemassa, jakanut tietoa edes niille jotka ovat ensimmäisenä tulessa jne. voi olla että asiat olisivat toisella tolalla. Ehkä. Ei se silti muuta sitä tosiasiaa että ei lieteasema tuohon melkein olohuoneen ikkunan alle oikein sovi.

Entäs nykypuhdistamon laajennus, josta mainitussa pääkirjoitusksessa puhutaan, joka tehdään "tarvittaessa"? Muistaakseni Tekn Joht Uusitalo mainitsi että nykyiselläänkin laitosta käytetään noin 45 % kokonaiskapasiteetista (lukema voi olla ihan väärä, se on oma muistikuvani, saa korjata jos jollakulla on parempaa tietoa, mutta joka tapauksessa ei lähelläkään täydellä kapasiteetilla). Jos näin on, miksi ihmeessä sitä pitäisi laajentaa?

Mitäs se Räikkönen muuten sinne nyt kuljettelee? Sako- ja umpikaivolietteitä, oletan, tietojeni mukaan. Kunnan kiinteistöjen sellaisia. Onko tietoa vaaditaanko tällaiseen maininta ympäristökupaan, vai onko ihan sama mitä sinne tuodaan / viedään, kunhan pysytään päästörajoissa?

Muuten, kunnan toimintaa ja sen lain kirjaimen (lain hengestä ei ole havaintoa, ja muutenkin tässä kohtaa tulee ottaa huomioon että tässä lausuu henkilö joka luki kauppaoikeutta muutaman opintoviikon verran kaksikymmentä vuotta sitten, joten mitenkään asiantuntija alalla en ole) seuraamista voi mietiskellä ihan itse lukemalla nopeasti läpi Finlex.fi - sivuston (klikkaa tuosta, ja kirjoita "PIKAHAKU" - ruutuun "Kuntalaki" niin voi lukea koko lain) kohdan Kuntalaki (17.3.1995/365) ja siellä erityisesti 4 luku, 27 pykälä "Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet".

Siinä puhutaan valtuuston (joka kuitenkaan ilmeisesti ei ole vielä asiaa käsitellyt) velvollisuudesta huolehtia "siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan", erityisesti "3) Tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;" jne.

Ja koska valtuusto ei (vielä?) ole asiaa käsitellyt, mutta tekninen lautakunta, jonka valtuusto on asettanut kunnanhallituksen alaisuuteen, on (ja päättänyt "järjestää asian"), olisi varmaan aika ilmaista asukkaiden mielipiteitä asiassa. Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjat eivät näy vieläkään, poislukien 14.2.2006 ja 17.1.2006, siinä epäluotettavassa netissä (tilanne 22.2.2006 klo 23.55).

Siis edellyttäen että mielipiteitä on. Onko?

17.2.2006 Asukasilta ja esille tulleita - Lieteasema tulee Saukkolaan oli viesti

Asukasillassa oli paikalla arviolta 30 henkeä + herrat: Jyrki Uusitalo (Tekninen johtaja), Heikki Karvonen (Ympäristötarkastaja) ja Eero Soinio (Kunnanjohtaja), eli suoramarkkinoinnin vastausprosentin verran ja siinäkin hiukan alakanttiin, vastausprosentti ilman muita toimenpiteitä on noin 2 - 3 %. Nyt jaettiin noin 390 lappua asiassa, ja tulos hiukan vajaa 1 %.

Heille jotka olivat paikalla: mikäli aihe kiinnostaa eli löytyy halua olla eri mieltä kunnan päättäjien kanssa, tietoa saa jakaa.

Illan aiheenahan oli jakaa tietoa asiasta ja taustoista sekä selvittää kunnan (virkamiesten) asenne asiaan. Ja viesti oli kohtuullisen selvä: Kunta aikoo saneerata vedenpuhdistamon ja siinä yhteydessä laajentaa puhdistamoa siten että sinne pystytään vastaanottamaan myös sako- ja umpikaivolietteet.

Omia muistoja keskustelusta:

"Vanhan saneeraaminen [sellaiseksi että kaikki voidaan ottaa vastaan ja käsitellä Saukkolassa] maksaa 70 € / 3-henkinen talous vähemmän kuin putken rakentaminen (Lohjalle)"...On konsultti kuulemma sanonut. Onkos konsultti ottanut huomioon mahdolliset julkiset tuet asialle, vai laskenut vain kustannukset, joita nyt verrattiin ilman?

