Poistuminen | Toimielimet | Tekninen lautakunta | Pöytäkirja 14.03.2006 | Ohje

Tekninen lautakunta
Kokous 14.03.2006 / Pykälä 14



Tekninen lautakunta § 14 14.03.2006

LAUSUNTO HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLISESTA YLEISSUUNNITELMASTA

TEK § 14 Nummi-Pusulan kunnanhallitus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa Hiiden alueen vesihuollon alueellisesta yleissuunnitelmasta.

Alueellinen yleissuunnitelma on Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton, Hiiden pilotin, Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupunkien sekä Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kuntien yhteistyössä laatima suunnitelma, jossa esitetään vesihuollon nykytila ja vaihtoehtoja alueen vesihuollon järjestämisestä tulevaisuudessa.

Yleissuunnitelmassa käsitellään vedenhankinta- ja jakelua, jäteveden johtamista ja - puhdistamista, lietteenkäsittelyä sekä vesihuollon organisaatioita ja taloutta.

Nummi-Pusulan raakavesi otetaan tällä hetkellä Kylmälähteen pohjavedenpttamosta Keräkankareella ja sen antoisuus on laskettu riittävän ainakin vuoteen 2030 saakka. Varaottamona kunnalla on ns. Vesi-Pekan vedenottamo Nummella, joka kykenee tyydyttämään vedentarpeen 46 %:sti. Tämän ottamon haittana on mangaanin ja raudan kohoava pitoisuus jatkuvassa käytössä. Puhdasvesihuollon ongelma on veden toimitus häiriötilanteessa, jossa Kylmälähteen vedenottamo on kokonaan poissa käytöstä.

Yleissuunnitelmassa vaihtoehtoina on esitetty uuden ottamon rakentamista Mykämäen alueelle, yhteinen vedenottamon Sammatin kanssa Sammatin pohjavesialueella sekä yhdysvesijohto Somerolle. Konsultin laatimien kustannuslaskelmien perusteella ensimmäisen vaihtoehdon kustannukset olisivat alhaisimmat, toisen vaihtoehdon 42 % korkeammat ja kolmannen vaihtoehdon 58 % korkeammat kuin ensimmäinen vaihtoehto. Puhdasvesihuollon toimitusvarmuus tulisi turvattua myös Lohjan ja Nummi-Pusulan vesihuoltoverkostot yhdistävän vesihuoltolinjan rakentamisen myötä.

Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtoja on Nummi-Pusulan osalta esitetty kaikkiaan viisi, nykyisen puhdistamon saneeraus, nykyisen puhdistamon saneeraus ja lieteaseman rakentaminen sen yhteyteen, jätevesien johtaminen Pohjan ja Karjaan yhteiselle puhdistamolle Åminneforsiin, jätevesien pumppaaminen Lohjalle sekä Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan yhteinen uusi jätevedenpuhdistamo Karjalohjalle. Yleissuunnitelmassa on tehty kustannusvertailuja eri vaihtoehtojen välillä ja Nummi-Pusulan jätevedenpuhdistamon saneeraus nykyisellä paikallaan olisi konsultin käyttämän laskentametodin perusteella halvin ratkaisu yksikkökohtaisten kustannusten perusteella; vuosikustannukset/jätevesikuutio tuossa ratkaisussa 0,94, kolmen kunnan yhteinen puhdistamo 1,02, Åminneforsin ratkaisu 1,55 ja jätevesien johtaminen Lohjalle 1,33. Yleissuunnitelman kehittämisosan suositus on jätevesien käsittelyn keskittäminen Lohjalle.

Lietteiden käsittelyn osalta yleissuunnitelma suosittaa lietteiden käsittelyn keskittämistä. Nummi-Pusulan kiinteistöjen sakokaivolietteet viedään nykyään sopimusperusteisesti Espooseen ja kunnan puhdistamoliete kuljetetaan Forssaan jatkokäsittelyyn.

Vesihuollon organisaatioiden kehittämiseen yleissuunnitelma antaa vain yleispiirteisiä kehityspolkuja.

Yleissuunnitelman toimenpideohjelmissa on Nummi-Pusulan projektit esitetty toteutetaviksi vuosina 2010-15; Ikkalan vesihuolto on kuitenkin suunnittelmissa totettaa jo vuosina 2006-2007. E-18-liittymään sijoittuva liikenteen palveluasema tarvitsee toimivan vesihuollon jo loppuvuodeksi 2007, jolloin asemaa aletaan rakentaa. (JU)


Päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa:

Hiiden alueen vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma selvittää kattavasti suunnitelma-alueen kuntien vesihuollon nykytilan.

Tulevaisuuden vaihtoehtoja vesihuollon toteutustavoiksi on esitetty lukuisia kuitenkin niin, että kaikki vaihtoehdot eivät ole lähtökohtaisesti toteutuskelpoisia.

Nummi-Pusulan jätevesien käsittelyvaihdoehdoista on jäänyt käsittelemättä vaihtoehto, jossa Nummi-Pusulan ja Lohjan välinen vesihuoltolinja kulkisi E-18-liittymän kautta ja Sammatin sekä Karjalohjan jätevedet saataisiin yhteiseen putkeen välillä Sammatti-Lohja.
Samalla se olisi ratkaisu Nummi-Pusulan eteläisessä osayleiskaavassa esitettyjen asuin- ja teollisuusalueiden vesihuollon järjestämiseksi.

Alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma ei riittävällä tavalla ota kantaa alueellisen vesihuollon yhteistyön organisointiin.

Toimenpideohjelman toteutusvuosia tulisi aikaistaa Ikkalan vesihuollon osalta vuosille 2006-2010 sekä Nummi-Pusulan ja Lohjan yhdysvesijohdon ja -siirtoviemärin osalta samoille vuosille kuin Sammatin eli vuosille 2006-2010.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
_____________________



©