Entäs paljonkos asia sitten loppujen lopuksi tulisi maksamaan...rakentaminenhan on tunnetusti ala jossa kustannusarviot eivät ihan aina lopuksi täsmää alun suunnitelmien kanssa? Eräs henkilö mainitsi, itse kun en ole asiaan vihkiytynyt, että koneet ja laitteet jotka pyörittävät "omaa" laitosta tarvitsevat nekin huoltoa ja korjausta, varaosista puhumattakaan. Kun kerran kustannuksia verrataan, paljonkos tämä sitten tekisi, vertailussa?

Entäs nykytilanteen jatkaminen, jolloin sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan jatkossakin Suomenojalle ja jätevedenpuhdistamoa saneerataan vain sen verran että täytetään uudet määräykset? Kunnes mahdollinen uusi tapa toimia astuisi voimaan (mikä?).

Entäs miksei koko puhdistamoa voida sulkea ja rakentaa uusi jonnekin takamaille minne ei "ikinä" tule asutusta?

On kuulemma myös mietitty liittymää nykyiseltä 1-tieltä joen "tuolle puolen", ja sinne pumppaamoa joka pumppaa materian saneerattuun ja laajennettuun puhdistamoon. Liittymälle ei ole saatu lupaa, eikä kuulemma saadakaan ennen kuin uusi tie valmistuu. Sitten voidaan miettiä asiaa.

Esitettiin suunnitelma (suullisesti) jonka mukaan on harkinnassa liittyä mukaan "suurkuntakokonaisuuteen" jolloin jätevedet pumpataan Lohjalle, ja tämä päätös tulisi eteen 2 - 3 vuoden kuluessa. Ja sillä aikaa kun sitä päätöstä odotetaan pitäisi käyttää Saukkolan jätevedenpuhdistamoa myös sako- ja umpikaivolietteen käsittelyyn...

Jos nyt päästetään kunta hoitamaan kuten ilmoitus on, eli rakentamaan lieteasema jätevedenpuhdistamon yhteyteen, ollaan mahdollisesti nopeastikin tilanteessa jossa Karjalohja, Sammatti ... ovat ehkä haluamassa osille, eli tuomassa omia jätevesiään tänne käsiteltäväksi.

Niin, ja internet ei kuulemma uuden kunnanjohtajan mielestä ole luotettava tietolähde, vaan pitää lukea lehtiä. Tahi siirtyä kunnantalolle virka-aikana. Vaikka kunta ilmoittaa että lautakuntien kokouspöytäkirjat ovat julki kunnan sivuilla...miksi näin ilmoitetaan jos näin ei ole? "Tekninen vika" estää pöytäkirjojen julkaisun - mikä vika? Miksei muiden lautakuntien kohdalla ole sama vika esteenä pöytäkirjojen julkaisulle? Olen kysynyt asiaa kunnalta (tekniseltä johtajalta) mutta teknisen vian laatu ei ole vielä selvinnyt. Kysymys esitettiin ensimmäisen kerran lokakuun lopulla 2005.

Kaikki eivät pysty (tai voi) syystä tai toisesta saapumaan kunnantalolle virka-aikana tutustumaan asiakirjoihin, on työesteitä tms. Itselläni "työmaa" sijaitsee Vantaalla, jonne lähtö aamuisin aikaisin ja paluu iltamyöhällä. Ratkaisu voisi tietysti olla että kunta aloittaa iltapäivystyksen.

Ja mikä lehti olisi nyt se suositeltava? Kunta ei taida isommin artikkeleita Helsingin Sanomille lähetellä, ja Ykkössanomat ei ole asiasta pihahtanutkaan. Länsi-Uusimaa on ilmeisesti riittävän iso ja riittävän kaukana joten he voivat asiasta kirjoitella. Ja ovat ainoana kirjoittaneetkin, siitä kiitos. Tässä ei oltaisi ilman sitä 16.6.2005 julkaistua artikkelia, kun kunta ei kovin avomielisesti kertoile asioista.

Viime kerralla (silloin noin 10 vuotta sitten) mukana ollut kertoi että se tiiviimpi versio sako- ja umpikaivolietteestä on biologisesti 50 kertaa vahvempaa kuin se tavara joka nyt kunnan viemäriputkea pitkin tulee jätevedenpuhdistamolle, eli yksi tankkiautollinen "sitä itseään" vastaa itse asiassa 50 autollista "putkitavaraa". Arvio viime kerralla oli että autoja tulisi kulkemaan noin 6 - 7 kpl (tankillista) päivässä, tuosta noin olohuoneen ikkunan alta ja lasketaan tuonne matonpesupaikan, lasten leikkikentän sekä urheilukentän viereen. Ei kuullosta kovin innostavalta.

"Muistakaa kehua kuntaa..." siitäkö että kunnan päättäjät muistavat asukkaita salaamalla asioiden käsittelyn ja pyrkimällä tahallisesti huonontamaan kuntalaisten elinympäristöä, erityisesti Saukkolan, jättämällä kuntalaiset täysin päätöksenteon ulkopuolelle?

Nyt pitää ryhtyä ilmaisemaan mielipidettä siten, että kerrotaan kunnan luottamushenkilöille mitä mieltä ollaan tästä asiasta. Hehän asian päättävät. Nimiä keräämään asian eteen, ja asia tietoon päättäjille että ymmärtävät että lieteasema keskelle tiivistä pientaloaluetta ei ole hyvä ratkaisu. Ehdotan että organisoidutaan Saukkolan kyläyhdistyksen alle ja ryhdytään ajamaan asiaa. Jos asia kiinnostaa, tämän sivun yläosassa on sähköpostiosoite johon voi ilmoittautua.

12.2.2006 Tiedotteita jaettu

Eilen lauantaina sekä tänään sunnuntaina on sitten jaettu Kylätoimikunnan tiedotteita aiheesta asukasilta ensi torstaina 16.2.2006 kello 18.00 alkaen. Otsikolla "Jätevesipuhdistamo asiaa Saukkolalaisille".

Paikkana on kylätalo "Saukonkoto", 1-tien ja Jättöläntien nurkassa, noin suurin piirtein. Näkyy kyllä juuri ennen risteystä oikealla puolen kun tulee 1-tietä Helsingistä päin.

Paikalla on ilmoituksen mukaan myös buffetti jonka tuotolla tuetaan pururatahanketta.

Siitä vaan sitten paikalle kaikki kynnelle kykenevät. Parempaa tilaisuutta saada tietoa kunnan metkuista asiassa ei taida ihan heti tulla.

Siis torstaina 16.2.2006 kello 18.

27.1.2006 - Kysymyksiä herroille vastattavaksi...

Olemme valmistaneet joukon kysymyksiä kylätoimikunnan asukasiltaa varten. Asukasilta järjestetään siis 16.2.2006 kello 18.00, paikkana on kyläyhdistyksen tilat, eli Saukonkoto (?). Kysymykset on lähetetty herroille Uusitalo ja Karvonen, nyt toivotaan että herrat eivät ole estyneitä saapumaan.

Asiasta eli tilaisuudesta tullaan mitä ilmeisimmin jakamaan tiedotteita, mutta sinä, arvoisa lukija, voit osaltasi osallistua asiaan kertomalla tilaisuudesta kaikille kiinnostuneille. Osallistuminen tilaisuuteen antaa mahdollisuuden vaikuttaa, ainakin jollakin tavalla. Tervetuloa.

Kysymykset ovat tyyliin:

1)Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia kunnalla on Saukkolan
jätevedenpuhdistamon suhteen?

2)Minkälaisia suunnitelmia kunnalla on nyt Espoon Suomenojalle
kuljetettavien sako- ja umpikaivolietteiden suhteen, ja millä aikataululla
nämä mahdolliset suunnitelmat aiotaan toteuttaa?

3)Aikooko kunta perustaa sako- ja umpikaivolietettä vastaanottavan
lieteaseman Saukkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen?

4)Mikäli yllä mainittujen suunnitelmien toteutus viivästyy, onko kunnalla
”varasuunnitelma” jätevedenpuhdistamon suhteen (esim jos ympäristölupaa ei
tule), jos niin mikä?

5)Milloin kunnalla on tarkoitus julkistaa nämä suunnitelmat?

6)Onko sakolietteet tarkoitus jatkossa toimittaa Lohjalle?
7)Mikä on Saukkolan laitoksen kohtalo, jos 6) kysymyksen vastaus on
myöntävä? 8)Millaista purkupaikkaa on kaavailtu joen vastakkaiselle
puolelle? 9)Vaikuttaako laitoksen suurempi käyttöaste tulokseen
parantavasti? 10)Miksi laitos on perustettu asutuskeskuksen keskelle?
11)Kuinka usein vesistöstä otetaan vesinäytteitä?
12)Olisiko kunnan tiedotusta asian suhteen syytä parantaa?
13)Onko kunnan tarkoitus informoida ympäristökeskuksen asiaa koskevasta
päätöksestä?
14)Olisiko kommenttia Leo Rautasen LU´ssa jokin aika sitten Mielipiteitä -
osastolla esittämään ehdotukseen jossa ehdotetaan että perustetaan
useamman kunnan yhteinen jätevedenpuhdistamo uuden moottoritien varteen?

22.1.2006 "Sakokaivolietteen vastaanottopisteen järjestäminen kunnan jätevedenpuhdistamon yhteyteen...tullaan toteuttamaan tavalla tai toisella lähiaikoina." - Eero Soinio, Kunnanjohtaja, 11.1.2006

Ennen joulua pidettiin istunto jossa Saukkolan kyläyhdistyksen kanssa keskusteltiin tästä lieteasema - asiasta. Silloin sovittiin että koostetaan kysymyspatteri joka annetaan Tekn Joht Uusitalolle sekä Ymp Tark Heikki Karvoselle, jotka ovat lupautuneet saampumaan paikalle torstaina 16.2.2006 asukasiltaan. Paikka on oletettavasti yhdistyksen tilat, mutta eiköhän siitäkin tule lisätietoa esim lehdissä kunhan hetki lähestyy.

Minua lähestyttiin myös Ylen Läntisen suunnalta tuota istuntoa seuraavana aamuna (sovittu kyllä etukäteen), ja ääneen lausuin kritiikkiä kuntaa kohtaan erityisesti tiedottamisen puutteesta.

Ykkössanomissa oli artikkeli ennen tuota istuntoa (15.12.2005, "Saukkolan puhdistamon ympäristölupaa odotetaan alkuvuodesta". Siinä Uusitalo toteaa "Vaihtoehtoina on väläytelty nykytilanteen lisäksi ainakin kaikkien jätevesien kuljettamista Lohjalle ja Saukkolan puhdistamon laajentamista. Pitkällä tähtäimellä paras vaihtoehto lienee Lohjalle kuljettaminen, jota myös asiaa tutkinut konsultti suosittelee."

Mielenkiintoista lausumaa, varsinkin kun sitä vertailee tuohon "kuuluisaan" teknisen lautakunnan päätökseen 14.6.2005, jossa päätettiin järjestää sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto Saukkolan Jätevedenpuhdistamon yhteyteen.

Sitten kun vielä ottaa mukaan uuden kunnanjohtajan lausunnon, kun kysyin häneltä sähköpostitse asiasta: "Mitä itse substanssiin tulee, niin totean että sakokaivolietteen
vastaanottopisteen järjestäminen kunnan jätevedenpuhdistamon yhteyteen on
tärkeä hanke, ja se tullaan toteuttamaan tavalla tai toisella lähiaikoina.
Oikein järjestettynä tällainen vastaanottopiste ei aiheuta erityisen suuria
ympäristöhaittoja. Tulen jatkossa kiinnittämään huomiota siihen, että tämän
tyyppisistä hankkeista tiedotetaan kunnolla ja etukäteen lähitienoo
asukkaille.

Eero Soinio, kunnanjohtaja "

Eli todetaan että "tullaan toteuttamaan tavalla tai toisella lähiaikoina".

Olin myös yhteydessä Ympäristökeskukseen ja siellä Ylitarkastaja Marjo Vuolaan. Kyselin ympäristölupahakemuksen sisällöstä ja erityisesti siitä kattaako hakemus myös mahdollisesi tämän Lieteasema - asian. Vuola ei osannut sanoa, totesi että mikäli ei kata on todennäköistä että kunta täydentää hakemustaan tältä osin.

Erikoista tässä on se, että ei ole ollenkaan varmaa että tällainen täydennys aiheuttaa uuden kuulutuksen. Kysyin miten kuntalainen voi saada tietoonsa täydennyksen olemassaolon ja saapumisen jos siitä ei kuuluteta, muuten kuin käymällä tarkastamassa Ympäristökeskuksessa tahi kunnassa suoraan hakemuksesta onko sitä täydennetty. Täytyy hiukan ihmetellä.

Tästä alaspäin on "wanhaa", alkuperäistä asiaa:

muistutus asiassa jätetty maanantaina 24.10.2005 Uudenmaan Ympäristökeskuksen Kirjaamoon.

Osallisten nimilista löytyy, en julkaise tässä koska se voi olla yksityisyyden loukkaus tms., saatavilla henkilökohtaisen käynnin yhteydessä. Jos joku ei halua nimeään julki silloinkaan pyydän ilmoittamaan asian. Nimi ja osoite(allekirjoitusten lista, en kirjoittanut sitä mitenkään puhtaaksi, sellaisenaan meni) tosin meni Ympäristökeskukselle muistutuksen mukana.

Uudenmaan Ympäristökeskus julkaisi kuulutuksen asiassa, diaarinumero UUS-2003-Y-594-121. Kuulutus on poistettu Ympäristökeskuksen sivuilta, tuloste löytyy ja yritän muistaa laittaa sen tänne julki.

Kunnan jättämään Ympäristölupahakemukseen voi tutustua ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen, koko hakemus löytyy kopioituna (sellaisena kuin se oli kun kuulutusaika loppui 25.10.2005).

Seuraavaksi>
Uudenmaan Ympäristökeskus tutkii asiaa, ja antaa hakemuksen tekijälle (kunnalle) mahdollisuuden tutustua muistutuksiin sekä pyytää näihin kunnalta vastineen. Lisäksi Ympäristökeskus tekee tarkastuskäynnin,ja tekee asiassa päätöksen, joka Uudenmaan Ympäristökeskuksen Ylitarkastaja Marjo Vuolan mukaan on odotettavissa noin syksyllä 2006 (ilmoitus päätöksestä tulee minulle).

Päätös on tällöin luettavissa myös Ympäristökeskuksen www-sivuilta (sieltä jostain, hiukan saa hakea). Jos päätökseen ollaan tyytymättömiä on siitä mahdollisuus valittaa (Vaasan Hallinto-oikeuteen?) 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi taas valittaa Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, jonka päätöksistä ei sitten enää valitetakkaan.

Taustoja (omia mielipiteitä ja havaintoja)

Kunnan tekninen lautakunta päätti siis 14.6.2005 kokouksessaan ryhtyä toimenpiteisiin nykyisin Espoon Suomenojalle kuljetettavien muiden kuin kunnan omien kiinteistöjen tai kunnan viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottamiseksi Saukkolan vedenpuhdistamolla. Tämä vaatii ilmeisesti uusien lietealtaiden rakentamisen Saukkolan vedenpuhdistamon yhteyteen. Päätös luettavissa viereisen linkin takaa.

Päätöksestä on myös ollut artikkeli Länsi-Uusimaa lehden 16.6.2005 ilmestyneessä numerossa (voi olla että rikotaan tekijänoikeuksia vastaan, jos näin on pyydän ilmoittamaan niin poistan artikkelikopion).

Kunta ei tietääkseni ole liiemmin kuntalaisia asiasta informoinut, jos on, niin ilmoittakaa niin korjataan tämä lause.

Kun tuo mainittu artikkeli ilmestyi Länsi-Uusimaassa 16.6.2005 kävin kunnan sivuilla tutustumassa pöytäkirjoihin, jotka siis silloin olivat luettavissa (tästä on tosin vain oma sanani todisteena). Kuitenkin Ympäristökeskuksen antaman kuulutusajan lopulla, eli esimerkiksi lauantaina 22.10.2005, ei kunnan www-sivuilla ollut luettavissa kuin (silloin) kahden viimeisen (teknisen lautakunnan) kokouksen kokouspöytäkirjat. Asiaa tekniseltä johtajalta tiedustellessani sain vastauksen että kyseessä olisi ollut “tekninen vika”, ja pöytäkirjat ilmestyivät samana päivänä taas luettaviksi. Kuulutusaika, ja siis muistutusten tekoaikakin, oli tosin jo loppunut... Samaan aikaan kunnan muiden lautakuntien jne kokouspöytäkirjat olivat luettavissa kunnan www-sivuilla, vuodesta 2003 / 2004 alkaen.

Olisiko asialle syytä tehdä jotain? Miten protestoidaan kunnan toimintaa vastaan, muuten kuin äänestämällä?

Nummenjoesta on löytynyt rauhoitettuja Vuollejokisimpukoita, joiden elinolojen heikentäminen on kielletty, asiasta on ollut artikkeli Länsi-Uusimaa lehdessä 29.8.2005, sekä myös Suomen Luonto lehdessä 10/2005. Suomen Luonnonsuojeluliitto / Uudenmaan piiri on myös tehnyt asiasta muistutuksen Uudenmaan Ympäristökeskukselle.

Kunnan ympäristölautakunta on 2.11.2005 pidetyssä kokouksessa tehnyt päätösehdotuksen “...[Ympäristö-] Lupahakemuksen täydentäminen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton osalta on lautakunnan mielestä tarpeen. PÄÄTÖS: Edotus hyväksyttiin.”